Kasvi on orjanlaakeri, joka tunnetaan myös nimellä piikkipaatsama. Orjanlaakeri on liitetty jouluun ainakin Iso-Brianniassa jo keskiajalla. Postikorteissa orjanlaakeri on esiintynyt englantia puhuvissa maissa n. vuodesta 1850. Orjanlaakeri ei juurikaan menesty hyvin Suomen ilmastossa, joten tämä jouluperinne on omaksuttu muualta.https://fi.wikipedia.org/wiki/Orjanlaakerihttps://www.english-heritage.org.uk/learn/histories/christmas-greenery-history/https://culturical.com/the-first-christmas-cards/
Painoindeksi lasketaan jakamalla paino luvulla, jonka saa, kun kertoo pituuden itsellään. Esim. jos paino on 78 kg ja pituus 1,7m, jaetaan 78 1,7 x 1,7:llä
(2,89). Tuloksena on tässä tapauksessa 27.
Meillä Vaasan kaupunginkirjastossa on kuvamateriaalia vain lehtileikkeissä ja kirjoissa, kotiseutukokoelmaan kuuluviin lehtileikkeisiin olet tervetullut tutustumaan aina kirjaston aukioloaikoina, Maat ja kulttuurit osastollamme pääkirjaston toisessa kerroksessa.
Pohjanmaan Museolla ja Vaasan kaupungilla on kuva-arkistot, joihin voi varmaankin päästä tutustumaan . Kannattaa myös ottaa yhteyttä Svesnka Litteratursäälskapetiin ja erityisesti Meta Sahlströmiin siellä, koska heiltäkin löytyy näitä aineistoja.
Lisäksi meiltä löytyy kirja toisesta kysymistäsi aiheista, eli Vaasan pommituksista: Nykvist, Nils-Erik: Vaasa 101. Kirja löytyy pääkirjaston Maat ja kulttuurit osastolta luokasta 92.881.
Aino Ukkalan selkokielelle mukauttama, Yrjö Kokon ihanainen tarina ”Pessi ja Illusia” (Ilias, 2004) löytyy tosiaankin pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmista. Mutta kirjaa on toki lähellä Janakkalaa ainakin seuraavissa kirjastoissa: Hyvinkäällä niin pääkirjastossa kuin Hakalan kirjastossa, Riihimäellä sekä Hämeenlinnassa. Saatavuustietoja pääset kätevästi tarkistamaan vaikkapa Frank-monihaun kautta: http://monihaku.kirjastot.fi/ > maakuntakirjastoalueet > valitse kirjastot: Kanta-Häme ja kaikki > tekijä: ukkala, aino, nimeke: pessi ja illusia > hae.
Hämeenlinnan seudun kirjastot tekevät yhteistyötä. Janakkalan kunnankirjasto kuuluu esimerkiksi Hämeenlinnan ja Lammin kirjastojen kanssa samaan Vanajanverkkoon, jonka…
Rikhardinkadun kirjastossa näyttäisi olevan juuri tällä hetkellä hyllyssä mm. seuraavat teokset, joiden tapahtumapaikka on Pietari.
Ensinnäkin joitakin uudempia teoksia:
J. M. Coetzee: Pietarin mestari (1994)
Zinaida Lindén: Monta maata sitten (2013, Bestseller)
Kari Hotakainen: Iisakin kirkko (2006)
Johanna Hulkko: Säkeitä Pietarista (2009)
John Boyne: Tarkoin vartioitu talo (2011)
Andreï Makine: Tuntemattoman miehen elämä (2010)
Roger Morris: Murha Petrovskin puistossa : pietarilainen murhamysteeri (2008)
Sekä joitakin klassikoita:
Nikolai Gogol: Nevan valtakatu sekä Päällystakki : kertomus
I. A. Gontsarov: Oblomov
Fjodor Dostojevski: Kaksoisolento : pietarilaisrunoelma; Rikos ja rangaistus ; Netotška Nezvanova : nuoren naisen tarina…
Lyhyt kuvaus sakilaisista löytyy slangi.net -sivulta http://www.2000.hel.fi/slangi.net/72hissa.html
Samasta osoitteesta löytyvät linkit prof. Heikki Paunosen slangin käyttöä koskeviin artikkeleihin. Paunosen slangisanakirjasta (Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii) on runsaasti lisätietoja ja kirjaviitteitä löydettävissä. Paunosen kirja löytyy useimmista yleisistä kirjastoista Helsingissä. Stadin slangi ry:stä voi vielä ehkä kysyä lisää.
