Varauksesi on kohdistunut sellaiseen niteeseen, joka on juuri nyt lainassa. 6.11.08 on kyseisen niteen eräpäivä, eli päivä jolloin lainaajan pitää viimeistään palauttaa tämä nide kirjastoon. Ilmeisesti varaamaasi teosta ei ole tällä hetkellä missään kirjastossa hyllyssä.
Opettajanne lienee tarkoittanut Harri Hietikon Tampereen yliopiston vuonna 2008 julkaisemaa väitöskirjaa Valta, johtajuus, tuho ja toivo J.R.R. Tolkienin teoksessa Taru sormusten herrasta eli "Management by Sauron". Vaski-kirjastoista väitöstä on saatavana vain Raisiosta, tietokannasta (www.turku.fi/vaski) voit varata kirjan yhden euron varausmaksulla itsellesi lainattavaksi mihin tahansa Vaski-kirjastoista.
Väitöksestä on olemassa myös verkkoversio, sitä pääsee lukemaan ainakin Tampereen yliopiston kirjaston sivujen kautta osoitteesta
http://acta.uta.fi/teos.php?id=11121
Hietikko on julkaissut samasta aiheesta toisenkin kirjan; Management by Sauron : Sormusten herran johtamisopas / Harri V. Hietikko, Atena, 2010.
Jouluenkeli-nimisiä lauluja on useita. Suomen kansallisdiskografia Violan kautta löytyvät nämä:
Seija Halosen säveltämä (alkaa sanoin "Sä tiedätkö armas lapseni"), Veikko Laihon ("Mä ajan joulun muistan sen") , Matti Nikusen ("Kulkusten äänet täyttävät kaupungin ruuhka-aikaan"), Anja Riskan, Heimo Saksion ("Taivaan kirkas enkeli"), Virpi Hannun ("Oi, äiti, ruudun takaa näin jouluenkelin), Riitta Korpelan ("Joulun odotus rinnassani minä ullakolle kiipesin") ja sitten vielä se Jukka Kuoppamäen.
https://finna.fi
Yleisradion Fono-tietokannan kautta löytyy vielä muitakin:
http://www.fono.fi/
Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy vuonna 1975 ilmestynyt kaksiosainen lyhennetty versio teoksesta Kurjat. Kirjassa ei ole merkintää suomentajasta, mutta sen esipuheen on kirjoittanut V.A. Koskenniemi. Ikävä kyllä en onnistunut muualtakaan saamaan selville suomentajaa. Sinun kannattanee ottaa yhteyttä kustantajaan, joka on WSOY.
Kyllä löytyy. Näe ja koe -sarjan Italia-matkaopas on hankittu Raumalla pääkirjastoon ja Kourujärven, Pyynpään ja Uotilan kirjastoihin. Tällä hetkellä se näyttäisi olevan paikalla Kourujärven kirjastossa. Rauman kirjaston Ankkuri-verkkokirjastosta voi tehdä hakuja täältä:
http://ankkuri.rauma.fi/
Kysymyksessä tarkoitetaan todennäköisesti lehdessä ollutta kuolinilmoitusta.
Koska paikkakuntaa ei ole mainittu emme pysty antamaan tarkkaa vastausta.
Kysyjän kannattaa mennä oman paikkakuntansa kirjastoon: aika monen paikkakunnan päälehtiä on mikrofilmattu. Ja omasta kirjastosta voi myös saada kaukolainakopion.
William Shakespearea on tutkittu paljon. Esim. kirjat
Peck, John "How to study a Shakespeare play" tai Kott,
Jan "Shakespeare tänään" löytyvät englantilaisen kirjallisuuden
tutkimuksen luokasta (Helsingissä 828). Anna-Leena Härköstäkin on
tutkittu jonkin verran, lähinnä yliopistojen pro gradu lopputöissä,
ja sielläkin pääosin hänen romaaniensa kieltä.
Tutkielmaasi vastaavaa vertailevaa tutkimusta näiden kahden
teoksen välillä ei ole siis tehty, mikä onkin oman tutkimuksesi
kannalta hyvä asia. Sillä mielestäni tärkein "tiedon lähde" on
kyseisten teosten huolellinen mutta samalla ennakkoluuloton
lukeminen ja sen perusteella päätelmien tekeminen. Ehkä olisi
hyödyllistä tutustua johonkin kirjallisuudentutkimuksen
oppikirjaan tai teoriakirjaan…
Uskomme uniin -nimistä runoa Pertti Niemisen tuotannosta ei löydy. RunosikermänTimanttisutra toisessa runossa kaksi säkeistöä alkaa rivillä Me uskomme uniin. Olisikohan kyse tästä runosta?
Runo Timanttisutra on kokoelmasta Yö yöltä vaihtavat varjot suuntaa (1983). Runo on luettavissa myös Pertti Niemisen runojen kokoelmassa Näen syksyssä kevään : Runoja kuudelta vuosikymmeneltä (2009).
Netissä runon julkaiseminen edellyttää kirjalijan lupaa. Tekijänoikeudellisista syistä julkaiseminen ei olisi tässä tapauksessa sallittua.
