Perintökaaressa (40/1966) säädetty perintöoikeudesta:
"2 luku.
Sukulaisten perintöoikeudesta.
1 §.
Lähinnä saavat perinnön rintaperilliset.
Kukin lapsista saa yhtä suuren osan perinnöstä. Milloin lapsi on kuollut, tulevat lapsen jälkeläiset hänen sijaansa, ja joka haara saa yhtä suuren osan." https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1965/19650040
Perimys etenee parenteeleittain eli perillisryhmittäin. Parenteeleja on kolme. Ensimmäiseen kuuluvat rintaperilliset ja heidän jälkeläisensä. Tässä parenteelissa on rajaton sijaantulo-oikeus, eli kuolleen perillisen sijaan tulevat hänen rintaperilliset. Toiseen parenteeliin kuuluvat vanhemmat ja heidän jälkeläisensä eli perittävän sisarukset ja puolisisarukset. Myös tässä…
Valitettavasti kukaan vastaajista ei tunnistanut tällaista kirjaa. Toivottavasti joku kysymyksen lukija tunnistaa sen. Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Oikeaa tietoa en valitettavasti vielä löytänyt, mutta jaoin kysymyksesi kirjastokollegoille, jos jollakulla olisi tarkempaa tietoa tästä. Joku palstan lukijoistakin saattaa tietää vastauksen.
Ylen Elävästä arkistosta löytyy alla oleva kattava lista Elvi Sinervon tuotannosta. Kaikkia teoksia, lukuun ottamatta teosta nimeltä Rukkanen, voi varata Helmet-kirjastoista (Helmet.fi).
Runo Söörnäisistä : novelleja. Gummerus, 1937.
Palavankylän seppä : romaani. Gummerus, 1939.
Pilvet : runoja. Tammi, 1944.
Onnenmaan kuninkaantytär ja ihmislapset. (nimellä Prinkki, Aulikki). Tammi, 1944.
Desantti : 1-näytöksinen näytelmä. Kansankulttuuri, 1945.
Pikku Aljosha : Maksim Gorkin lapsuudenmuistelmien mukaan . Kansankulttuuri,…
Kyseessä on Erkki Vuorelan (1913 - 1977) runo Aamu, joka on julkaistu kokoelmassa Hiljainen runo (1938).
Voit lukea runon myös Kansalliskirjaston digitoimasta Jousimies-lehdestä vuodelta 1935 ja Koillis-Suomi-lehdestä 30/1939. Näiden runojen alut poikkeavat hiukan toisistaan.
https://finna.fi/Record/lumme.1481323?sid=2977441179#componentparts
https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175955319558
Olipa hankala ja mielenkiintoinen kysymys. Oletin, että heti löytyisi aiheesta muutamakin kotimainen romaani, mutta eipä niin vain löytynytkään! Pääkaupunkiseudun Helmet -verkkokirjaston haussa löytyi kyllä puuaiheisia romaaneja, mutta enimmäkseen muista puista ja useammat näistäkin olivat vielä ulkomaisia teoksia. Ainakaan asiasanoituksen (joka ei aina ole kovin tarkka) perusteella ei siis tammiaiheisia romaaneja noin vain löydy. Ajattelin, että lastenkirjallisuuden suhteen voisi olla parempi onni ja hain vielä Lastenkirjallisuusinstituutin kirjaston sivuilta, koska siellä on tarkempi asiasanoitus, mutta sielläkin osumat olivat lähinnä ulkomaisista teoksista. Välitin kysymyksesi siis eteenpäin, valtakunnalliselle…
Turun kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyy vastauksia näihin kysymymyksiin vain osittain. Käsikirjastossa on teos 59.57108 Lisääntyminen ja sen trendit : tilastoja raskauksista, syntymistä, steriloinneista ja epämuodostumista. Teoksesta löytyy tilasto lasten syntymäpainoista vuodelta 1994.
Lisää tilastotietoja voit hakea osoitteista http://webstat.stat.fi/ ja http://www.stakes.info/
Stakesin sivuilta selviää, että näitä tietoja syntyneistä on tilastoitu v. 1987 alkaen. Tilastokeskuksen mukaan tällöin perustettiin Stakesin syntymärekisteri ja sairaalat alkoivat lähettää syntymätodistuksien kopiot Stakesiin. Stakes julkaisee tilastotiedotteita siitä painettuna ja internetissä. Tilastokeskuksen väestötilastoihin/arkistoon ei ole missään…
Valtakunnallisia tilastoja kirjastojen lainatuimmista kirjoista ei valitettavasti ole. Yksittäiset kirjastot, kunnat tai kirjastokimpat ovat tehneet tilastoja sen hetkisistä suosikeistaan, ja näiltä tahoilta saattaa olla saatavissa pidempiäkin aikasarjoja lainatuimmista kirjoista. Uusille suosikeille ei tietysti ole ehtinyt kertyä lainoja yhtä paljon kuin pitempään kirjastoissa olleille. Vanhalla kirjalla taas voi olla suuret lainaluvut, vaikka kirja ei enää usein menekään lainaan. Myös kirjojen uudet painokset vääristävät tilastoja, kun uusi painos alkaa kerätä tilastoa vanhemman ja kuluneemman jäädessä hyllyyn.
Ainakaan striimauspalveluita seuraava sivusto JustWatch.com ei löydä 80-luvun Halinallet-sarjaa tällä hetkellä katsottavaksi mistään palvelusta. (katsottu 28.9.2023).
"Tango illalla" kappaleen nuotti on vain Kansalliskirjaston kokoelmassa. Sitä ei voi saada kotilainaan. Nuotti on käytettävissä vain Kansalliskirjaston lukusalissa.
