Hei! Kulkemus sijaitsee Partalansaaressa. Tässä linkkejä: https://dynasty.sulkava.fi/kokous/2024243-3-6721.PDF https://fi.wikipedia.org/wiki/Partalansaari
Olisikohan kyseessä ehkä Liksomin Perhe-kokoelman osioon Lapsionnea sisältyvä tarina, joka alkaa "Mä lopetin Timin kanssa seukkaamisen elokuun viides ja syyskuun alussa mä olin raskaana. Ei se mikään vahinko ollu, mä laskin, että jos mä haluun kesävauvan niin se pitää panna itään syyskuussa."
Du kan söka videon om Helsingfors i databasen Plussa genom att använda
"Helsinki" eller "Helsingfors" som ämnesord. Sökningen avgränsas enligt medietyp
att gälla endast videokassetter. En del av dessa videon finns för utlåning, andra
finns på huvudbiblioteket i Helsingforssamlingen. De senare lånas inte ut, men det finns
möjlighet att titta på dem på huvudbibliotekets musikavdelning.
Jos olet unohtanut tunnuslukusi, uuden tunusluvun saa mistä tahansa HelMet kirjaston toimipisteestä. Henkilökortti ja kirjastokortti on oltava mukana. Jos haluat vaihtaa tunnuslukusi, kirjaudu omiin tietohin HelMet etusivulta http:/www.helmet.fi Linkki vaihda tunnuslukusi on sivun vasemmassa laidassa.
Kirjastosi aineistorekisteristä tai Frank-haun http://monihaku.kirjastot.fi/fi/ kautta hakemalla asiasanalla 'muodot' tai 'muoto' löytyy paljon lasten kuvakirjoja, joissa on aiheena muodot. Myös yksi CD-ROM löytyi:
Leikkilä : Lemmikkiystävät, c2003. Sarja: Alkupolku.
Kun asiasanat yhdistää asiasanoihin 'lorut' tai 'lastenrunot' tai 'leikit' saadaan tulokseksi seuraavia lastenkirjoja:
Nalle Puhin leikkikoulu. 2002.
Niska, Heikki: Yrren avaruusmuodot. 2010.
Parker-Rees: Tomi ja Milla etsivät aarretta. 2012.
Vasarapäisellä laakamadolla (Bipalium fuscatum) on kotiekosysteemissäänkin melko vähän vihollisia. Vain jotkin maaperän mikrobit ja kuivuus haittaavat sitä. Aasiassa ja Thaimaassa on kuitenkin riittävästi saaliseläimiä madolle. Siellä ne eivät vielä haittaa muuta ekosysteemiä. Linkki Dokmai dokmaPohjois-Amerikassa ja Euroopassa vasarapäiset laakamadot ovat kuitenkin vieraslaji. Liikaa levitessään se tappaa kotoperäiset lajit ja haittaa maaperän hyvinvointia. Linkki a-z amimals.com ja Linkki American scientist
Seuraavat lehdet, jotka ovat ilmestyneet joko kokonaan tai osin vuoden 1914 aikana löytyvät mikrofilmattuina Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjaston uutisalueen varastosta. Niitä voi käydä vapaasti lukemassa ja niistä voi myös ottaa mikrofilmikopioita.
Dagens tidning 7.12.1911-19.3.1914
Etelä-Suomen sanomat 2.1.1914-21.11.1914
Finlands allmänna tidning 3.1.1820-31.12.1931
Helsingin kaiku 1903-1916
Helsingin sanomat 24.9.1904-
Hufvudstadsbladet 5.12.1864-
Nya pressen 2.1.1906-19.3.1914
Työmies 2.3.1895-12.4.1918
Uusi Suometar 4.1.1869-31.12.1918
Veckobladet 23.11.1892-28.4.1917
Gorkin teoksen suomennoksessa on tällä vastaushetkellä valitettavasti niin paljon varauksia, etten pysty saamaan sitä käsiini. Siksi en pysty nyt tarkistamaan, miten kyseinen kohta on suomennettu.
