Old Bailey on viralliselta englanninkieliseltä nimeltään Central Criminal Court. Maria Paukertin matkaoppaassa nimeltä Lontoo ympäristöineen (1990) nimi on suomennettu keskusrikostuomioistuimeksi. Internetistä löytyy muitakin suomalaisia käännöksiä näkökulmasta riippuen, esim. Englannin rikosoikeuden päätuomioistuin, Lontoon rikosoikeus ja Old Bailey -oikeusrakennus.
Kirja on tilattu ja ihan lähiaikoina tulossa Helmet-kirjastoihin. Sen voi varata heti, kun kirjan ja kirjastojen tiedot näkyvät verkkokirjastossa:
www.helmet.fi
Hankintaehdotuksia voi tehdä täältä: http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
Ensi vuoden lehtitilaukset on jo pitkälti tehty. Kannattaa silti tehdä hankintaehdotus, sillä palautetta on aina hyvä saada. Toiveet voidaan ottaa huomioon seuraavassa tilauksessa. Moda tulee jo Soukan kirjastoon. Kauneimmat käsityöt -lehteä voi myös varata muista kirjastoista, jos sitä ei löydy omasta lähikirjastosta. Golden Ring -lehteä ei ole lainkaan HelMet-kirjastoissa, joten sitä ei saa varaamalla. Erilaisten järjestöjen lehtiä harvemmin tilataan kirjastoihin.
Suomen kansallisoopperan v.1997 julkaisemassa suomenkielisessä Boris
Godunov-libretossa on roolihenkilöluettelossa Jumalanhullu. John
Lazaruksen Oopperan käsikirjassa (Otava, 1990) mainitaan myös
Jumalan hullu (siis erikseen kirjoitettuna). Vuonna 1925
suomennetussa libretossa k.o. roolihenkilön nimi on heikkomielinen.
Muita vähämieliseltä tms. vaikuttavia roolihenkilönimiä ei näissä
julkaisuissa mainita. Itse Boris Godunov kyllä menettää järkensä
oopperan lopussa.
Heinrich Heinea ovat kääntäneet ainakin Oskar Uotila, Valter Juva, Yrjö Jylhä, Eino Leino, Uuno Kailas, Katri Vala, Aarni Kouta ja Otto Manninen. Emme pystyneet kuitenkaan paikallistamaan runoa nimeltä "Maailmanloppu". Voisiko kyseessä olla esimerkiksi "Maailman meno" (teoksessa Valikoima runoelmia) tai "Ylösnousemuspäivänä" (Saksan kirjallisuuden kultainen kirja)? Jos teillä on lisätietoja runosta (alkusanat tms.), voimme yrittää etsiä uudestaan.
Heinelta on julkaistu runokokoelmat Laulujen kirja (WSOY 1937), Valikoima runoelmia (1905) ja Saksanmaa (Otava, 1923).
Näiden lisäksi Heinen runoja löytyy useista antologioista:
-Saksan kirjallisuuden kultainen kirja (WSOY 1930)
-Laulujen virta (WSOY 1936)
-Veri ja kulta (Otava 1954)
-Maailman…
Valitettavasti melko laajallakaan tietokantojen tutkimisella en löytänyt valssia, joka alkaisi juuri näillä sanoilla. Ensimmäisenä mieleen tulee Erkki Junkkarisen suosituksi tekemä Ruusut hopeamaljassa, mutta sen alkusanat "Sun ruususi punaiset laitoin hopeamaljahan" ovat kyllä varsin erilaiset.
