Aiheesi Italian kulttuurista on varsin laaja. Sinun kannattasi vielä miettiä keskitytkö kulttuuriin yleisesti vai joihinkin sen osa-alueisiin tarkemmin kuin toisiin. Erilaisista tietosanakirjoista löytyy tietoa taiteen eri alojen edustajista kuten esim. kirjailijoista, säveltäjistä ja kuvataiteilijoista. Italian kulttuurista kerrotaan seuraavissa kirjoissa. Mikäli näitä ei löydy omasta kirjastostasi, voit tilata niitä kaukolainoina.
Setälä, Päivi. 1998. Näköaloja Villa Lantesta. ISBN 951-1-15325-0.
Eurooppa elää -sarjan osat 1 ja 2. 1997. Toim. Hannu ja Janne Tarmio. ISBN:t 951-0-21761-1 ja 951-0-21762-X.
Peltonen-Rognoni, Pirkko. 1994. Ihmeellinen Italia. ISBN 951-0-19206-6.
Italia - vastakohtien maa. 1994. Toim. Hannu Laaksonen et al.…
Kirjastoista eri puolilta Suomea löytyy joitakin ukulelen soitinrakennusoppaita ja piirustuksia. Voit pyytää niitä kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta. Alla linkki Suomen museoiden, kirjastojen ja arkistojen Finna-hakupalveluiden listaan oppaista:
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FBook%2F%22&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FImage%2F%22&dfApplied=1&lookfor=ukulele+soitinrakennus&type=AllFields
Mainintaa juuri konserttiukulelen rakennusoppaasta ei löytynyt. Kannattaisi ehkä kysyä myös alan ammattilaiselta, esim. Lottonen Guitars Oy:stä:
http://lottonen.com/fi/
http://lottonen.com/fi/laulu/
Hämndrulle sanan synonyymi voisi olla Ruotsin Kielen ja kansanperinteen tutkimuslaitoksen mukaaan hämndfilm eli suoraan suomennettuna se olisi kostoelokuva, joka taas on yksi toimintaelokuvien alalajeista.
José Padillan säveltämää laulua La Violetera ei ole suomennettu, eikä siitä siis löydy suomeksi laulettua äänitettä.https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Euroopan unionin lainsäädäntöä koskevaa tietoa löytyy mm. seuraavista teoksista:
- Eerola, Risto; EU-oikeuden perusteet, 2. uud. p. Tampereen yliopisto, 2000
- Eurooppaoikeus, 3. uud. p., Lakimiesliiton kustannus, 2000
- Joutsamo, Kari; Euroopan yhteisö - eurooppaoikeus,2. uud. p., Lakimiesliiton kustannus, 1991
- Saarinen, Päivi; Johdatusta eurooppaoikeuteen, Tampereen yliopisto, 1996
- Opiskellen uudistuvaan Unioniin, Edita, 1999
Teosten saatavuuden voit tarkistaa Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html
Lisäaineistoa voit etsiä esim. yhdistämällä asiasanat Euroopan unioni ja lainsäädäntö tai käyttämällä asiasanaa eurooppaoikeus.
Aiheeseesi liittyviä linkkejä:
http://www.makupalat.fi/…
Kysy lähikirjastosi kautta kaukolainaksi seuraavia julkaisuja:
Osara, Harri "Lammin Maunun jälkeläisiä": Koivumäet, Lautaojat, Myllykankaat (Tampere 2002).
Ylimaunu, Olli: Henrik Gabrielpoika Maunun (s. 1804) sukutietoa: juuret Simossa ja Keminmaalla (Tornio 2001).
Internetistä löytyi mm. seuraava sivu, jossa sanat ovat. Laulun nimi on Lapsuuden toverille.
http://www.expage.com/sorsaq
Sanat löytyvät myös Suuresta toivelaulukirjasta (osa 1, s.50).
Psykoterapeuteista on julkaistu tuore tutkimus Psykoterapeutit Suomessa : psykoterapiapalvelut ja niiden järjestäminen, 2011 https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/26519/Selosteita74.pdf… . Sen mukaan Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisterissä Terhikissä oli keväällä 2009 psykoterapeutin ammattinimikkeen käyttöoikeus 4 909 henkilöllä. Kyselyyn vastasi 65 %. Tutkimus perustuu aktiivisesti psykoterapiapalveluja tuottavien vastauksiin (n = 2 366). Siitä löytyy vastauksia esittämiisi kysymyksiin.
Teoksessa Islamilainen kulttuuri (toimittaneet Heikki Palva ja Irmeli Perho, 3. p. 2005) on Heikki Palvan artikkeli "Arabialainen kirjallisuus vuodesta 1800" (s. 400-414). Kirja löytyy mm. Helmet-kirjastoista (http://www.helmet.fi/fi-FI).
Tämän artikkelin mukaan uusi, n. vuoden 1800 paikkeilla alkanut, arabialainen kirjallisuus on hakenut usein esikuvansa lännestä, muslimialueen ulkopuolelta. Ranska ja ranskalainen kirjallisuus nousivat tärkeään asemaan. Länsimaisia virtauksia toivat arabialaiseen kirjallisuuteen myös 1900-luvun alkupuolella Yhdysvaltoihin muuttaneet libanonilaiset ja syyrialaiset kirjailijat. Tämä kirjailijaryhmä tunnettiin nimellä Mahjar, ja siihen kuuluivat mm. kirjailijat Gibran Khalil Gibran ja Nasib Arida.…
Suomen kansallisbibliografian Fennican http://fennica.csc.fi/ mukaan Toivo Rautavaaralla on useampikin kuvailuun sopiva teos luonnonkasveista lääkekasveina. Luonnon hyötykasvit ja luonnonmukainen viljely, WSOY 1996. Toivo Rautavaaran terveyskasvikirja, WSOY 1995. Mihin kasvimme kelpaavat ruokaa, ryytiä ja rohtoa luonnosta, WSOY 1977. Miten luonto parantaa kansanparannuskeinoja ja luontaislääketiedettä, WSOY 1980. Terveyttä kasveista, Provita 1981. Valitettavasti näitä teoksia ei ole käännetty englanniksi.
