Tarkoitatko ravintoloitsija Sedu Koskisesta tehtyä elämäkertaa Yön kuningas (tekijät Sedu Koskinen ja Teemu Potapoff)? Tämä uusi kirja löytyy Vaski-kirjastoistakin Tosin kirjat ovat tällä hetkellä lainassa ja varauksiakin on. Voit tehdä varauksen Vaski-sivustolla:
https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=y%C3%B6n+kuningas+sedu+ko…
Oskar Merikannon laulu Kun päivä paistaa on sävelletty Hilja Haahden runoon. Runo on luettavissa mm. seuraavista teoksista.
Suuri runokirja : valikoima perinteistä suomalaista runoutta (toim. Hannu Sarrala, 1981)
Suuri runokirja : suomalaisen lyriikan rakastetuimmat säkeet (toim. Hannu Sarrala, 2007)
Tämän runon haluaisin kuulla 3 (toim. Satu Koskimies ja Juha Virkkunen, 2000)
Runoista rakkaimmat : valikoima suomalaisia runoja (toim. Hannu Mäkelä, useita painoksia)
Laulu löytyy esimerkiksi Suuren toivelaulukirjan osasta 14.
Kaikki edellä mainitut teokset kuuluvat Helmet-kirjastojen kokoelmiin.
https://finna.fi
https://finna.fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI
Civilization-pelisarjan lisäksi ainakin Anno 2070-pelissä yhteiskunnan toimintaa ohjaamalla voi vaikuttaa ilmastonmuutokseen. Myös Tropico 5 ja Fate of the World voisivat sopia haettuun kysymykseen.
Muita ilmastonmuutos-teemaisia pelejä löytyy listattuna esimerkiksi täältä: https://www.giantbomb.com/climate-change/3015-7245/games/
Hei!
Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy kirja nimeltään Kansainvälinen tilinpäätöskäytäntö. tekijänä on Päivi Räty ja kirja on julkaistu 1996. Se on luokassa 69.21. Muutoin ei kokoelmistamme ainakaan vielä löydy paljoa tietoa ko. aiheesta. Internetistä löytyi tietoa IAS-standardeista esim. osoitteesta http://www.rata.bof.fi/suomi/julkaisut/julkaisusarja/kannanotot/k036200… löytyy Rahoitustarkastuksen kannanotto asiasta. Kokeile Google-hakupalvelua osoitteessa http://www.google.com ja laita hakusanoiksi kansainvälinen tilinpäätös ja toisiksi hakusanoiksi IAS standardit ja saat mielestäni hyviä viitteitä, jotka johtavat asiassa eteen päin.
Lähimmät Espoon kirjastot ovat Sello ja Tapiola. Joillakin kulkuvälineillä myös Entresse ja Viherlaakso.Sello on näistä suurin ja sijaitsee Sellon kauppakeskuksessa.Myös Kauniaisten kirjasto on lähellä Sinua. Linkki Helmet.finna.fi kirjastokartta
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teoksessa Sukunimet(2000)kerrotaan, että Pitkämäki nimeä esiintyy Ilmajoen seudulla samoin Tampereen ja Turun lähettyvillä. Teoksessa viitataan Pitkämäki nimestä Pitkäaho nimeen ja tästä kerrotaan, että " kokoa ja muotoa ilmaisseista Pitkä-alkuisista luontonimistä tai niiden mallin mukaan on muodostettu asutusnimiä, jotka ovat paikoin kiteytyneet myös sukunimiksi". Mikäli haluat perehtyä tarkemmin Pitkämäki -nimen alkuperään, kirjastoista löytyy tätä tarkoitusta varten sukunimikirjoja.
Fennicasta Suomen kansallisbibliografiasta (http://finna.fi ) voit katsoa sanahaulla informaatioteknologia, mitä aiheesta on julkaistu. Asiasanalla katsottaessa esim. tietotekniikka tai tietotekniikka-ala. Fennicaa voi käyttää myös kotikoneelta.
Oulun yliopiston kirjastossa ( http://finna.fi ) ovat seuraavat teokset:
- Här kommer vi! : local action for women = En rapportbok om kvinnor / red. Clara Puranen, Åbo Akademi, 1999
- Från siffror till surfning : könsperspektiv på informationsteknik / Lena Kallin Westin, Lena Palmquist, 2001 . Marja Vehviläinen on tehnyt asiaan liittyvän tutkimuksen http://www.mtv3.fi/uutiset/arkisto/9703/970322/9703220112.html .
Oulun kaupunginkirjastossa ( http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=form2&sesid=…
Etunimien merkityksistä ja niiden alkuperistä löytyy tietoa monista nimikirjoista. Tällaisia ovat esimerkiksi Pertti Lempiäisen Suuri etunimikirja ja Kustaa Vilkunan Suuri nimipäiväkalenteri. Näissä kerrotaan, että nimi Anita on Annan ja Juanitan espanjalaisia ja italialaisia kutsumamuotoja.
Tietokannastamme löytyi huoltamot-hakusanalla 10 viitettä. Koska takautuvaa luettelointia ennen 1990-lukua ilmestyneestä kirjallisuudesta on tehty vain satunnaisesti, kokoelmassamme saattaa olla muutakin. Meillä on myös paljon alan lehtiä sekä oikeustiedonlähteitä, mm. Suomenlaki.com taloverkossa.
Tässä tietokantahaulla löytyneet viitteet:
ASFALTTISET
62 ASFALTTISET
624.1; KUBI
Asfalttiset ympäristönsuojausrakenteet / Jouni Sarkkila ... [et al.]
Helsinki : Suomen Ympäristökeskus : Edita [jakelu], 2006. - 105 s. : kuv.
