Vankilan kanttiinista eli laitosmyymälästä löytyy mm. seuraavia tietoja:
Vankeinhoitolaitoksen julkaisussa ”Tietoa elämästä vankilassa ja vangin asemasta” todetaan kanttiinista seuraavaa: Suljetuissa vankiloissa pidetään laitosmyymälää (kanttiini), josta vangeilla on mahdollisuus ostaa henkilökohtaiseen käyttöön tarvitsemiaan tavaroita, kuten tupakkaa, postimerkkejä, hygieniatuotteita, elintarvikkeita, puhelinkortteja, makeisia jne. Vangeilla on mahdollisuus asioida laitosmyymälässä tiettyinä aikoina, vähintään kerran viikossa.
Rikosseuraamusviraston ohje nro 25/011/2006 käsittelee vankilan laitosmyymälää. Ohje löytyy sivulta http://www.rikosseuraamus.fi/7653.htm
Vankeinhoitolaitoksen sivuilta http://www.vankeinhoito.fi/index.htm löytyy…
Näytelmä on suomennettu nimellä ”Ukonilma” (Suomen Teatteriliitto, 1975). Suomentaja on Eino Kalima, ja kyseessä on painamaton näytelmä. Sitä löytyy monisteena Teatterikorkeakoulun kirjastosta, jonka yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.teak.fi/KIRJASTO. Lainaamiseen tarvitsee Arsca-kirjastokortin, mutta sen saa kyseisestä kirjastosta, kunhan mukana on kuvallinen henkilöllisyystodistus.
Englanniksi Ostrovskin näytelmä on käännetty nimellä ”The Storm”. Käännös löytyy vieläpä digitoituna Gutenberg-projektista osoitteesta http://www.gutenberg.org/etext/7991, sillä näytelmä on Yhdysvaltojen lain mukaan tekijänoikeuksien suojan ulkopuolella.
Ruotsiksi näytelmästä on olemassa ainakin radioteatterisovitus nimellä ”Ovädret: drama i sex…
Runo on Hannu Salakan kokoelmasta Tauko ennen laulua (Otava, 2000). Runo menee hieman eri tavalla. Kiiltomato-verkkolehdessä on Mika Nykäsen arvio Salakan teoksesta. Sen lopusta voit lukea runon viimeiset säkeet.
https://kiiltomato.net/critic/hannu-salakka-tauko-ennen-laulua/
Suomen kirjallisuuden valiot-teokset sisältävät suomalaisia kaunokirjallisuuden klassikoita alkuperäisessä muodossaan. Kirjallisuudentutkimuksen tosi asiantuntija Kai Laitinen on ollut valitsemassa teokset ja kirjoittanut teoksen johdannon ja kirjailijoitten esittelyt. Teokset sisältävät teoksia kahdeltakymmeneltä kirjailijalta Aleksis Kivestä Timo K. Mukkaan.
Benjamin Disraelin teosta Endymion (1880) ei ole suomennettu.https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbibliografiahttps://www.britannica.com/topic/Endymion-novel-by-Disraeli
Vainikkalaan liittyvää tietoa löytyy ainakin seuraavista historiakirjoista:
Vainikkalan kylätoimikunnan julkaisema "Vainikkalan historiikki" vuodelta 1991.
Lappeen kihlakunnan historia 1 (1620-luvulle).
Lappeen kihlakunnan historia 2 (1620-luvulta 1860-luvulle).
Murto: Lappeen pitäjän historia (vuodesta 1784 alkaen).
Spectrum tietokeskus -tietosanakirjan 7. osassa on artikkeli matala- ja korkeapainealueet, jossa selostetaan myös Buys-Ballotin lakia. Teos löytyy esim. Hämeenlinnan pääkirjaston käsikirjastosta.
Loimaan kaupunginkirjaston aineistotietokanta ei ole nähtävissä internetin kautta. Voit tarkistaa tilanteen kirjastotietokanta Mainiosta ja vaikkapa etsiä lähimmän kirjaston, jonka kokoelma on netin kautta saavutettavissa. Osoite on:
http://mainio.kirjastot.fi/aloitus.asp
Vanhaa luuttumusiikkia on sovitettu kitaralle ja nykyiselle nuottikirjoitukselle melko runsaasti. Kyyti-kirjastojen kokoelmista löytyy kokoelma Treasures of the Baroque, jossa on 1600-luvun luuttu- ja kitarasävellyksiä. Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy useita kokoelmia hakusanayhdistelmällä luuttu - renessanssi - nuotti. Nuotteja voi tilata kaukolainaksi muista kirjastoita oman kirjaston välityksellä.
