Kyseessä voisi olla H. G. Wellsin The War in the Air vuodelta 1908. Se on suomennettu nimellä Ilmasota vuonna 1910 (suomentaja Toivo Wallenius). Kirjasampo: Ilmasota https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_57892
Sonata Arctican musiikkia en löytänyt nuottijulkaisuna.
Sonata Arctican kotisivulla, joka tosin
on englanninkielinen http://www.sonataarctica.info/site07/
on kuitenkin kitaratabulatuureja, myös kysymääsi The Misery-kappaleeseen. Valitse MISC - tabulatures ja saat eri albumien tiedot.
Sivulla on keskustelupalsta FORUM, jolla keskustellaan myös bändin musiikista ja nuoteista. Valitse FORUM - Sonata Arctica discussions - Questions about playing Sonata songs. Keskustelupalstan suomenkielisellä osalla en huomannut mainintoja nuoteista.
Ikävä kyllä emme löytäneet laulun nuotteja. Etsin yleisten kirjastojen ja yliopistokirjastojen aineistotietokannoista sekä Violasta (Suomen kansallisdiskografia), joka sisältää viitetietoja musiikkiin liittyvästä materiaalista.
Tutkimuksissa suositaan monesti alkuperäislähteitä, joiden säilytyspaikkoja ovat arkistot, yliopistokirjastot ja tieteelliset seurat. Kaupunginkirjaston kokoelmista et löydä päiväkirjoja ja kirjeitä alkuperäisaineistona, mutta tutkimuksista editoituja teoksia löytyy kyllä.
Aleksis Kiven aikalaisia olivat esim. Bergbom, Topelius ja Nervander. Heidän teoksiaan ja kirjoja heidän tuotannostaan löydät helposti kirjastosta. Ongelmaksi muodostuu vain valinta. Kenen kirjoitustyylin sanoisit edustavan Helsingin kielioloja 1850-luvulla? Miten perustelisit edustavuuden? Mitä tarkkaan ottaen tarkoitat kielioloilla?
Lähettämästäsi kysymyksestä ei käy ilmi, mitä tutkimusmenetelmää aiot käyttää. Jos olet aikeissa laskea sanontojen tai sanojen…
Mary Higgins Clarkista löytyy valitettavan vähän elämäkertatietoja suomen kielellä. Teoksessa ”Ulkomaisia nykydekkarikirjailijoita 2”, 2001 ss. 17-21 on muutaman sivun esittely kirjailijasta. Aleksi –tietokannasta löytyy pari Ruumiin kulttuuri –lehden kirjailijaa koskevaa artikkelia:
Toivola, Lea : ”Noin miellyttävän miehen on pakostakin oltava valehtelija” : Joy Fielding ja Mary Higgins Clark naisten pelkojen tulkkeina.
- Ruumiin kulttuuri 2000 : 1 s. 22-28, 55
Kettunen, Keijo : Päähenkilöinä uhrit : Clark ja Yorke etsivät arkipäivän pimeitä puolia
- Ruumiin kulttuuri 1990 : 4 s. 42-43, 63
Lisäksi kirjastosta löytyy Simo Sjöblomin Mary H. Clark –bibliografia 1980-1999, mutta siihenkään ei sisälly elämäkerrallisia tietoja. Siinä on…
Voisi kuvitella että kuva olisi osa Poliisilaitoksen kampanjaa. Ota yhteyttä Poliisimuseoon http://www.poliisimuseo.fi/poliisi/poliisimuseo/home.nsf/pages/469E32C1… . Siellä luvattiin tehdä haku tietokannoista ja ohjata tarvittaessa eteenpäin.
Ympäristöasiantuntijoiden keskusliiton jäsenlehteä Ympäristöasiantuntijaa ei tule mihinkään Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteeseen. Sitä ei näytä tulevan myöskään mihinkään muuhun pääkaupunkiseudun kirjastoon (yliopiston kirjastoihin, erikoiskirjastoihin tai ammattikorkeakoulukirjastoihin).
Lehti on luettavissa sähköisenä netissä Ympäristöasiantuntijoiden keskusliiton sivuilta (ks. linkki alla).
http://www.ykl.fi/fi/liitto/julkaisut-ja-oppaat/ymp%C3%A4rist%C3%B6asia…
http://www.helmet.fi/fi-FI
https://finna.fi
https://finna.fi
Kaisa Niemestä näyttää löytyvän vain vähän tietoa. Kirjassa
Kotimaisia naisviihteen taitajia (1999) kerrotaan kuitenkin hänen
teoksistaan (tämän kirja olisi löytynyt Oulun kaupunginkirjaston
aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro asiasanahaulla).
Tietojen vähäisyys johtunee osittain siitä, että Kaisa
Niemi on salanimi, ja osaksi siitä, että viihdekirjailijoista
ei yleensäkään löydy kovin paljon kirjallisuutta.