Yksi tarkistamisen arvoinen mahdollisuus sentään löytyi. Veli-Pekka Tula on säveltänyt ja sanoittanut "Hopearuusut" -nimisen laulun, mutta sen alkusanoja en löytänyt mistään. Kappale löytyy kuitenkin Eero Avenin laulamana esimerkiksi kokoelmalta Miljoona ruusua (2CD, 2006 VL-Musiikkia). Levy löytyy HelMet-kokoelmasta, joten kuuntelemalla voisi yrittää, olisiko tämä etsitty laulu. Laulun nimi ainakin on lupaava.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Pelkästään tositapahtumiin perustuville kaunokirjoille ei ole olemassa omaa sivustoa. Niitä voi kuitenkin löytää Kirjasammon sivuilta osoitteesta:
http://www.kirjasampo.fi/fi
Sivustolla voi hakukenttään kirjoittaa termit ”tositapahtumaan” tai ”tositapahtumiin”, jolloin hakutuloksista saa kyseisillä termeillä romaaneja, elämänkertoja, runo-ja novellikokoelmia sekä sarjakuvia. Hakupalkki löytyy sivun yläosasta ja sen vieressä on myös linkki hakuohjeisiin.
Tässä muutama poiminta hakutermillä ”tositapahtumiin” löytyneistä kotimaisista romaaneista:
Leivo, Arto. Murha Elämänmäellä. Mediapinta, 2013
Jaakonaho, Asko. Onnemme tiellä. Otava, 2012
Perä, Meeri. Kirkonpolttajat. Mediapinta, 2011
Stoor, Jarmo. Sielunhäkki. Into, 2013
Tabermann, Tommy.…
Vuonna 1998 (vuoden 1999 tietoja ei ihan vielä saatavilla) aikuisten kirjalainoista tietokirjallisuuden osuus oli 63,1 % ja kaunokirjallisuuden osuus oli 36,9 %
Vuonna 1999 10 eniten lainattua kirjaa:
HÄRKÖNEN, Anna-Leena: Akvaariorakkautta
CORNWELL, Patricia D.: Herhiläispesä
KITZINGER, Sheila: Saamme vauvan
MÄKI, Reijo: Pahan suudelma
HIETAMIES, Laila: Kylä järvien sylissä
CORNWELL, Patricia D.: Ansaittu kuolema
LINNA, Väinö: Täällä Pohjantähden alla
LINNA, Väinö: Tuntematon sotilas
SALAKARI, Tuula: Häät: elämämme kaunein juhla
STEEL, Danielle: Onnettomuus
Kollega tunnisti runon. Kyseessä on kansanlaulu, joka on alunperin kuulunut kokoelmaan "Nuorison lempi-lauluja". Runot on järjestänyt A.W. Eskola 1889. Runo sisältyy teokseen 'Vanhaa suomalaista runoa ja proosaa'. Kirjanon koonnut Liisa Majapur ja julkaissut Gummerus vuonna 1968. Lähetän runon tekstin sinulle suoraan sähköpostiin.
Hei,
Grönlannin kieliestä ei ole pelkästään yksi versio, vaan niistä löytyy kolme eri paikallisversiot. Virallinen versio on nimeltään kalaallisut.
Tällaiset grönlanti-kielen kirjoja löytyy ja niitä pystyy todennäköisesti kaukolainata (maksullinen palvelu)
Greenlandic for travelers
https://finna.fi/Record/lapinkirjasto.118991
A grammar of the West Greenland language
https://finna.fi/Record/helka.995742373506253
Netistä löytyy tällainen sivu, mistä ehkä voi olla hyötyä:
https://guidetogreenland.com/about-greenland/greenlandic-culture-amp-ar…
Ruotsin metsänhoidon lainsäädäntöä pääsee tutkimaan täällä:
https://www.lagboken.se/Lagboken/start/miljoratt/skogsvardslag-1979429/…
Suomen vastaava laki:
https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19961093
Noin yksityiskohtaista kohtaa en laeista löytänyt.
Muuta tietoa aiheesta:
https://metsanhoidonsuositukset.fi/
Metsänhoidon suositukset on myös Metsäkeskus Tapion kustantamana kirjana (2023). Saatavilla Hämeenlinnan kirjastossa.