Jos kuitenkin soittimena on nimenomaan luuttu, kysymys monimutkaistuu. Keskiajasta barokkiin luuttu muuttui monin tavoin: kielipareja oli aluksi 4-5, myöhemmin jopa 12 tai enemmänkin, viritykset olivat erilaisia. Nykyistä notaatiota ei vielä ollut, vaan musiikki kirjoitettiin tabulatuuriksi, eri aikoina ja eri maissa…
Voisiko sormus olla luokkasormus ja lyhenne VYL tarkoittaisi Varkauden yhteislyseo ja VA olisi 5.luokka A (rinnakkaisluokka A). Tähän saisi vahvistuksen löytämällä elossa olevan luokkakaverin. Palveluun Koulukaverit https://www.koulukaverit.com/ rekisteröitymällä ja kirjautumalla voi viestitellä joillekin Varkauden yhteislyseon oppilaille, jotka ovat päättäneet koulunsa 1940-luvulla.
Apu-lehti ilmestyi vuosina 1968-72 nimellä Uusi Apu. Kansalliskirjastosta voisi saada kaukolainaksi mikrofilmatut vuosikerrat lehdestä. Hakumahdollisuutta lehden sisällöstä ei ole.
Aiheesta löytyy runsaasti kirjoja ja Internet-sivuja.
Suomen YK-liiton sivuilla Internetissä on julkaisu Ikäihmiset kehityksen kantajina (http://www.ykliitto.fi/maakansa/ikaihm). Sivut perustuvat samannimiseen kirjaan, jonka on toimittanut Helena Allahwerdi ja joka julkaistiin YK:n ikäihmisten vuonna keväällä 1999. Näillä nettisivuilla käsitellään myös vanhusten koulutusta.
Stakesin sivuilta löytyy Itsenäisen suoriutumisen edistämisen yksikkö ITSE (http://www.stakes.fi/itse/index.html), jonka tehtävänä on edistää ikääntyneiden ja vammaisten henkilöiden itsenäistä elämää ja kotona asumista. ITSEn sivuilla on varmasti Sinua hyödyttäviä asioita, mm. Silta-projektin loppuraportti (suoraan http://www.stakes.fi/itse/silta/loppura/raportti.htm…
Kyseinen kohta Publius Vergilius Maron Georgicassa kuuluu Teivas ja Päivö Oksalan suomentamana seuraavasti:
”Maecenas, mikä saa vihannoimaan laihot ja milloin
aika on kääntää maa, jalaviin pyhä kietoa köynnös..."
Publius Vergilius Maro: Georgica : laulu maanviljelijän työstä (suomentaneet Teivas Oksala & Päivö Oksala ; johdanto ja selitykset: Teivas Oksala & Maija-Leena Kallela, 2020), s. 37
Tässä joitakin kaivoksia ja kaivosteollisuutta eri näkökulmista käsitteleviä kirjoja. Bassey, Nnimmo: Kiehuva ja köyhtyvä Afrikka : raaka-aineteollisuuden aiheuttamat tuhot ja Afrikan ilmastokriisi (Like, 2014)Afrikan luonnonvarojen, kuten fossiilisten polttoaineiden, alkuperäiskansojen metsien ja muiden resurssien hyväksikäyttö palvelee pääasiassa muita kuin paikallisia asukkaita. Luonnonvarojen hyödyntämisen karmivat jäljet eri puolilla Afrikkaa ovat länsimaisen hyvinvoinnin hinta.Kaivos koettuna (Lapland University Press, 2018)Kaivostoiminta herättää paljon tunteita. Kaivos lupaa alueelle elinvoimaisuutta, työpaikkoja ja taloudellista kasvua. Samalla se vaikuttaa ratkaisevasti alueen asumiseen, elinkeinoihin, luonnonsuojeluun ja…
Ohessa vielä Turun kaupunginkirajston Aino-tietokannan osoite verkossa http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=t_form2&sesid=1125577038
Palvelin ei ole ollut nurin, joten ehkä teillä on ollut väärä osoite. Kirjaston kotisivut löytyvät osoitteesta http://www.turku.fi/public/default.aspx?nodeid=4873
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan (ISBN 951-0-23323-4)mukaan Peppiina on pidentymä nimestä Peppi. Linkistä http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_2000/3.marraskuu/nayta.php?… löytyy otsikko Ihanelmasta Peppiinaan. Sen alla todetaan Peppiina-nimen edustavan "uutta pirteää nimimuotia".
Sarah Mlynowski on alunperin kanadalainen, syntynyt Montrealissa, mutta asuu nykyään New Yorkissa, Yhdysvalloissa. Hän on 30-vuotias.
Ensimmäisen romaaninsa Mlynowski julkaisi 24-vuotiaana.
Häneltä on suomennettu tähän mennessä kolme kirjaa: Rintsikoita ja luudanvarsia (2005), Konnia ja kielareita (2006) ja Loitsuja ja lemmenlommoja (2007).
Sarja kertoo noitaperheestä. Kirjassa Loitsuja ja lemmenlommoja siskokset Rachel ja Miri ovat kesäleirillä, jossa he tapaavat koulukaverinsa Rafin sekä tytön nimeltä Liana. Rachel ja Liana eivät tule toimeen keskenään, ja lopussa he selvittelevät välejään tavalla, jossa ei noitavoimia säästellä.
Kirjaesittelyn löydät osoitteesta http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/product&isbn=951-0-33344-1