Kysyjä tarkoittanee norjalaista kansansatua Høna tripper i berget, joka on ainakin kerran käännetty englanniksi muodossa The Old Dame and her Hen, vaikka täsmällisempi käännös olisi suunnilleen "The hen is tripping in the mountain". Fennica-tietokanta ei tätä runoa tai sen suomennosta tunne ainakaan niin, että viitattaisiin norjan- tai englanninkieliseen alkuperäistekstiin. On silti täysin mahdollista, että se sisältyy johonkin satukokoelmaan suomennoksena. Valitettavasti Fennica-tietokantaa ei ole koskaan tehty tällä tarkkuudella, joten yksittäisen sadun löytäminen ei yleisillä hakutavoilla ole mahdollista. Erityisen hankalaa se on, kun emme nyt tiedä, mitä suomenkielistä fraasia haemme. Onko se tyyppi' "Vanha rouva ja kana" vai "Kana…
Jussi Rasinkankaan säveltämää ja Pekka Erosen sanoittamaa kappaletta Tuulen morsian ei valitettavasti ole julkaistu nuottina eikä se myöskään sisälly mihinkään nuottijulkaisuun.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Ranskan suurta vallankumousta käsittelevää kirjallisuutta on suomennettu melko niukasti, enkä onnistunut löytämään aikalaisten suomeksi julkaistuja kirjekokoelmia tai päiväkirjoja. Muistelmateoksista kiinnostava voisi olla François René de Chateaubriandin Muistoja haudan takaa (Faros, 2006). Karsten Alnæsin neliosainen Euroopan historia -teossarja kertoo maanosan vaiheista elävästi ja myös tavallisten ihmisten näkökulmasta. Sen toinen osa Kiihkon aika : 1600-1800 (Otava, 2005) käsittelee myös Ranskan vallankumousta.
Muuta kirjallisuutta:
Friedell, Egon: Uuden ajan kulttuurihistoria, osa 2 (6. painos WSOY, 1989)
Lupa tappaa? : sodankäynnin ja sotien oikeuttamisen pitkä historia (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2019)
Manfred, Albert:…
Valitettavasti en saanut selville, oliko Me naiset -lehdessä Twiggy sarjakuvaa.
Digitoituna Me naiset lehteä ei löydy 1960-luvulta, mutta mikrofilmattuna aineistoa on saatavissa Kansalliskirjastosta. Kansalliskirjasto hakutulos.
ComicVine sivuston mukaan Twiggystä olisi tehty englanninkielistä Tippy teen-sarjakuvalehteä. https://comicvine.gamespot.com/twiggy/4005-3055/issues-cover/
Teoriassa siis on mahdollista, että Twiggy sarjakuvaa julkaistiin suomennettuna jossakin aikakauslehdessä 1960-luvulla.
Kenties jollain lukijalla olisi muistikuvia aiheesta. Ne voisi mielellään lisätä kommenttina.
Olisikohan kyseessä Zacharias Topeliuksen runo Joulukuusi.
Voit lukea runon esimerkiksi alla olevasta linkistä Kansalliskirjaston digitoimaan Immi Hellénin kokoamaan runokirjaan Lasten runoja 1 (1898). Runon on suomentanut Immi Hellén.
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/144603/Lasten_runoja-1.pdf?…
Paddingtonin perheen isän ammatti sekä kirjoissa että v. 2014 ilmestyneessä elokuvassa on vakuutusanalyytikko. Perheen äiti, Mary Brown, on v. 2014 ilmestyneessä elokuvassa lastenkirjojen kuvittaja, mutta kirjoissa hänen ammattiinsa ei oteta kantaa.
Tein Finna-haun hakusanoilla Yksisarviset ja lastenkirjallisuus ja kuvakirjat. Rajasin haun ajalle 1980-1999.Löysin viisi kirjaa:McCaughrean, Geraldine: Yksisarviset tulkaa,Moodie, Fiona: Yksisarvinen ja meri,Laulajainen, Leena: Valkoinen kaupunki ja joulutähti,Juonen, Riikka: Pikkuenkelin silmäterä ja Pikkuenkelin lemmikit.Kenties joku näistä on kaipaamasi kirja? Linkki hakutulokseen
Näyttää siltä, että oman kirjastoalueesi kokoelmissa ei ole itävaltalaisen Marlen Haushoferin klassikkoteosta Seinä (suom. Eila Pennanen, 1964).Voit tilata teoksen kaukolainaan oman kirjastosi kautta muualta Suomesta. https://helle.finna.fi/Content/kirjastoinfo#fj%C3%A4rrl%C3%A5nKirjakustantamo WSOY on ilmoittanut, että se julkaisee syksyllä romaanista uusintapainoksen.https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000011353878.html
Vanhoissa kirjoissa on usein huonosti asiasanoja, ja jos kirjan nimessäkään ei ole joulua, ei kirja ehkä tule hakutuloksiini.
Tällaiset haun perusteella vanhin suomenkielinen jouluteos olisi Charles Dickensin "Joulun-aatto" vuodelta 1878. Suomalainen vanhin kirja olisi J. L. Runebergin "Joulu-ilta" vuodelta 1881. Vanhin kokonaan jouluaiheinen alun perin suomeksi kirjoitettu kirja lienee Theodolinda Hahnssonin "Joululahjat" vuodelta 1891.
Englanniksi vanhin saattaa olla Thornton Wilderin "The Long Christmas Dinner" vuodelta 1931. Dickensin "A Christmas Carol in Prose Being" on vuodelta 1938.
Kärsämäessä sijaitsevat nykyisin Farmoksen Turun tehtaat, joiden tiloissa toimi Oy Tolfan Ab:n pommitehdas sotavuosina 1939–1945.
Kuva Finnassa Oy Tolfan Ab
Lähde:
Pavén, Pekka: Kotikyläni Kärsämäki : historiaa ja tarinoita. (2000 s. 47-48). Lähteessä tehtaan nimi kirjoitetaan kahdella tavalla, kuvan yhteydessä Tolfvanin pommitehdas.
Musiikkivastaajamme vastasi näin:Ei kai tuohon sen virallisempaa selitystä löydy, kuin että kyseinen adapteri on pieni ja piilossa oleva osa, jota ilman hommasta ei kuitenkaan tule mitään. Siis vertauskuvallisesti kuin ihmisen sielu.