Saat runon sähköpostiisi.
Ainakin seuraavilla nuortenkirjailijoilla on aasialaiset sukujuuret:
Debbie Michiko Florence: Homma hallussa, Keiko Carter
Florence on kolmannen polven japanilaisamerikkalainen.
Jenny Han: Lara Jean -sarja (Pojille, joita joskus rakastin, P.S. Rakastan sinua yhä ja Aina ja ikuisesti, Lara Jean)
Han on syntyperältään amerikankorealainen.
Emiko Jean: Tokion prinsessa
Maurene Goo: Tämä biisi on sinulle
Goolla on korealaiset sukujuuret.
Salon seudulta löytyy muutamia uudehkoja paikannimijulkaisuja, jotka ovat Reijo Salmisen kirjoittama Miten Finbystä tuli Särkisalo (Meripirtin kerho ry, 2022) ja Salo-Uskelan seuran julkaisu Hakastarolainen: Salon seudun kotiseutulehti: 49 (2021).
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.4244905?sid=3009214508
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.4187062?sid=3009214508
Ehkä esimerkiksi Salo-Uskelan seuraan voisit olla yhteydessä ja kysyä, onko siellä kiinnostusta ottaa vastaan tietoa, kaskuja ja kertomuksia.
Salo-Uskelan seura yhteystiedot https://salo-uskelanseura.fi/index.php/salo-uskelan-seuran-johtokunta/
Lisäksi Kotimaisten kielten keskuksella (Kotus) on paikannimiin erikoistuvia asiantuntijoita, joilta voisit mahdollisesti kysyä, onko…
Eläimen naama, joka näkyy kirjahyllyssä on Anja Snellmanin teoksen Safari club (2001) selkämyksessä.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3937345?sid=3943057502
Sinulle voisi olla apua netistä löytyvästä teoksesta. Pirjo Peltonen-Sainio, Ari Rajala ja Risto T. Seppälä ovat julkaisseet teoksen Viljojen kehityksen ja kasvun ABC. Linkki kirjaan.Leipätiedotus on myös julkaissut netissä PowerPoint-esityksen Vilja ja viljalajit. Linkki esitykseen.Suomen maatalousmuseo Sarka tarjoaa myös heinot DigiSarka sivut. Linkki DigiSarkaan.
Televisiosarja Doctor Who:n käsikirjoittaja Gareth Robertsista ei tosiaan näytä löytyvän tietoa suomeksi. Pari pitempää kirjallisuusarvostelua löytyy suomalaisista lehdistä, ne käsittelevät hänen kirjoittamaansa teosta Luolamies Lontoossa. Niissäkään ei kuitenkaan viitata itse tekijään. Artikkelit löytyvät lehdistä
Tähtivaeltaja, nro. 4 vuodelta 2006
Portti, nro. 1 vuodelta 2007.
Robertsista koottua tietoa parhaiten löytyy Doctor Who –sarjan fanisivustolta, joka tosin on wiki-sivusto ja englanninkielinen. Sivusto löytyy osoitteesta http://tardis.wikia.com/wiki/Gareth_Roberts#
Vanhoissa kirjoissa on usein huonosti asiasanoja, ja jos kirjan nimessäkään ei ole joulua, ei kirja ehkä tule hakutuloksiini.
Tällaiset haun perusteella vanhin suomenkielinen jouluteos olisi Charles Dickensin "Joulun-aatto" vuodelta 1878. Suomalainen vanhin kirja olisi J. L. Runebergin "Joulu-ilta" vuodelta 1881. Vanhin kokonaan jouluaiheinen alun perin suomeksi kirjoitettu kirja lienee Theodolinda Hahnssonin "Joululahjat" vuodelta 1891.
Englanniksi vanhin saattaa olla Thornton Wilderin "The Long Christmas Dinner" vuodelta 1931. Dickensin "A Christmas Carol in Prose Being" on vuodelta 1938.
Enid Blytonista löytyy tietoa Internetistä mm. sivuilta http://www.blyton.net Kirjastossa sinun kannattaa tutustua kirjailijoita esitteleviin yleisteoksiin kuten esimerkiksi Mervi Kosken vuonna 2000 julkaisemaan teokseen 'Ulkomaisia nuortenklassikoita Aarresaaresta Pulskaan Mustaan' (ISBN 951-692-466-2) ja 'Ulkomaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita' (toim. Niklas Bengtsson ja Tittamari Marttinen, ISBN 951-692-398-4).
Kyseessä on varmaankin Heinrich Böllin teos Tohtori Murken kootut tauot ja muita satiireja (Otava, 1978). Eräs kirjan novelleista kertoo suuressa radiotalossa työskentelevästä nuoresta tohtorista, joka editoi tunnettujen esitelmöitsijöiden puheita. Hän saksii nauhoilta talteen taukoja, säilyttää nauhanpätkät ja liimaa ne yhteen. Iltaisin kotonaan hän kuuntelee kuinka merkittävät miehet ovat hiljaa.https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/09/02/teetpa-mita-tahansa-sinua-tark…https://fi.wikipedia.org/wiki/Heinrich_B%C3%B6ll