Helli mua hiljaa (alunperin Robert Fitoussin esittämä hitti Words) on Beritin CD-levyllä Hitit (Elap, p2002). Levy on HelMet-kirjastojen kokoelmissa, ja on aivan normaalisti lainattavissa ja varattavissa.
http://www.helmet.fi
Kysymykseen on vaikea antaa lyhyttä vastausta, koska kysymyksessä ei ole täsmennetty, etsitäänkö alkukielisiä lauluja vai mahdollisesti myös suomennoksia. Ruotsinkielisen Wikipedian mukaan tässä satukirjassa on ainakin seuraavat "laulukilpailuun" liittyvät runot (voi olla muitakin, en pysty nyt tarkistamaan asiaa): Lilla käringtands bekymmer - Fru Pensé och flickorna styvmorsblom - Fru Kastanjeblom och hennes söner - Lilla fru Bondböna - Pyrola - Ogräsets sång - Grodans sång.
Suomen Viola-tietokanta ei tunne Beskowin sanoittamia tämän nimisiä lauluja. Ruotsin kansalliskirjaston tietokannan Libriksen mukaan Märta Silfverswärd-Kallenberg on vuonna 1928 julkaissut kolme näistä lauluista sävellettynä (Pyrola - Fru Kastanjeblom - Grodans sång…
Aiheesi Italian kulttuurista on varsin laaja. Sinun kannattasi vielä miettiä keskitytkö kulttuuriin yleisesti vai joihinkin sen osa-alueisiin tarkemmin kuin toisiin. Erilaisista tietosanakirjoista löytyy tietoa taiteen eri alojen edustajista kuten esim. kirjailijoista, säveltäjistä ja kuvataiteilijoista. Italian kulttuurista kerrotaan seuraavissa kirjoissa. Mikäli näitä ei löydy omasta kirjastostasi, voit tilata niitä kaukolainoina.
Setälä, Päivi. 1998. Näköaloja Villa Lantesta. ISBN 951-1-15325-0.
Eurooppa elää -sarjan osat 1 ja 2. 1997. Toim. Hannu ja Janne Tarmio. ISBN:t 951-0-21761-1 ja 951-0-21762-X.
Peltonen-Rognoni, Pirkko. 1994. Ihmeellinen Italia. ISBN 951-0-19206-6.
Italia - vastakohtien maa. 1994. Toim. Hannu Laaksonen et al.…
Suomen kirjastoista on Marie Kondon teoksista saatavana viroksi teos Jaapani korrastuskunst : korrastamise elumuutev vägi (The life-changing magic of tidying up : the Japanese art of decluttering and organizing, inglise keelest tõlkinud Krista Ek, 2015, suomeksi ilmestynyt nimellä KonMari : siivouksen elämänmullistava taika).
Teos kuuluu Kuopion Varastokirjaston kokoelmiin ja voit tilata sen kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta.
https://finna.fi/Record/vaari.1915189
Marie Kondolta on vironnettu myös teos Rõõm korrastamisest : illustreeritud organiseerimise ja korrastuskunsti meistriklass (Tänapäev, 2021, Spark joy : an illustrated master class on the art of organizing and tidying up, inglise keelest tõlkinud Helen Urbanik,…
Kirjan arvio on julkaistu Parnasson numerossa 4/2011 sivuilla 64-65. Lehteä säilytetään Helmet-kirjavarastossa Pasilassa.
https://finna.fi/Record/arto.013263389
https://kirjtuo1.helmet.fi/search~S2*fin?/tparnasso/tparnasso/1%2C6%2C7…
Praha-nimen historiasta on parikin eri teoriaa, ja molemmat liittyvät luontoon ja kaupungin maantieteelliseen sijaintiin. Pragan etymologia on hieman toinen, vaikka paikannimien kirjoitusasut ovatkin hyvin lähellä toisiaan useilla eri kielillä.
Yleisin käsitys lienee, että Praha juontuu vanhasta slaavilaisesta sanasta práh (porgъ), joka tarkoittaa matalaa kohtaa, kahluupaikkaa, kynnystä tai askelmaa, mutta myös koskea. Tällä oletettavasti viitataan sihen Vltava-joen kohtaan, johon Praha on perustettu. Sama varhaisslaavilainen sana (práh) on periytynyt myös vanhaan tšekin kieleen, jossa sen merkitys on verkkosanakirjojen mukaan jotakuinkin sama kuin alkuperäinen.
Toisen teorian mukaan Praha-nimi tulee …
