Pelko on yksi ihmisen perustunteista. Sen perimmäisenä tehtävänä on auttaa välttämään turhia riskejä ja suojata vaaroilta. Lapsia on perinteisesti kasvatettu pelottelemalla yli-inhimillisillä toimijoilla. Nämä olennot personoituivat ja saivat erilaisia ominaisuuksia omasta ympäristöstä. Voimakkaimmin tunteisiin vetoavia voimakkaita olentoja ovat salaperäiset ja epämääräiset olennot, kuten kansantarinoiden näkki tai satujen mörkö. Lapset pelkäävät myös paikkoja, joissa näitä olentoja asustaa. Riihi ja metsä ovat paikkoja, joissa voi kohdata hirvittäviä olioita. Rakennusten sisällä on pelottavia paikkoja, kuten pimeä eteinen ja kaikki pimeät nurkat, erityisesti sängyn alus.
Lasten pelot ovat erilaisia kuin aikuisten. Lasten leikeissä…
Lintujen laulua tai ääniä on yritetty kuvata kirjaimin ja myös nuotein. Opettaja ja lintuharrastaja Jussi Sepän (1885-1951) ”Lintujen äänet” kuuluu luontokirjallisuuden klassikoihin. Siinä hän esittelee lintujen laulutapoja nuotein, kirjaimin ja kuvioin. Kirjan ensimmäisen painoksen ilmestyessä 1922 ei ollut vielä saatavilla lintuäänitteitä, joten eri lajien laulut oli opeteltava sanallisista kuvauksista ja nuotinnoksista.
Myös kielitieteilijä Ivar Hortling (1876-1946) oli kiinnostunut linnuista ja lintujen äänistä. Hän oli musikaalinen ja käytti lintujen äänten kuvaamiseen nuottiviivastoa ja omia merkintätapojaan.
Eläintieteilijä Olavi Sotavalta (1918-1991), jolla oli absoluuttinen sävelkorva ja joka myös sävelsi, nuotinsi satakielen…
Kyseessä on suomen kielen sijamuoto nimeltä komitatiivi. Siinä muoto on täysin sama yksikössä ja monikossa, joten vasta asiayhteyden perusteella voi tietää, onko mukana olevia henkilöitä tai asioita yksi vai useampi.
Aiheesta löytyy tiivis selostus Wikipedian komitatiivia käsittelevästä artikkelista osoitteesta https://fi.wikipedia.org/wiki/Komitatiivi.
Nimipäiväperinteen hakuteokset eivät sisällä mitään Vinski-nimestä, joten käytännössä se lienee ollut monenkin nimen kutsumamuoto. Mainitsemanne Vincent olisi yksi hyvin luonteva lähtökohta. Se on ranskalainen muoto latinan 'voittaa' merkitsevän vincere-sanan aktiivisesta partisiipista vincens ('voittava'). Ranskan kirjoituksen c-kirjain ääntyy Vincent-nimessä kuten s. Tällöin nimi tarkoittaa samaa kuin meikäläisissäkin kalentereissa oleva niin ikään samasta latinalaisesta lähteestä syntynyt Vihtori (Viktor, Victor), jonka nimipäivä on 22.3.
Nimen yleisyydestä löytyy tietoa Väestörekisterin nimipalvelusta https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1.
Etunimet / Kustaa Vilkuna ; toim. Pirjo Mikkonen. - 4. p. - Helsinki, 2005.
Kannattaa ehkä tällaisten laskelmien kohdalla muistaa, että kukaan ei pysty tällaisia oikeasti mittaamaan, vaan kyse on aina karkeista arvioista. Arviot puolestaan riippuvat kokonaan siitä, mitä käsitteellä "tieto" tarkoitetaan.
Wikipedian artikkelissa Data (http://fi.wikipedia.org/wiki/Data) mainitaan hyvin yleisesti käytetty kolmijako dataan, informaatioon ja tietoon, jossa ihmisen mieltämä merkityssisältö koko ajan kasvaa. Näistä käytännössä vain datan määrää voidaan kunnolla arvioida, koska siinä voidaan käyttää apuna tietoverkoissa liikkuvien bittien ja jatkuvasti tarvittavan lisätilan tarvetta.