Internetistä löytyi mm. seuraava sivu, jossa sanat ovat. Laulun nimi on Lapsuuden toverille.
http://www.expage.com/sorsaq
Sanat löytyvät myös Suuresta toivelaulukirjasta (osa 1, s.50).
Etelä-Vantaan shakki järjestää junioritoimintana http://www.shakki.net/kerhot/EtVaS/ Shakki.netista osoitteesta http://www.shakki.net/pelaaminen/kerhot/ löytyy lista suomalaisista shakkikerhoista, joista voi kysyä nuorille suunnatuista shakkikerhoista. Asiaa voi tiedustella myös Suomen Keskusshakkiliittosta http://www.kolumbus.fi/shakkiliitto/
Kouluilla voi olla myös omat kerhonsa.
Tietoa shakkiturnauksista ja niihin ilmoittamisesta löytyy Shakki.netistä http://www.shakki.net/pelaaminen/turnaukset/kutsut.html sekä Suomen Keskusshakkiliiton sivuilta http://www.kolumbus.fi/shakkiliitto/kilk2008.htm ja http://www.kolumbus.fi/shakkiliitto/kilk2009.htm
Jos kysyjä tarkoittaa suomalaisia elokuvia, voi niitten osalta todeta, ettei ainakaan erittäin kattava Elonet-tietokanta tunne yhtään kotimaista elokuvaa, joss tätä sävelmää olisi käytetty.
Alkuperäinen laulu "Harbour lights" (Hugh Williams eli Will Grosz ja Jimmy Kennedy) on vuodelta 1937. Kun varsinaisen mykkäelokuvan historian katsotaan yleensä päättyneen vuoteen 1936, juuri tätä laulua ei ymmärrettävistä syistä ole voitu käyttää mykkäelokuvien kaudella. Teoriassa on mahdollista, että että joku olisi myöhemminkin tehnyt elokuvan, jossa ei ole varsinaista dialogiraitaa, vaan pelkästään musiikkisäestys, jossa laulua olisi käytetty. Ainakaan kansainvälisen IMDB-tietokannan kautta en tällaista kuitenkaan löytänyt.
Mitä tahansa musiikkia…
Tampereen kaupunginkirjaston aineistotietokannasta löytyy ainakin pari viitettä digi-TV:stä: Digi-tv-työryhmä: Digitaalinen televisio ja Suomi sekä Ikonen, Ari: Digitaaliohjelmaa tv-satelliiteista. Lisääkin löytyy varmasti, mutta tässä alustavasti tietoa. Tampereen kaupunginkirjastossa on käytettävissä myös lehtiartikkeliviitetietokantoja mm. Aleksi ja Arto ja niistä näytti löytyvän mukavasti artikkeliviitteitä ko. aiheesta. Verkosta löytää myös tietoa aiheesta. Hyvän tuntuisia viitteitä löytyi, kun Google-hakupalvelun hakukenttään kirjoitti hakusanoiksi digitaalinen televisio. Google löytyy osoitteesta http://www.google.com Yhteyttä voi ottaa myös TV 2:een ja heidän kauttaan saa myös varmasti tietoa.
Kirjastot voivat ostaa kokoelmiinsa sellaisia elokuvatallenteita, joilla on tekijänoikeuksien haltijan myöntämä lainausoikeus. Pyrimme hankkimaan sarjaa lainattavaksi, jos se on vielä saatavana lainausoikeudellisena.
Frank-monihakua http://monihaku.kirjastot.fi/frank/search/Maakuntakirjastot voi käyttää apuna aineiston paikantamisessa, ja sen mukaan ainakin Uus elämä ja Kassokaa ihmees -tallenteita on joissakin Suomen kirjastoissa. Kirjaston kaukopalvelu voi selvittää kaukolainamahdollisuuden.
Kyllä kirjailijahaastettelujen mukaan kysymys on hänen omasta kotitalostaan Kuusamossa. Tässä pari linkkiä: http://areena.yle.fi/tv/2199201, http://youtu.be/jM78LJV_vlA. Helsingin kirjamessujen haastattelussa hän kuitenkin mainitsi, että talon asukkaat eivät ole kovin ilahtuneita uteliaista tiedustelijoista.
Teosta ei ole Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmassa eikä muissakaan Vanamo-kirjastoissa, mutta kylläkin Hämeenlinnan AMK:n kirjastossa. Sieltä se on tällä hetkellä lainassa. Mikäli et halua asioida HAMK:n kirjastossa, voit tehdä kirjasta joko hankintaehdotuksen kaupunginkirjastoon: https://vanamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/hankintaehdotus tai voit tehdä kirjasta kaukolainapyynnön: https://vanamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/kaukolainatilaukset . Kaukolainan hinta Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa on 8 euroa.
Teos Rakkauden helminauhaa on tilattu Kouvolan kirjastoon painettuna kirjana. Kirjan saapuminen kirjastoon kirjatoimittajaltamme ja lainauskuntoon käsittely vie oman aikansa. Valitettavasti joutuu siis odottelemaan.
Kirjaan voi tehdä varauksen joko itse Kyyti.fi-sivulla tai lähettämällä sähköpostia, soittamalla tai käymällä paikan päällä missä tahansa Kyyti-kirjastossa. Yhteystiedot löytyvät täältä: https://www.kyyti.fi/kirjastot.
Äänikirjaa eikä e-kirjaa ei ole kirjastoille saatavilla (myytävänä).
Seinäjoen kaupunginkirjastossa on vanhat Ilkka-lehdet mikrofilmattuna. Niitä voi tulla lukemaan Aallon kirjaston aukioloaikoina. Halutessanne voitte varata ajan etukäteen numerosta 06 416 2638. Aukioloajat voi tarkistaa kirjaston sivulta https://kirjasto.seinajoki.fi/kirjastot/.