Suomen kansallisbibliografia Fennicasta ei löydy Miesnäytelmä leninkiä. Näytelmätekstiä ei siis ilmeisesti ole julkaistu.
Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry (http://www.sunklo.fi/content.php?&id=28&mid=5) ylläpitää laajaa näytelmäkirjastoa, josta suosittelisin kysymään seuraavaksi. Sähköposti: pirjo.kaukonen@sunklo.fi, puhelin: 09 135 6796. Toivottavasti he johdattavat julkaisemattomankin näytelmän jäljille!
Philip Kerriltä on toistaiseksi suomennettu vain mainitsemasi Berlin Noir -trilogia sekä jo vuonna 1999 suomeksi julkaistu Sarjamurhan filosofia, joka ei sijoitu tapahtumiltaan Berliiniin, vaan 2000-luvun Lontooseen.
Berlin Noir -trilogian Bernie Gunther esiintyy tosiaan myös yhdeksässä muussa Kerrin teoksessa, mutta ainakaan toistaiseksi niitä ei valitettavasti ole suomennettu.
http://www.philipkerr.org/
http://www.atenakustannus.fi/component/ateena/kirjailija/390
https://finna.fi
Suomeksi tietoa venäläisistä kansansaduista ei juurikaan löytynyt. Onnimanni-lehdessä (nro 1/1997) on artikkeli nimeltään Aleksandr Afanasjef: Venäläisen satukirjallisuuden klassikko. Tämä Onnimannin numero pitäisi löytyä sekä Tikkurilan että Myyrmäen lastenosastoilta. Afanasjef on koonnut venäläisiä kansansatuja.
Englanniksi olisi olemassa esim. The complete Russian folktale: vol 1. an introduction to Russian folktale, joka löytyy Suomalaisen kirjallisuuden seuran kirjastosta. Yleistä tulkintaa sadusta esim. Moilanen, Olavi: Totuus on unissa, saduissa ja tarinoissa:unien, satujen ja tarinoiden tulkinnan opas. Sijaintitiedot pääkaupunkiseudulla voit tarkastaa http://www.libplussa.fi.
Etsimästäsi teoksesta Dictionary of symbols and imagery (Ad de Vries & Arthur de Vries, Elsevier) on ilmestynyt useita painoksia.
Teos kuuluu joidenkin yliopistokirjaston kokoelmiin, esimerkiksi Helsingin yliopiston kirjastossa ko. teos on, mutta vain lukusalilainana. Teos on tilattavissa kaukolainaan ainakin Kuopion Varastokirjastosta. Voit tehdä kaukolainapyynnön omassa lähikirjastossasi.
Teoksen saatavuuden yliopistokirjastoissa voit tarkistaa esimerkiksi Melinda-tietokannasta.
https://vaari.finna.fi/Record/vaari.1106676
https://melinda.kansalliskirjasto.fi/
J. V. Snellmanin pojantytär Ester Snellman (1890-1969) avioitui vuonna 1918 Weli K. A. Paloheimon kanssa. Varmuutta ei löytynyt siitä, onko sanoittaja Ester Snellman sama henkilö kuin J. V. Snellmanin pojantytär Ester Snellman, mutta muusikkoja jälkimmäisen suvussa ainakin on: Paloheimon ja Snellmanin tytär Mirjam Paloheimo (myöhemmin von Weymarn) opiskeli Sibelius-Akatemiassa ja toimi myöhemmin pianonsoiton opettajana. Lisäksi löytyi maininta viihdelaulaja Anna-Liisa Pyykölle 50-luvun tienoilla laulutunteja antaneesta musiikinopettaja Ester Snellmanista. Näiden musikaalisten ja ajallisten sattumien perusteella voisi kuvitella, että kyseessä olisi sama henkilö, mutta varmaksihan tätä ei voi sanoa. Sanoittaja-Esteristä ei löytynyt…
Ruotsin metsänhoidon lainsäädäntöä pääsee tutkimaan täällä:
https://www.lagboken.se/Lagboken/start/miljoratt/skogsvardslag-1979429/…
Suomen vastaava laki:
https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19961093
Noin yksityiskohtaista kohtaa en laeista löytänyt.
Muuta tietoa aiheesta:
https://metsanhoidonsuositukset.fi/
Metsänhoidon suositukset on myös Metsäkeskus Tapion kustantamana kirjana (2023). Saatavilla Hämeenlinnan kirjastossa.
Kyllä osoitteenmuutos täytyy ehdottomasti tehdä, jotta esim. varausilmoitukset tulevat oikeaan osoitteeseen.
Kirjastoon ei tule tietoa osoitteenmuutoksesta väestörekisterikeskuksen tai postin kautta.
Runo löytyy Valistuksen julkaisemasta Dagmar Kemilän ja Paavo Kuosmasen aapisesta Luen ja kerron: alakansakoulun luku- ja puheaapinen. Runon tekijäksi on mainittu Aune Laaksi. Kirja on Helsingin pääkirjastossa Pasilassa, mutta sen voi tilata mihin tahansa pääkaupunkiseudun kirjastoon joko netin kautta osoitteesta http://www.helmet.fi tai käymällä lähimmässä kirjastossa.
