Jos kysyjä tarkoittaa Tuomas Kantelisen tämännimistä sävellystä, on valitettavasti kerrottava, että nuottia ei tästä ole julkaistu. Ainoa keino on yrittää ottaa suoraan yhteyttä säveltäjä Kanteliseen ja kysyä häneltä.
Heikki Poroila
Englanniksi on ilmestynyt jo noin 134 Sweet Valley High -kirjaa, suomennettuja on kesäkuussa 2000 32 osaa. Suomennosmäärää kannattaa tiedustella suoraan kustantajalta; heinäkuussa 2000 ilmestyvät osat 33-35 ja lokakuussa 2000 osat 36-38.
Kirjojen suomalainen kustantaja on Otava, jonka nettisivuilta http://www.otava.fi löydät lisää tietoja Sweet Valley High -kirjoista sekä hyödyllisiä linkkejä. Sweet Valley High -sivut osoitteessa http://www.otava.fi/svh/index.html
Englanniksi ilmestyneiden kirjojen luettelot löytyvät esimerkiksi osoitteesta: http://www.fortunecity.com/millenium/sweetvalley/250/svh/index.html Viralliset Sweet Valley Hihg -sivut ovat osoitteessa http://www.randomhouse.com/sweetvalley/
Helmet-kirjastojen asiakkailla on käytössä Ebsco Masterfile Elite -artikkelitietokanta. Osan artikkeleista voi lukea kokotekstinä, osa on vain viitetietoina, eli itse artikkelia ei pääse lukemaan, vain tiedot siitä näkyvät. Osan artikkeleista saa näkyviin kirjautumalla kirjastokortin numerolla ja pin-koodilla Helmetin omiin tietoihin.
Jos artikkelin saa näkyviin, on se mahdollista myös kopioida ja tulostaa.
Alla tietoa Helmet-kirjastojen asiakkaiden käytössä olevista tietokannoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Tietokannat
Valitettavasti emme löytäneet oikeaa kappaletta. Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen? Peter Norrbyn voisi saada yhteyden Radio Helsingin kautta, https://www.radiohelsinki.fi/tekijat/peter-norppa-norrby/.
Uutinen Pariisin terrori-iskusta ehti Helsingin Sanomien 14. päivän numeron toiseen painokseen, mutta esimerkiksi Aamulehti uutisoi tapahtumasta vasta sunnuntain lehdessä.
Helsigin yliopiston kirjasto on kansalliskirjasto, joka on avoin kaikille, joten lainausoikeuden saadaksenne teidän ei tarvitse olla opiskelija. Lainaamiseen tarvitaan Helka-kortti, jonka saa kirjastosta henkilölliyystodistuksen esittämällä. Käyttäjän on anottava korttia lomakkeella, johon on annettava henkilötunnus sekä osoite Suomessa.
Mainitsemianne teoksia ei valitettavasti kuitenkaan ole Kansalliskirjastossa lainattavina. Ainoastaan teos Martinson, Thomas H: Master the GMAT CAT 2002 teacher-tested strategies and techniques for scoring high löytyy käsikirjastokappaleena Kansalliskirjaston Amerikka-kirjastosta, mutta sieltä sitä ei lainata ulos. Paikan päällä sitä on kyllä mahdollista käydä lukemassa.
Martinson, Thomas H. : GMAT…
HelMet-kirjaston (pääkaupunkiseudun yleiset kirjastot) kokoelmista löytyy aineistohaussa osoitteessa http://www.helmet.fi sanahaussa lausekkeella itsemurha** and not kaunokirja** and not elokuva** lukuisia teoksia, esim. seuraavat:
1 Helposti särkyvää : nuoren kasvun turvaaminen / toimittanut Kaarina Määttä KIRJA 2007
2 Lähde. 2006 : Kuolema : historiatieteellinen aikakauskirja / julkaisija Labyrintti ry - Joensuun yli KIRJA 2006
3 Lopun elämää : itsemurhan tehneiden läheiset kertovat / [toimittanut] Mari Teinilä KIRJA 2006
4 Ibsen Suomessa / Hanna Korsberg (toim.) KIRJA 2006
5 Miten päästä yli mahdottoman? : narratiivinen tutkimus itsemurhamenetyksistä / Tuula Uusitalo KIRJA 2006
6 Surman jälkeen itsemurha :…
CD:tä ei näyttänyt löytyvän muiden kirjaston kuin ainoastaan Kansalliskirjaston kokoelmasta ja Kansalliskirjastohan ei lainaa kokoelmissaan olevia aineistoja. Joten valitettavasti joudutte jatkamaan äänitteen etsintää.
Vastausta en valitettavasti löytänyt. Kysymyksen voisi lähettää Piippolan kirjastoon, joka oli Haanpään kotikunta ja jossa on koottuna kirjailijaa koskeva aineisto. Myös Pentti Haanpään nimikkoseura voisi neuvoa asiassa.
https://hakemisto.kirjastot.fi/piippola
https://www.nimikot.fi/yhteys/
Kirurgi Christiaan Barnardista ja maailman ensimmäisestä sydämensiirrosta on kirjoitettu artikkeli Tieteen kuvalehteen: Svennum, Jesper: Särkyneiden sydänten vaihtaja (Tieteen historian suuria hetkiä) Tieteen kuvalehti 2001 ; 5 ; 67-70
Hän itse on kirjoittanut romaanit Yksityispotilas (1977) ja Sydänkirurgi (1975). Elämäkertaa One life / by Christian Barnaard and Curtis Bill Pepper (1970) ei ole suomennettu.
