7.12.1987 oli maanantai. Netistä löytyy useita kalentereita, joista voi tarkistaa vanhojakin päivämääriä, esimerkiksi
https://kalender-365.de/kalenteri.php?yy=1987 tai https://www.paivyri.fi/index.php?dt=559951200&ref=1&id=.
Laulu löytyy ainakin äänitteiltä "Hyvä ystävä musikaali ja muita mukavia lastenlauluja" KRC-242 ja "Pieni suuri seikkailu" ACD2110. Ainakin jälkimmäisessä pitäisi olla sanat tekstiliitteessä.
Mikkelin maakunta-arkistossa löytyy perukirjoja ja henkikirjoittajan arkistoja, mutta sinne siirretään pääsääntöisesti 40 vuotta vanhempaa aineistoa. Sitä uudempia voi kysyä a.o kunnan maistraatista ( henkikirjoittajan arkistot) tai perukirjoja joko käräjäoikeuksista tai verotoimistoista.
The European Public Affairs Directory(Dod’s Information Services) on kerran vuodessa ilmestyvä kausijulkaisu. Julkaisun osat ovat luettavissa Eduskunnan kirjastossa, joka on kaikille avoin kirjasto. Kotilainaan julkaisun osia ei saa.
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://finna.fi
https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/kirjasto
Emme löytäneet tietoa, että kissarodut eroaisivat toisistaan metsästysvietin suhteen, yksilöllisiä eroja kyllä on. Halu metsästää on kaikilla kissoilla synnynnäinen, mutta se vaatii myös oppimista. Lisää tietoa kissan metsästysvietistä Tiede-lehden artikkelista Maailman rakastetuin peto (Helena Telkänranta, 2/2002):
https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/maailman_rakastetuin_peto
Allegorisia teoksia aiheesta ei tunnu löytyvän kovin helposti. Välitin kysymyksen eteenpäin kirjastojen väliselle tietopalvelulistalle, mutta sitäkin kautta aineistoa löytyi niukasti. Elokuvista vinkattiin Darren Aronofskyn Mother!:ia ja Hayao Miyazakin Princess Mononokea. Kirjoista ehdotettiin Leena Krohnin teoksia, esimerkiksi Hotel Sapiensia. Myös Anne Leinosen Viivamaalari voisi olla kiinnostava.
Tässä lisäksi teoksia, joissa asiaa käsitellään tarkemmin määrittelemättömän olosuhteiden muutoksen kautta tai etäännyttämällä scifin tai fantasian keinoin:
Alongi, K. K.: Kevätuhrit
Atwood, Margaret: Oryx ja Crake, Herran tarhurit, Uusi maa (MaddAddam-trilogia)
Howey, Hugh: Siilo
Itäranta, Emmi: Teemestarin kirja
Mitchell, David:…
Muistaakseni lehdessä oli silloinkin elämänkaari-ilmoituksia.
Finna-haku löysi lehden Kansalliskirjastosta Helsingistä. Hakutulos
Kansalliskirjastoon voi ottaa yhteyttä joko puhelimitse tai sähköpostilla.
sähköpostitse osoitteessa kansalliskirjasto@helsinki.fi
puhelimitse numeroon 02941 23196
Tuomaan päivään liitetyistä symboleista on tähän päivään säilynyt ainoastaan Tuomaanristi, eli lastukoristeinen risti. Valitettavasti en löytänyt mistään etsimistäni lähteistä tietoa vanhoista Tuomaan päivään liitetyistä aurinkosymboleista. Etsin tietoa verkosta hauilla "Tuomaan päivä aurinkosymbolit", "Tuomaan päivä aurinko symbolit" ja "Tuomas aurinko symbolit". Lisäksi kokeilin hakua "talvipäivänseisaus aurinko symbolit" Hain tuloksetta tietoa myös kirjoista Symbolit & merkit : [alkuperä ja merkitys] sekä Hans Biederman ja Pentti Lempiäinen: Suuri symbolikirja
Jori Sivosen säveltämä ja Kari Tapion esittämä Äiti Maria -kappale on ainakin levyillä Joulun taikaa ja Tunnelmallista joulua. Nuottia siitä ei kuitenkaan näytä kirjastoista löytyvän.
Tuomas Salsteen Sukunimi-infossa 1) varhaisin tieto Seppälöistä on vuosilta 1540–1560-luvuilla. Tuolloin Seppälöitä asui ainakin Ilmajoella, Laihialla, Toholammella sekä Lappeella. 1884–1933 välisenä aikana Seppälöitä syntyi Etelä- ja Länsi-Suomessa, myös Tornion lähellä.
