Valitettavasti en pysty antamaan varmaa vastausta noiden tietojen perusteella. Vain pieneen osaan tallella olevista ohjelmista on merkitty luotettavasti kuvauspaikat. Esim. vuonna 1974 on tehty ohjelma "Viimeiset uudisraivaajat", joka on kuvattu Pudasjärven Ruuhensuolla, mutta Pärjänsuosta en löytänyt mainintaa.
Ulkoministeriön Kauppapolitiikka-sivuston mukaan Japani on Kiinan jälkeen Suomen tärkein kauppakumppani Aasiassa Japaniin viedään erityisesti puutavaraa, paperia, koneita ja laitteita. Lisää tietoa sivustolta:
https://kauppapolitiikka.fi/jalansijaa-japanista/
Tullin sivustolta löytyy paljon tietoa Suomen ja Japanin kaupasta. Sivuston mukaan vienti Japaniin kasvoi erityisesti sahatavaran, liimapuun, metallien ja malmien osalta. Tuonnissa taas viime aikoina on kasvanut erityisesti koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden osuus. Alla linkki sivustoon:
https://tulli.fi/documents/2912305/3331101/Suomen+ja+Japanin+v%C3%A4linen+kauppa+vuonna+2018%281-5%29/b25815fe-1933-4e2e-bfa9-48883d61c62b/Suomen+ja+Japanin+v%C3%…
Det är bara seriens fem första delar som är översatta hittills. Den sjätte delens översättning planeras utkomma i november 2020. Seriens avslutande del får vi vänta på lite längre eftersom Riley inte ännu har skrivit den klart.
Kirjastot poistavat jatkuvasti aineistoa. Näin täytyy tehdä, jotta uudet hankinnat mahtuvat hyllyihin. Toisaalta osa aineistosta kuluu, menee rikki ja vanhenee. Poistaminen on tärkeä osa kokoelmatyötä. Poistettavia kirjoja myydään, jos ne ovat vielä käyttökunnossa. Myytävistä nimekkeistä ei ilmoiteta etukäteen.
Lainattavaa Kaksoset-kirjaa kannattaa tulla etsimään kirjastosta. Mahdollisia kirjoja voisivat olla ainakin ruotsista suomennettu kirja Kaksoset, jonka on kirjoittanut Maja Jäderin-Hagfors. Nuortenkirja on ilmestynyt suomeksi 1931. Kirjan kansikuva : Kaksoset | Kirjasampo . Toinen mahdollisuus on Eva Hirnin (kirjailija Kersti Bergrothin salanimi) kirja Kaksoset. Se on alunperin ilmestynyt…
Yleisradion Fono-tietokannan ja Kansalliskirjaston Viola-tietokannan perusteella kappaletta ei olisi suomennettu. Fono-tietokannasta löytyy tiedot Ylen koko äänilevystöstä, joka on Suomen suurin musiikkiarkisto. Violassa taas ovat tiedot kaikista vuoden 1901 jälkeen julkaistuista kotimaisista äänitteistä ja kattavasti myös vuoden 1977 jälkeen julkaistuista nuoteista. Myöskään Musiikkiarkiston ja Suomen äänitearkiston Fenno-tietokannasta ei löytynyt kappaleesta käännösversioita. Näillä rajauksilla käännöstä ei siis löydy, mutta esimerkiksi vuotta 1977 vanhemmista nuoteista tietoa ei ole kattavasti saatavilla. Lähteet: fono.fi, kansalliskirjasto.finna.fi (suora linkki kansallisdiskografiaan), fenno.musiikkiarkisto.fi.
Mainitsemasi references-luettelo tarkoittaa lähdeluetteloa, joka tulee sisältyä mm. opinnäytetyöhön. Lähdeluettelossa luetellaan ne teokset, joita on käytetty oman kirjallisen työn pohjana, ja joihin omassa tekstissään viittaa. Esimerkkejä lähdeluettelon laatimisesta voit katsoa mm. teoksesta Eskola: Pilkusta asiaa - ohjeita tieteellisen esseen kirjoittajalle. Lähdeluettelon laatimisesta kerrotaan myös teoksessa Miten kirjoitan tieteellisen artikkelin. Teosten saatavuuden voit tarkistaa Oulun kaupunginkirjastosta, osoitteesta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=form2&sesid=985696816
Lukioissa käytettäviä kirjoja ja kirjasarjoja löytyy kyllä kirjastoista. Lukion kirjat on sijoitettu aiheensa mukaisesti muiden samaa aihetta käsittelevien kirjojen kanssa. Yyt-lyhenne ei ole meille tuttu, mutta ota kirjastoon tullessasi tehtäväsi mukaan, niin varmasti löydämme yhdessä sinulle sopivia kirjoja.
Elokuvan sijaintitietoa ei näy siksi, että kyseistä videokasettia ei ole enää missään kirjastossa. Etsimääsi elokuvaa on ollut Sellon kirjastossa yksi kappale videokasettina, mutta se on sieltä poistettu. Mahdollisesti käytössä kulumisen takia, kuten usein on videokasettien laita. Helmetissä kyseisen videokasetin tiedot näkyvät vielä vuoden loppuun asti, jolloin kaikkien poistettujen teosten tiedot poistetaan rekisteristä samalla kertaa.