Marilaisilla ja venäläisillä on ollut kitkainen historia. Leena Laulajainen kertoo kirjassaan ”Marilaiset : laulun ja uhritulien kansa” (Otava, 1995), että marilaiset taistelivat venäläisiä valloittajia vastaan ja että taistelut olivat pitkiä ja säälimättömiä, arvatenkin puolin ja toisin. 1500-luvulta alkaen marilaisia pakkokäännytettiin kovakouraisesti ja verotettiin ankarasti. I. Manninen kertoo kirjassa ”Suomensukuiset kansat” (WSOY, 1929), että tšeremissit eli marilaiset ryöstelivät matkustajia 1500-luvulla, minkä vuoksi matkustajat välttivät…
Laulusta on tehty kaksi äänitettä, molemmat hankalia tapauksia.
1. Itä-Helsingin Musiikkiopisto on vuonna 2004 julkaissut CD:n "Laulu onnesta" (HJSCD-07)
2. Kangasniemen osuuspankki julkaisi vuonna 1984 LP-levyn ja kasetin nimellä "Lauluja Otto Mannisen runoihin" (LPOP-1000).
CD löytyy HelMet-kirjaston kokoelmasta, mutta on juuri nyt lainassa (eräpäivä 4.10.2016). Siitä voi kuitenkin tehdä Tampereen kaupunginkirjastossa kaukolainatilauksen osoitteella http://luettelo.helmet.fi/record=b1748310~S9*fin. HelMet-kirjasto kaukolainaa maksutta, mutta Tampereella voi olla oma maksukäytäntö, joka selviää kirjastossa asioitaessa.
Heikki Poroila
Bertin tunnustukset löytyy pääkaupunkiseudulta H:gin, Espoon ja
Vantaan kirjastoista. Jos haluat tietoa kirjailijoista, kannattaa tutustua Kirjallisuusarvosteluja-nimiseen lehteen(suurimpien kirjastojen käsikirjastossa).Lasten- ja nuorten kirjoista ilmestyy
C-osa.Kannattaa katsoa myös Nykykirjailijoita käs.teoksia.
Tällä sivulla oikeassa reunassa on ohje, millainen kuvan pitää olla ja sähköpostiosoite, johon mainos lähetetään, https://www.ouka.fi/oulu/kirjasto/tapahtumat/ eli sähköinen juliste lähetetään osoitteeseen lehtisali.kirjasto@ouka.fi . Viesti pyydetään otsikoimaan selkeästi.
Tällä hetkelllä Kaksi paavia -elokuvaa ei ole lainattavissa kirjastoista DVD:nä eikä sitä ole Suomessa julkaistu DVD:llä.
Elokuva sai Suomen teatteriensi-illan 13.12..2019. Elokuva on katsottavissa Netflix -suoratoistopalvelussa.
The Two Popes = Kaksi paavia (suomenkielinen nimi)
Elokuva, pitkä fiktio, Yhdysvallat
Fernando Meirelles, Ohjaaja
2019
Lähteet:
Finna https://www.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1611666
Netflix https://www.netflix.com/fi/title/80174451
helmet.fi
Kustaa Vilkunan kirjassa Oma nimi ja lapsen nimi (2. p. 1960) kerrotaan että Arja-nimi tavataan ensimmäisen kerran Eino Leinon Helkavirsissä (2. sarja, 1916) runossa Arja ja Selinä, mutta tässä sitä on käytetty pojannimenä. Kirjassa mainitaan myös, että nimeä olisi käytetty naisennimenä eräässä L. Onervan runossa vuonna 1917. (s.41).
Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelun mukaan nimi Arja annettiin nimeksi vuosina 1900-1919 11 tytölle, mutta ei yhdellekään pojalle. Ennen vuotta 1900 nimeä ei ollut saanut vielä kukaan:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
L. Onervalta ei julkaistu runokokoelmaa vuonna 1917. Vuonna 1916 julkaistiin runokokoelma Liesilauluja ja vuonna 1918 Murattiköynnös, mutta näistä ei "…
Voit finna.fi -sivulla valita tarkennetun haun ja siinä kirjoittaa hakusanat "kirjallisuusarvostelut" ja "Lönnroth, Heleena".