Helmetistä löydän ohjeita kotimaisen kirjallisuuden osalta Ellibsin sivulta, eli siellä on tällainen ohje, https://www.ellibslibrary.com/fi/readerhelp/win ja vieraskielisen kirjallisuuden osalta OverDrivestä, https://www.microsoft.com/en-us/p/libby-by-overdrive/9p6g3tcr4hzr?activetab=pivot:overviewtab . Tarkempia ohjeita Helmetin sivulla https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Kirjat_ja_aanikirjat/Kirjaudu_ekirja_ja_aanikirjapalveluihin
Ikävä kyllä alaikäisen lasten kortit, jotka oli linkitetty näkymään huoltajalla, eivät erilaisen tekniikan vuoksi siirtyneet uuteen verkkokirjastoon automaattisesti. Ne voi kuitenkin lisätä huoltajan kortille itse: (Omissa tiedoissa) Kirjastokortit > Liitä kirjastokortti/rinnakkaiskortti. Tähän voi lisätä minkä tahansa kortin, jonka tunnuksen ja PIN-koodin tietää. Tarvittaessa vaikka molemmat huoltajat voivat lisätä lasten kortit itselleen näkyviin. Kuvallinen ohje: https://keski.finna.fi/Content/help_opac#cards
Unohtuneen PIN-koodin saat omasta kirjastostasi. Lainoja voi uusia myös puhelimitse.
Tekniikan maailman vanhat vuosikerrat ovat luettavissa Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan toimipisteessä. Lehtiä ei saa kotilainaan.https://helmet.finna.fi/OrganisationInfo/Home#84924
Täydellisen ajantasaista tilastoa kirjastoautoista ei taida olla, mutta osoitteesta http://tilastot.kirjastot.fi/fi-fi/perustilastot.aspx?AreaKey=Y2010T1N1 löytyvien Suomen yleisten kirjastojen tilastojen mukaan Suomessa oli vuonna 2010 yhteensä 154 kirjastoautoa. Luku koskee siis kirjastokäytössä olevia kirjastoautoja, ei esimerkiksi käytöstä poistettuja. Pysäkkejä kirjastoautoilla oli peräti 12 606. Osoitteesta http://tilastot.kirjastot.fi/fi-FI/tilastohaku.aspx löytyvällä tilastohaulla saa näkyviin myös sen, montako kirjastoautoa on missäkin kunnassa.
Arabikevään ja -vallankumouksen vaikutusta arabian kieleen on sivuttu jonkin verran alla olevissa artikkeleissa. Kielen kehitystä on tarkasteltu esim. sosiaalisessa ja tavallisessa mediassa. Artikkeleissa pohditaan, eroaako median käyttämä kieli virallisesta kirjakielestä sekä mitkä väestöryhmät toimivat kielen uudistajina.
http://blogs.lse.ac.uk/mec/2012/05/31/arabic-language-the-arab-spring-o…
http://www.arabmediasociety.com/?article=785
http://www.resetdoc.org/issue/14/05/2012
http://www.cyberorient.net/article.do?articleId=7758
Cornellin yliopistokirjaston sivuilla voi tehdä aiheeseen liittyviä hakuja: http://guides.library.cornell.edu/content.php?pid=440161&sid=3610037
Koska en hallitse arabian kieltä en myöskään pysty…
Hakutapa hiukan riippuu kirjastosta ja siellä käytettävästä atk-järjestelmästä.
Tässä kuitenkin muutama vihje: Helsingin seudun kirjastojen tietokannasta (http://www.libplussa.fi) voit etsiä valitsemalla aineistotyypiksi nuottijulkaisu ja kirjoittamalla asiasanaksi "rummut".
Esim. Tampereen ja Turun tietokannoista löytyy aineistoa seuraavasti: kirjoita asiasanakenttään esim. "rummut:soitonoppaat". Voit tietysti kirjoittaa myös pelkän asiasanan "rummut", jolloin sinun täytyy karsia itse pois rumpumusiikki yms.
Suomen Kirjailijaliiton sivulta löytyi lista alueellisista kirjailija- ja kirjoittajayhdistyksistä, sieltä laskin 32 yhdistystä. Näiden lisäksi Wikipediassa mainitaan mm. Suomen dekkariseura, Suomen tieteis- ja fantasiakirjoittajat ja Suomen tietokirjailijat.
Jäsenmääriä ei varmastikaan saa muuten kuin kysymältä yhdistyksiltä suoraan.
Suomen Kirjailijaliiton kirjailijayhdistykset -sivu:
http://www.kirjailijaliitto.fi/yhteystiedot/kirjailijayhdistykset/
Wikipedia:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Suomalaiset_kirjallisuusseurat