Esimerkiksi tämän linkin http://www.tivi.fi/kaikki_uutiset/maailman+tiedon+maara+selvitettiin/a5… takana on esitetty arvio, jonka mukaan…
Turun kaupunginkirjaston Vaski-tietokannasta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1208850732&ulang=… löytyy hakusanalla riimukirjoitus esimerkiksi seuraavat ruotsinkieliset kirjat, joissa on esitelty erilaisia riimuaakkosia:
Enoksen, Lars Magnar: Lilla boken om runor (2008)
Rask, Lars: Runläseboken (1990)
Suomenkielistä tietoa riimukirjoituksesta löytyy internetistä muun muassa Runebergistä riimuihin -verkkoresurssista http://www.jyu.fi/gammalsvenska/runkunskap.htm joka liittyy samannimiseen verkkokurssiin. Sivustolta löytyy myös riimuavain http://www.jyu.fi/gammalsvenska/tekstit/riimuavain.htm
Kannattaa ottaa huomioon, että riimuaakkosia on monenlaisia, ja niitä voi keksiä itsekin. Esimerkiksi kirjailija J. R. R.…
Kyseessä saattaisi olla Liisa Karakorven kirjoittama ja Pirjo Lindbergin kuvittama Lentävä Lallero, Lasten oman kirjakerhon kuukauden kirja 134 vuodelta 1986. Siinä kuusivuotias Reittu haaveilee lentävästä mustasta koirasta, jonka nimi on Hurja. Reittu tutustuu samanikäiseen Helenaan, joka puolestaan tahtoisi Lallero-nimisen lentävän corgin. Kumpikin lapsista on varma, että jo seuraavana yönä juuri hänen koiransa lentää Reitun huoneeseen. Helena jää Reitun luo yöksi nähdäkseen, mitä tapahtuu. Lopulta kuuluu jysähdys, ja katolla istuu kuin istuukin koira...
Verneri (17.8. (1929-). Pohjana on muinaissaksan Werner 'varnilaissotajoukon johtaja'; varnit oli germaaninen kansanheimo. Suomeen Verneri on otettu suoraan Ruotsin almanakasta, johon se tuli 1776.
Etunimistä saa lisää tietoja esim. julkaisusta:
Etunimet / Kustaa Vilkuna ; avustajat: Marketta Huitu ja Pirjo Mikkonen. - Helsinki : Otava, 2003.
Aila Meriluodon tuotanto:
Runokokoelmia:
Lasimaalaus (1946)
Sairas tyttö tanssii (1952)
Pahat unet (1958)
Portaat (1961)
Asumattomiin (1963
Tuoddaris (1965)
Silmämitta (1969)
Elämästä (1972)
Varokaa putoilevia enkeleitä (1977)
Talvikaupunki (1980)
Ruusujen sota (1988)
Elämäkerrallisia teoksia:
Lauri Viita (1974)
Lasimaalauksen läpi (1986)
Romaaneja :
Peter-Peter (1971)
Kotimaa kuin mies (1977)
Sisar vesi, veli tuli (1979)
Lasten- ja nuortenkirjoja:
Pommorommo (1956)
Ateljee Katariina (1965)
Meidän linna (1968)
Vihreä tukka (1982)
Käännöksiä:
Harry Martinson : Aniara (1963)
Rainer Maria Rilken : Duinon elegiat (1974)
Sanoilla armo ja armollinen on suomen kielessä useita merkityksiä. Sanaa armo on käytetty mm. entisajan aatelisten ja ylhäissäätyisten puhuttelusanana. Näin esimerkiksi ilmauksessa "teidän armonne". Armollinen tarkoittaa vanhoissa puhuttelusanoissa ja titteleissä myös ylhäissäätyistä, korkea-arvoista ja kunnioitettavaa, esim. "armollinen kuningas". Sanojen eri merkitykset löytyvät Kielitoimiston sanakirjasta:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/armo?searchMode=all
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/armollinen?searchMode=all
Kyse on Aila Nissisen runosta "Syksy lensi harmain siivin yli suuren suon", joka alkaa näin:
"Syksy lensi levein harmain siivin yli suuren suon - suolla oli kurkia: isäkurki, ätikurki sekä poika, Kurki-Jukka. Heillä oli niskatukka sekä pitkänpitkät nokat, niin, ja suurensuuret siivet, viisaanviisat silmät, koikkeliininkoivet."