Tämän päivän lahja löytyy Irja Kilpeläisen kirjasta: Ilon ja varjon maa (s. 97). Kirjan on kustantanut Kirjapaja. Kirjassa on kokoelma erilaisia tarinoita, jotka sopivat iltasaduiksi lapsille, iltanuotiolle tai aamuhartauteen.
Kyseessä on verrattain yleinen sukunimi, siten emme meidän käytettävissä olevien materiaalien perusteella voi sanoa mitään varmaa. Me emme siis löytäneet mitään yhteyttä.
Jos haluat lisätietoa, kannattaisi sinun olla yhteydessä Sukututkimusseuraan tai heidän kirjastoonsa.
http://www.genealogia.fi/hiski.html
Kirjastokortti on yksityisasiakkaalla aina henkilökohtainen. Kullekin perheenjäsenelle tehdään siis oma kortti. Alle 15-vuotias tarvitsee huoltajan luvan kortin hankkimiseen. Kortin tai kortit saa odottaessa mistä tahansa Helmet-kirjastosta. Mukaan pitää varata voimassa oleva henkilötodistus ja alaikäisiltä lapsilta Kela-kortti.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Helmetkirjastojen_kayttosaantoja_on_uudi(161696)
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37)
http://www.helmet.fi/fi-FI
Hurra oli puukiekosta ja narusta valmistettu leikkikalu. "Hurra tehtiin kaivertamalla ohueen, lantin kokoiseen puukiekkoon neljä reikää ja pujottamalla niistä nuora tietyllä tavalla, niin että kun sitä kahden pään veteli edestakaisin, kiekko pyöri nuorassa."
Hurra-sanaa hyödyntäviä sanontoja löytyy useita - ja hyvin monenlaisiin tilanteisiin. Tavallisesti se esiintyy juuri yhdessä perään-sanan kanssa. Esimerkiksi epämieluisan vieraan lähtiessä voitiin sanoa "hurra perään ja hako häntään", ja "Seun varmasti mennyttä kaluva, ei muuta ku hurra perrään", kun luultiin jonkin tavaran kadonneen ainiaaksi. Toisaalta vilkasta ja puheliasta naista saatettiin luonnehtia sanomalla "Se on semmoinen hurra tai härrä."
Lähde:
Suomen…
Vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesäännössä merkitys on seuraava:
56b. Hermoperäiset, toiminnalliset sydänhäiriöt.
Kyseesä voisi olla myös 56. Muut sydänsairaudet (Ceteri morbi cordis), sotapalvelukelpoisuusluokkaan B luokiteltuna. Tällöin mukana pitäisi olla tarkenne B I (apupalveluun sotatoimivyöhykkeellä kelpaava) tai B II (apupalveluun tukivyöhykkeellä ja kotiseudulla kelpaava).
Designmuseon Arabian käyttökeramiikan hausta näkee, että kyseinen leima on ollut käytössä 1932-1949. Suunnittelija voisi olla Robert Nystedt - jos tulkitsen oikein signeerauksen 'R. N.' - , joka on suunnitellut mm. kannuja mainitulla aikavälillä. Netin kuvahauilla (Google Lens, MS Bing) löytyy hyvin samannäköisten Arabian keramiikkaesineiden myynti-ilmoituksia, mutta niidenkään yhteydessä ei ole osattu kertoa suunnittelijaa.Varmuuden suunnittelijasta voisi saada jostain lukuisista Arabian tuoteluetteloista tai keramiikkaa myyvästä antiikkiliikkeestä tai huutokaupasta.
Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen mahdollisesti Tabermannin runon? Me emme valitettavasti onnistuneet selvittämään sen alkuperää. Tietoja runosta voi kirjoiittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Valtiopäiväasiat ja niiden käsittelyvaiheet löytyvät eduskunnan sivuilta http://www.eduskunta.fi vuoden 1919 valtiopäivistä lähtien. Klikkaat kohtaa asiat ja asiakirjat ja sen jälkeen valitset asioiden käsittelyvaiheet, jonka jälkeen avautuu Haku kaikista valtiopäiväasioista. Hakulomakkeen kohdassa valtiopäivävuosi on alasvetovalikko, josta voit valita ajankohdan. Valtiopäivävuoden alasvetovalikon vieressä on linkki hakuun vuosien 1919-1969 valtiopäiväasioista. Valtiopäiväasiakirjat ovat vuodesta 1991 lähtien, täysistuntojen pöytäkirjat vuodesta 1994 lähtien ja päätöspöytäkirjat ja äänestystulokset maaliskuusta 1996 lähtien.
Kirjastoon voi ja saa tulla tietämättä esim. kirjan hyllypaikkaa. Helmet-verkkokirjasto ja muut itsepalvelun välineet ovat apuneuvoja niille, jotka haluavat niitä käyttää.
Ikävää, että olet kokenut jääväsi vaille palvelua. Me kirjastolaiset olemme asiakaspalvelijoita, ja meiltä saa aina kysyä neuvoa. Ja ehdottomasti sinua palvellaan myös suomeksi.
Kirsi Kunnas on suomentanut Tove Janssonin kuvakirjan Vem ska trösta Knyttet? Kyseinen kohta Kunnaksen suomennoksessa Kuka lohduttaisi Nyytiä kuuluu näin: [Siis Nyyti riisui kenkänsä ja huokasi:] hohoi: / on kaikki hyvin, miksi iloinen en olla voi?"