Näin saat viitteitä arvosteluihin. Esimerkiksi vanhoja Ruumiin kulttuuri -lehtiä voi hakea Helmetin sivuilta.
Samoin kirjasampo.fi palvelu tarjoaa aikalaisarvosteluja. Kirjallisuusarvosteluja -lehteä ja vanhoja Parnasson numeroita voi selata kirjastossa. Voit myös tähän Kysy kirjastonhoitajalta -palveluun kirjoittaa hakusanan "kirjallisuusarvostelut" ja katsoa mitä neuvoja saat näin.
Katkelma on Shakespearen Othellon ensimmäisen näytöksen toisesta kohtauksesta.
Paavo Cajanderin suomennoksessa vuodelta 1884 katkelma kuuluu näin:
En, min’ en tahdo piillä:
Nimeni, arvoni ja tuntoni
Ei pelkää julkisuutta.
Yrjö Jylhä suomensi Othellon vuonna 1955 ja Matti Rossi vuonna 2013. Saat heidän suomennoksensa kyseisestä kohdasta sähköpostiisi.
http://www.gutenberg.org/ebooks/1127
https://finna.fi
Shakespeare, William: Draamoja. 6 (suomentanut Paavo Cajander, Suomalainen kirjallisuuden seura, 1916)
Hei,
Tutkimme asiaa kirjaston aluekokoelmasta Carelicasta, mutta valitettavasti kuva-aineistomme ei riittänyt kysymyksen ratkaisemiseen.
Odotamme vielä mahdollista vastausta Urheilumuseon tietopalvelusta Helsingistä.
Tähtikuvio saattaa viitata työväenyhdistysten urheilutoimintaan. Esimerkiksi imatralainen Tainionkosken Tähti käyttää logossaan viisisakaraista tähteä.
Voimisteluseurojen lisäksi muita mahdollisia ovat nuorisoseurat, raittiusseurat ja vapaapalokunnat.
Kyseessä lienee "Usein sitä ennen ajatteli" vuonna 1994 julkaistusta kokoelmasta Päivä kaunistuu illan runoksi. Se sisältyy myös Leinosen koottujen runojen toiseen niteeseen Matka on laulu.
Erisnimen seurana olevien titteleiden ja eli nimikemääritteiden taivuttamista on käsitelty esimerkiksi Sari Maamiehen artikkelissa Someaktivisti ja tasavallan presidentti –Tittelit ja niiden taivuttaminen, joka on julkaistu Kielikello-lehdessä 2/2019. Kielikello on kotimaisten kielten keskuksen julkaisema kielenhuollon tiedotuslehti. https://www.kielikello.fi/-/tittelit-ja-niiden-taivuttaminen
Artikkelissa todetaan, että jos tittelillä on adjektiivimäärite, tittelin ja määritteen kokonaisuus tavallisemmin taipuu nimen mukana. Esimerkiksi Norjalaisen kirjailijan ja toimittajan Åsne Seierstadin kirja Bokhandlaren i Kabul on Ruotsin taskukirjojen myyntilistan kärjessä.
Eli suositeltavampi tapa on 2. Amerikkalaisen kirjailijan Edgar Allan…
Kyseessä on Jooseppi Mustakallion runo Paimenen pyhä.
Runon voi lukea esimerkiksi digitoidusta teoksesta Valikoima runoja kansakoululapsille (s. 6)
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/144801/Valikoima_runoja_kansakoululapsille-1.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Runo on luettavissa myös täältä:
https://fi.wikisource.org/wiki/Paimenen_pyh%C3%A4
Runo Paimenen pyhä on julkaistu muun muassa teoksissa Kustavi Grotenfel (toim.) : Väinölä: Helmivyö suomalaista runoutta (1899), Eero Salola (toim.) Lausuntarunoja nuorelle väelle : lausuntaohjeita ja 250 lausuttavaa runoa (useita painoksia) ja Iivo Härkönen: Kansakoulun runokirja (useita painoksia).