Minäkin muistan lapsuudestani Virkkalan kirjaston vaaleanpunaiset kuulokkeet...
Ihan tällaista kiinteää kuuntelupaikkaa kirjastossa ei enää ole. Aikuisten osastolla on levyjen kuuntelua varten yksi paikka. Kirjasto lainaa kyllä soittimia kuulokkeineen ja äänikirjoja, joten mikäpä estää lainaamasta niitä lapselle siksi aikaa, kun isä ja äiti etsivät lukemista. Pääkirjastossa on lastenkin osastolla mukavia kuuntelupaikkoja.
Lainattavia soittimia voi kysyä ensimmäisen kerroksen vastaanotosta ja kuulokkeet ja soittimen voi palauttaa sinne lähtiessään kotiin.
Tarkoitat varmaan Aphrodites Child -nimisen yhtyeen kappaletta It’s five o’clock? Kappale on Vangeliksen käsialaa, ja bändissä oli solistina (ja basistina) myös tuttu mies, Demis Roussos. Suomenkielisen version etsiminen ei ikävä kyllä tuottanut tulosta, kävin läpi aineistotietokantoja, etsiskelin Youtubesta, tutkin Fono.fi:tä (http://www.fono.fi) , mutta ainoa kappale, jonka löydän Aphrodites Child –bändin tuotannosta suomeksi esitettynä on Rain and tears. Siitä on tehty kaksikin versiota suomeksi Markku Suomisen esittämänä Jäljet jää kyynelten, Rakkaus kaunistaa -nimellä laulun on levyttänyt Lea Laven.
Mainitsemasi Rexin kappaleita, joissa mainitaan silmät, löysin Nuo vihreät silmät, mutta se on suomalaista alkuperää, Kero, Raimo (…
Tuosta Lars Sundin teoksesta on tällä hetkellä painos loppu, joten ainakaan minun tutkimistani kirjakaupoista sitä ei juuri nyt saa. Myöskään nettiantikvariaateista ei tällä hetkellä löytynyt. Niihin voi halutessaan jättää etsintäkuulutuksen puutelistalle. Jos kirjan haluaa saada luettavakseen nyt, suosittelen kirjastoa, esimerkiksi Helmet-kirjastoissa sitä löytyy saatavana tälläkin hetkellä hyllyssä. Tervetuloa lainaamaan!
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisee paljon tilastoja synnytyksistä ja synnyttäjistä, mutta tietääkseni kysymääsi tietoa lasten ikäerosta ei ole avoimista lähteistä saatavilla.
https://thl.fi/fi/tilastot-ja-data/tilastot-aiheittain/seksuaali-ja-lisaantymisterveys/synnyttajat-synnytykset-ja-vastasyntyneet/perinataalitilasto-synnyttajat-synnytykset-ja-vastasyntyneet
1900-luvun tilastot asuntojen hinnoista ja kaupoista eivät valitettavasti ole kovinkaan kattavia.
Tilastokeskuksella on osakeasuntojen hinnoista vanhojen asuntojen osalta saatavilla Verohallinnon varainsiirtoveroaineistoon perustuvaa tietoa vuodesta 1987 lähtien neljännesvuosittain. Kiinteistönvälittäjien aineistoihin perustuvaa tietoa on saatavilla vuosilta 1970–1986.
Paras aineisto 1900-alkupuolen luvun asuntojen hintatiedoille lienee Suomen Pankin julkaisu Asuntopalvelukset Suomessa 1860-1965.
Muista hinnoista tuolta ajankohdalta löytyy jonkin verran tietoa Tilastokeskuksen julkaisuarkistosta löytyvästä Suomen tilastollisesta vuosikirjasta 1950. Siinä on taulukko elintarvikkeiden ym. keskihinnoista vuosina 1948-1950 sivulla 194.