Geanet-sivustolla 2) moni 1600-1700- luvun monen Seppälän asuinpaikka oli Etelä-Pohjanmaa, mm. Iitti ja Ilmajoki. Sivusta päätellen Ilmajoki on yleisin Seppälöiden asuinpaikka 1600-luvulla, ja tuohon aikaan, eikä tätä aiemminkaan, Suomessa paljoakaan muutettu pitkien matkojen päähän.
Näiden kahden sivuston tietojen mukaan, Etelä-Pohjanmaa vaikuttaa ko. suvun lähtöalueelta.
1) https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/seppala.html
Sivun lopussa…
Almanakkaan Antti otettiin vuonna 1862 marraskuun 30. päivän kohdalle. Päivä on ollut 300-luvulta lähtien apostoli Andreaksen muistopäivä. Antti - Kotimaisten kielten keskus
Henry Theelin levyttämä "Uskothan lapsonen" vastaa kuvaustasi. Laulu alkaa: "Sulla säilynyt kai on lapsen usko tahraton". Kertosäkeessä lauletaan: "Uskothan lapsonen tie taivahan on kirkas kultainen". Laulun alkuperäinen nimi on "Barnatro". Sen on säveltänyt ja sanoittanut Einar Westling (salanimellä Gunnar Dahl) ja suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Kullervo (eli Tapio Lahtinen).Henry Theel: Uskothan lapsonen YouTubessa:https://www.youtube.com/watch?v=BvS62vppMd0
Olisiko kirja Simon ja Saaran taikahepo? Kirja on kylläkin vanhempi, vuodelta 1984, mutta vastaa muuten hyvin kuvausta. Siinä lapset löytävät ullakolta keinuhevosen, joka osoittautuu taikahevoseksi ja johdattaa lapset tai kertoo heille erilaisista seikkailuista kirjan saduissa.Kirjan kansikuva: https://www.risingshadow.fi/book/7210-simon-ja-saaran-taikahepoKirjaa on saatavissa joissakin kirjastoissa: https://finna.fi/Search/Results?lookfor=simon+ja+saaran+taikahepo&type=AllFields&limit=20&sort=relevance
Paljon olet jo löytänyt helppolukuisia kirjoja, jotka käsittelevät koulumaailmaa. Tässä muutama lisää:
Bagge, Tapani: Urho-kirjat
Huovi, Hannele: Atte ja Nysä-Putte
Kaskinen, Anna-Mari: Kottaraiset ja karttakeppi
Kiehelä, Silja: Sofia ja karhunkynsi
Peltoniemi, Sari: Kukka Kaalinen koulutiellä
Myös tulevassa Risto Räppääjässä (Nopola: Risto Räppääjä ja Hilpuri Tilli) on aiheena koulu. Kirja ilmestyy syksyllä 2004.
Käännettyjä kirjoja aiheesta löytyisi, samoin nuortenkirjoja.
Sellon kirjastossa on jatkuvasti taidenäyttelyjä eri tiloissa.
Ota yhteys näyttelyiden järjestäjään:
Yhteyshenkilö: Gunilla Heiman tai Ella Kurkela, p. 046 877 2166 (varmimmin arkisin klo 10-13).
Sähköposti on muotoa: etunimi.sukunimi@espoo.fi
Tarkkoja vastauksia kysymyksiisi on vaikea antaa, mutta Suomen Urheilukirjastosta kerrottiin, että käyttäytyminen kilpakentillä on muuttunut vapaammaksi viimeisimmän 20 vuoden aikana. Sitä ennen toimittiin muodollisemmin esim. lippujen käsittelyn suhteen eikä kuvaajille poseerauskaan ollut niin yleistä. Mainittakoon kuitenkin eräs varhainen poikkeus lipun käsittelyssä: Jo vuonna 1920 Antwerpenin Olympialaisten maratonin voittaja Hannes Kolehmainen piti harteillaan Suomen lippua. Linkki Kolehmaisen kuvaan ohessa:
http://www.urheilumuseo.fi/Default.aspx?tabid=3390
Räätälin häät löytyy esimerkiksi seuraavista teoksista:
Lauluaarteiden kirja (F-kustannus, 2012)
Lasten toivelaulukirja (Fazer Musiikki, 1981)
Tule leikkimään (Westerlund, 1964)
Kyllä, nuo ovat Pointin omatoimikirjaston aukioloajat. Ja tunnusluku on se sama, joka on liitetty kirjastokorttiisi. Nyt pääsiäisenä aukioloajoissa on pieni poikkeus, sillä omatoimikirjasto on suljettu pitkänäperjantaina. Tiedot löytyvät kirjaston sivuilta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pointin_kirjasto
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pointin_kirjasto/Juttu…