Runo löytyy mm. teoksista Lukutunnin kirja 3 (1962) sekä Nissinen: Laulavat omenat (1958). Nämä molemmat löytyvät Keski-kirjastojen kokoelmasta.
On hyvin mahdollista, että fraasiutunut -ine-komitatiivin sisältävä ilmaus "niine hyvineen" on kielemme alkuperäistä ainesta. Komitatiivi on sijana harvinainen, systemaattisesti sitä tavataan oikeastaan vain itämerensuomalaisissa kielissä. "Niine hyvineen" tulee esimerkkinä tuon tuostakin vastaan suomen ja suomensukuisten kielten komitatiivia tarkastelevissa tutkimuksissa. Käännöstutkimuksissa on käsitelty komitatiivisuutta ilmaisevia adpositioita esimerkiksi englannin ja venäjän kielissä, mutta näistäkään ei löydy selvää esikuvaa "niine hyvineen" -fraasille.
Erkki Karin Naulan kantaan : nykysuomen idiomisanakirja antaa sanonnalle merkityksen "tyhjin toimin", mutta niin kuin kysymyksessä mainitut esimerkit osoittavat, se…
Ennakkoluulot ja syrjintä, jota "hibakushat" Japanissa kohtaavat, kytkeytyy etenkin radioaktiiviselle säteilylle alttiiksi joutumisen aiheuttamiin mahdollisiin terveysvaikutuksiin. Tästä syystä heillä on ollut vaikeuksia niin työ-, asunto- kuin avioliittomarkkinoillakin.Hiroshimaan ja Nagasakiin pudotettuihin atomipommeihin liittyvien säteilysairauksien stigma vaikuttaa myös pommituksen kokeneiden jälkipolviin: näistä kaupungeista kotoisin olevien naisten on voinut olla vaikea löytää puolisoa, koska pelätään, että "hibakushien" jälkeläisten lapsilla voi olla synnynnäisiä säteilyvaurioita. Ei ole ollenkaan tavatonta, että avioliittoa suunnittelevan nuoren miehen perhe palkkaa yksityisetsivän selvittämään, onko vaimoehdokkaalla…
Kutakuinkin kysymyksessä siteeratulla tavalla alkaa Uuno Kailaan viimeisestä runokokoelmasta Uni ja kuolema (1931) löytyvä 23-säkeistöinen balladi Mestari Amedé (SKS:n vuonna 2002 julkaisemassa kirjassa Runot 1922-1931 nimi on muodossa Mestari Amedée, ja Maunu Niinistön Uuno Kailas : hänen elämänsä ja runoutensa -teoksen mukaan se on jossakin Kailas-valikoimassa ilmestynyt myös Amedé-nimisenä).
"Kenen syntien mitta on täyttynyt, ei nuku eikä syö.
Hänen valvovat aaveet sielussaan, jota Jumalan ruoska lyö.
Jos maass' ei kostoa kohtaa hän, hänet taivaissa tuomitaan,
sillä Herra on mahtava vihamies, joka kostaa aikanaan."