Tuon…
Kokoelmatietokannan selaus verkkopalveluna on asiakkaiden käytettävissä melkein jokaisessa Suomen yleisessä kirjastossa. Kirjastot.fi -palvelusta ( http://www.kirjastot.fi/ ) löytyy hakemisto kaikkien Suomen kunnan- ja kaupunginkirjastojen yhteystiedoista ja linkit kotisivuille sekä kokoelmatietokantoihin. Valmista selvitystä tämänhetkisestä tilanteesta en löytänyt, mutta käymällä läpi yleisten kirjastojen tiedot, saatte suhteellisen helposti listasta poimittua ne kirjastot, joissa ei ole linkkiä kokoelmatietokantaan. ( http://www.kirjastot.fi/FI/libraries/listall.asp?kirjain=A )
Internetistä (http://www.muuka.com/finnishpumpkin/towers/3/tower_3_fi.html) löytyy maininta Linnanmäen suuremmasta vesitornista, Alppilan vesitornista. Tornista kerrotaan, että se on poistettu käytöstä ja suojeltu. Siihen on suunniteltu hotellia ja konserttipaikkaa. Torni on rakennettu vuosina 1937-38. Sen tilavuus on 16000 kuutiometriä ja halkaisija 65 metriä.
Olet löytänyt aiheestasi hyviä lähteitä internetistä. Myös Makupalat-aihehakemiston (www.makupalat.fi) sivuilla on linkkejä aiheeseen Tieteenalojen Lääketiede ja sairaudet-kohdassa.
Yleiskatsauksia aiheesen löytyy esim. teoksista Kinnula, Brander, Tukiainen (toim.): Keuhkosairaudet, Duodecim 2005, Haahtela: Allergian ABC: kodin allergiaopas, Tammi 2003, Haahtela, Hannuksela, Terho (toim.): Allergologia, Duodecim 1999. Lisäksi aiheesta löytyy lehti Hyvä hengitys, joka tulee mm. Jyväskylän kaupungikirjastoon.
Yleisissä kirjastoissa hengitykseen ja hengityselinsairauksiin liittyvä hyllyluokka on 59.532, allergiat ovat luokassa 59.58 ja kurkku-korva-ja nenätaudit löytyvät luokasta 59.59.
Voit tilata kirjoja muista kirjastoista kaukopalvelun välityksellä. Voit tulla tekemään kaukolainapyynnön kirjastoon tai jättää sen kirjaston nettisivujen kautta: https://kirjasto.seinajoki.fi/asiointi/kaukolainat/
Tältä sivulta löydät lisätietoa kaukopalvelusta ja kaukolainatilaus asiakkaalle -lomakkeella voit jättää kaukolainatilauksen sähköisesti.
Eeva-Liisa Sainion artikkeli Hammastahnat ja allergia lehdessä Allergia 1994:6, s. 26-27 sisältää tietoja hammastahnojen allergiaa aiheuttavista aineista. Sama artikkeli on ilmestynyt myös Suomen hammaslääkarilehdessä v. 1995 numerossa 5 s.256.
Lehdet ovat Joensuun kaupunginkirjastossa käsikirjaston varastossa ja sitä voi lainatakin viikon laina-ajalla. Eeva-Liisa Sainio käsittelee hammastahnojen terveysvaikutuksia myös kahdessa muussa julkaisussaan : Hammastahnat : koostumus ja terveydellinen haitattomuus /Eeva-Liisa Sainio, Marja Koskikallio, Kuluttajavirasto, 1993 ja Valkaisevat hammastahnat : koostumus ja turvallisuuden selvitys / Eeva-Liisa Sainio, Kuluttajavirasto 1999. Näitä ei ole Joensuun kaupunginkirjaston kokoelmissa, mutta…
Kirjassa SikSak-ompelukoulu, 11. osa on mm. juhlapukujen ompelusta. Muita ompelutöiden opaskirjoja ovat esim. Kotiompelijan käsikirja: moderni hyöty- ja koristeompelun opas / Ruth Singer ja Ompelutöiden tekniikat ja materiaalit /Lorna Knight.
Useista lehdistä löytyy ohjeita ja kaavoja hääpukuun, mutta tuon jo löytämäsi lisäksi emme löytäneet juuri kysymäsi kaltaista. Muita löytyy ainakin näistä lehdistä: Kotiliesi käsityö 1/2016, Suuri käsityölehti 2015 : nrot 1, 2, 3, Suuri käsityölehti. 1/ 2014, Suuri…
Valitettavasti emme onnistuneet saamaan selville ohjelman nimeä.
Toivottavasti joku kysymyksen lukijoista tunnistaa ohjelman. Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