ISBN 952-11-2443-1
(Ympäristöopas, ISSN 1238-8602 ; 2006)
Sammandrag. - Abstract
ASFALTTI; YMPÄRISTÖNSUOJELU; SUOJAUS; POHJAVESI; VESIENSUOJELU; KAATOPAIKAT; HUOLTAMOT; MAATALOUSRAKENNUKSET; LAADUNVALVONTA; ERISTYS;…
Myllypuron mediakirjastossa voi digitoida kyseisiä videoita, jos asiakas tuo mukanaan oman kameran. Digitointiajan voi varata puhelimitse tai käymällä paikan päällä.
Myllypuron mediakirjasto:09 310 85092
Kiviparintie 2
00920 Helsinki
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Myllypuron_mediakirjas…
Nykysuomen sanakirja ei varsinaisesti tunne kyseisiä sanoja, mutta ne on ilmeisesti johdettu verbeistä röyhtäistä tai röyhtäyttää, yleiskieliset muodot: röyhtäys, röyhtäisy.
Röyhtäistä: päästää (us. äänekkäästi) mahalaukkuun kerääntynyttä kaasua suun kautta, ryökäistä, röyhkäistä.
Röyhtäyttää: aiheuttaa röyhtäys, panna röyhtäisemään.
Sanat voivat tietysti olla myös kuvailevia ei-yleiskielen sanoja, joilla on asiayhteydessään ihan eri merkitys.
Jos niihin tuli uudet, myöhäisemmät päivämäärät, uusiminen onnistui. Jos haluat selvittää asiaa, käänny oman kirjastosi puoleen ja kerro ilmiöstä. Heitä voisi kiinnostaa tietää, että jokin uusimisesto ei toimi.
Heikki Poroila
Lähinnä tuntuisi löytyvän artikkeleita, joista suurin osa käsittelee ratsastusterapiaa. Tässäpä niistä joltinenkin lista: Kiviniemi, Eeva: Koira tuo terveyttä, Kotilääkäri 2000, nro 1; Puusaari, Hille: Mirrit ja Mustit kotipsykologeina, Mielenterveys 1996, nro 3; Lemmikki pitää omistajansa terveenä, Kunto Plus 1994, nro 12; Delfiinien ihmeelliset terapeuttiset kyvyt: eläinkunnan parhaat psykologit, Tieteen Kuvalehti 1993, nro 4; Purola, terhi: hevonen toimintaterapeutin työtoverina, Toimintaterapeutti 2000, nro 5; Arajärvi, Anne: Ratsastusterapia kuntoutuksen osana, Kuntoutus 2000, nro 2;Friman, Terhi: Erityisratsastuksesta tuli uusi työ (Tapasimme Annette Lindroosin), Helsingin Sanomat 29.3. 2000; Vainikainen, Tuula: Elämää Sateenkaarella…
Valitettavasti en löytänyt kysymykseesi vastausta.
Löysin suomenkieliselle sanalle ”hulli” vain yhden merkityksen. Kotimaisten kielten keskuksen Suomen murteiden sanakirjan mukaan ”hulli” tarkoittaa isokokoista koiraa ja se on Pielisjärven murretta. (Lähde: Suomen murteiden sanakirja - hulli (kotus.fi) )
Tässä yhteydessä siitä tuskin on kyse. Luulen, että elokuvassa ”Hulli” pohjautuu juurikin tuohon englanninkieliseen ilmaukseen ”hull loss”, ja viittaisi elokuvan kohtauksessa koneen hallinnan menetyksen ja onnettomuuden uhkaan, mutta tämä on puhdas arvaus.
Elonetistä löytyy tarkempia tietoja Uuno Epsanjassa -elokuvasta, mutta valitettavasti sielläkään ei ollut tietoa kyseisestä kohtauksesta.
( Uuno Epsanjassa | Kansallinen…
Satu Hovin, Hannele Maahisen ja Katri Niemen kirjassa Keskiajan puvut "kaprönikkä" on "keskiajalla ja renessanssin aikaan käytetty huntu, josta saatiin päähine taittelemalla ja nuppineuloin kiinnittämällä". Riitta Pylkkäsen Renessanssin puku Suomessa 1550–1620 puolestaan lukee kaprönikan huppupäähineisiin ja kertoo, että tämä keskiaikaiseen huppuun palautuva päähine oli "leikkaukseltaan yksinkertainen, usein muodostettu puolipyöreästä kankaanpalasta, jonka etureunaan sijoitettiin koristeellinen nauha ja jonka liepeet laskeutuivat hartioille". Nimi "kaprönika" on johdettu päähineen ranskankielisestä nimestä chaperon.
Leikkaamalla kaarevaan osaan halkioita voitiin päähineen pukemistapoihin saada vaihtelua. Alla pidetyn alusmyssyn…
Valitettavasti vastaajamme eivät löytäneet tarinaa. Ainoa punarinta-tarina, jonka löysimme on Kaija Pakkasen Iloinen pillipiipari (Otava, 1993.) -teoksessa on hiukan samaa maailmaa tavoitteleva "Pikku punarinnan tupa" -loru. Se alkaa säkeellä: "Pikku punarinta, missä sulla on tupa". Se on käännös Hanhiemon loruista.
Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen?
Näillä tiedoilla ei oikein tunnu olevan muuta vaihtoehtoa kuin Evelyn Waugh'n romaaniin perustuva Brideshead Revisited eli Mennyt maailma vuodelta 1981. Se tosin esitettiin Suomessa jo vuonna 1982. Laurence Olivier näytteli 80-luvulla myös televisiosarjoissa Lost Empires, Wagner, Pietari Suuri ja Pompeijin viimeiset päivät , mutta ei sellaisessa sarjassa, jonka suomenkielisessä nimessä olisi paluu. Hän kuoli vuonna 1989.