Oletan, että haluat lainata teoksen suomenkielisenä ja että haluat lainata sen HelMet-kirjastosta. Tästä linkistä näet suomenkieliset erilaiset painokset, jotka HelMet-kirjastoista ovat saatavissa:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=anna+karenina&searchscope=9&m=…
Jos avaat eri painosten luettelointitietoja napsauttamalla, näet, että teos löytyy Eino Kaliman, Lea Pyykön ja Ulla-Liisa Heinon suomentamana. Jos valitset jonkin sellaisen painoksen, jossa nimen perässä ei ole osan numeroa, saat koko teoksen yhtenä niteenä. Jos taas tahdot sen mieluummin jaettuna useampaan niteeseen, kannattaa katsoa, että kaikki valitsemasi osat ovat saman kääntäjän. Suomennokset saattavat nimittäin poiketa toisistaan paitsi tyylillisesti, myös…
Vanhat itäeurooppalaiset lasten- ja nuortenelokuvat ovat suosittuja. Youtubesta löytyy paljonkin itäeurooppalaisia elokuvia englanninkielisin tekstityksin. Venäläiset vanhat neuvostostudiot ovat siirtäneet ahkerasti vanhaa tuotantoaan verkkoon, ja niillä on omat youtube-kanavansa, joilla usein myös tekstitettyjä elokuvia. Keskeisiä studioita olivat Mosfilm, Lenfilm ja Gorky film studios sekä animaatiostudio Soyuzmultfilm. Erilaisia epävirallisia youtube-kanavia on eri maiden elokuvalle on myös paljon, ja esimerkiksi tsekkoslovakialaisia, puolalaisia ja itäsaksalaisia elokuvia löytää helposti. Jos on tietty elokuva mielessä, yksi vaihtoehto on hakea joko alkuperäisellä nimellä tai englanninkielisellä nimellä lisäten hakuun "english…
Osoitteesta https://finna.fi löytyvän Fennica-tietokannan mukaan Lauri Pohjanpään kokoelma ”Metsän satuja ja muita runoja” ilmestyi ensimmäisen kerran WSOY:n kustantamana vuonna 1924. Toisen painoksen julkaisi sama kustantaja vuonna 1930. WSOY julkaisi kirjasta Annikki Arola-Anttilan kuvittaman uuden laitoksen nimellä ”Metsän satuja” vuonna 1953 ja siitä toisen painoksen 1967.
Luettelo Catherine Cooksonin tuotannosta alkuperäiskielellä löytyy seuraavilta webbisivuilta : http://www.myunicorn.com/bibl1/bibl0118.html
Suomennettu häneltä on (ilmestymisjärjestyksessä) seuraavat teokset:
Tyttö ja kartanonherra
Mallenin suku
Mallenin tyttö
Mallenin paluu
Rautainen julkisivu (julkaistu nimellä Catherine Marchant)
Emily
Hannah
Vanessa
Greenwallin kartanon piikatyttö
Greenwallin kartanon valtiatar
Onnen kulkurit
Tilly Trotter
Tilly Trotterin uusi elämä
Tilly Trotter, nuori leski
Ruoska
Liekehtivät vuodet
Yöperhonen
Pastorin tytär
Mustaa samettia
Jinnyn valinta
Uhkaava salaisuus
Kohtalon liekki
Siivetön lintu
Kohtalon lapset
Rakas poikani
Laitakaupungin lilja
Naisten talo
Maltan enkeli
Haavoittunut neitsyt
Rakkaus on sokea…
Tehilla-nimestä ei löytynyt kovin paljon tietoa.
Nimen merkitys ja alkuperä on epäselvä. Nimi on mahdollisesti lähtöisin hepreasta. Heprean kielessä sana merkitsee kiitosta ja ylistystä.
Suomessa Tehilla-nimeä annettiin etunimeksi erityisesti 1800-luvun lopulla.
1980-luvun alussa Tehilla-nimisiä oli Suomessa vähän yli sata.
Useimmissa Euroopan maissa nimi on harvinainen.
Nämä tiedot löytyivät Pentti Lempiäisen teoksista "Suuri etunimikirja" ja "Nimipäivättömien nimipäiväkirja".
Tehilla-niminen on myös eräs juutalainen järjestö. Se on vuonna 1982 perustettu epäpoliittinen ja vapaaehtoinen järjestö, jonka tehtävänä on rohkaista ja tukea(myös uskonnolliselta kannalta) eri maissa asuvien juutalaisten paluuta Israeliin.
Zentanglesta eli meditatiivisesta kuviopiirtämisestä/värittämisestä valmiiden tai itse keksittyjen mallien pohjalta on julkaistu suomenkielinen opas.
Fallström, Ulla : Mielen kätketyt aarteet : retki zentangle-kuvien värittämisen ja piirtämisen iloihin. Basam Books. 2015
http://www.basambooks.com/kirja/978-952-260-459-0/mielen-katketyt-aarte…
http://www.adlibris.com/fi/kirja/mielen-katketyt-aarteet-9789522604590
Kirjaa ei löydy pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista, mutta se on tilattavissa muualta kaukolainana samoin kuin seuraavat teokset:
Marbaix, Jane : Zentangle : inspirerande och meditativt tecknande. Arctic, 2015.
McNeill, Suzanne : The beauty of Zentangle : inspirational examples from 137 tangle artists worldwide. Design…
