Kirjastojärjestelmä kaatui puolisen tuntia sitten, ja palvelinta ollaan parhaillaan käynnistämässä uudelleen. Toivottavasti katkos jää lyhytaikaiseksi; kannattaa kokeilla kirjautumista uudelleen jonkin ajan kuluttua. Pahoittelen harmia.
Saa myydä.
Kirjastojen tekijänoikeuskysymyksiin perehtynyt Heikki Poroila linjasi Kirjastot.fi:n Tekijänoikeus-keskustelupalstalla v. 2008 näin:
"Tekijänoikeuslaki (19§) ei aseta estettä laillisesti hankitun teoskappaleen levittämiselle edelleen, kunhan kyseessä ei ole vuokraaminen. Kirjastoon laillisesti hankitun elokuvatallenteen voi siis myydä asiakkaalle ns. poistomyynnin yhteydessä."
[...]
"Kirjaston maksamaa korvausta lainausoikeudesta ei myynnin yhteydessä kuitenkaan saa periä asiakkaalta edes osittain, koska tämä lainausoikeus ei sisälly kappaleen myymisen oikeuteen."
Täydellinen sitaatti löytyy oheisen keskusteluketjun alimmasta puheenvuorosta:
http://www.kirjastot.fi/fi/forum/lainausoikeusmaksut-aineistoa-korvatta……
Tiedon portaat -tietosanakirjasarja onkin monesta muusta sarjasta poiketen kotiin lainattava. Jos sinulla on Helmet-kortti, voit tehdä kirjoihin varaukset, ja lainata ne tavalliseen tapaan. Toki kirjoja voi lukea halutessaan myös kirjastossa. Alla linkki sarjan tietoihin Helmetissä:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Stiedon%20portaat%20hosia__O…
Oman kokemukseni mukaan kansainvälistyminen näkyy enemmän ulkomaalaisten vierailijoiden määrässä kuin varsinaisessa työntekijävaihdossa. Suomessa muista maista tulevien työskentelyä etenkin yleisissä kirjastoissa rajoittaa se, että työssä täytyy osata käyttää suomen kieltä. Toisaalta Internetin kautta voidaan helposti hakea tietoa toisten maiden kirjastoista, ja esimerkiksi tämän Kysy kirjastonhoitaja -palvelun kautta tulee aina välillä ulkomaalaisten kirjastolaisten tiedusteluja, jotka koskevat Suomen kirjastoja.
Kirjastossa, jossa työskentelen, ulkomailta on tullut oikeastaan vain nordjobbareita pohjoismaisen kesätyöohjelman kautta, ja osa heistäkään ei ole pysty työskentelemään asiakaspalvelussa hyvin niukan suomen kielen taidon vuoksi…
Haavion 20-lukua koskevista muistelmista en löytänyt mainintaa oleskelusta Britanniassa, eikä vihjeitä tämän suuntaisesta matkailusta osunut silmiini myöskään hänen julkaistuista kirjeistään tai päiväkirjoistaan.
Anthony Powellin 12-osaista romaanisarjaa Tanssi ajan pyörteissä ei pidetä avainromaanina - olkoonkin, että suurin osa kirjoissa esiintyvistä henkilöhahmoista perustuu tavalla tai toisella Powellin tuntemiin ihmisiin. Useimmat Powellin romaanihenkilöt ovat yhdistelmiä useista todellisista henkilöistä, ja kukin todellinen henkilö on saattanut lainata piirteitään usealle fiktiiviselle hahmolle. "Jos joku kelpaa 'hahmoksi', hänessä on luultavasti aineksia puoleen tusinaan henkilöhahmoon", on Powell itse todennut…
Maybe you can ask someone else to return the book for you?
If that doesn’t work, then the late fee isn’t very high. Only 20 cents a day. (14 x 0,2 = 2,8€) https://www.helmet.fi/en-US/Events_and_tips/News_flash/Services_of_the_Helmet_libraries_3011202(218110)
Sanat retostaa/retostella kuuluvat yhteen retuuttaa-sanan sanan kanssa. Retuuttaa/retustaa/retostaa tarkoittavat joissain murteissa raahaamisen ja roikottamisen lisäksi myös puutteellisesti elämistä, kituuttamista, huonosti tekemistä sekä myös kerskailua.
Sanoille retus ja retos löytyvät murteista merkitykset rahjus, rähjä, rötiskö, huonon työn tekijä.
Lähde:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja R-Ö" (2000, SKS)
Valitettavasti emme onnistuneet löytämään asiasta mitään tietoa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista kyseisen elokuvan tai tv-sarjan? Tietoja ja muistikuvia voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Suosittelen kääntymään kirjaston asiakaspalvelun puoleen. Ota kirjastokortti ja henkilöllisyystodistus mukaan. Asiakaspalvelussa voidaan tarkistaa, että tietosi ovat varmasti ajantasalla.
Se! -lehden ensimmäinen numero on mainitsemasi 1/1989. Ensimmäisenä julkaisuvuonna ilmestyi neljä numeroa. Vuodesta 1990 alkaen on ilmestynyt 12 numeroa vuodessa. Viimeinen numero on 3/2004.Lähde: Kansalliskirjasto https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3440314?sid=5112438087
Suomenkielistä tietoa Philip Ridleystä on teoksissa:
- Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenkertojia 1, 2001
- Ulkomaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita /toim. Niklas Bengtsson, Tittamari Marttinen.
Hyviä linkkejä nuortenkirjallisuuteen on koottu mm. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston sivuille http://www.makupalat.fi/kirjat1a.htm .
Lehtiartikkeleita Ridleystä ja hänen teoksistaan kannattaa katsoa esim. lehtiartikkelitietokanta- Aleksista. Monissa kirjastoissa Aleksi on myös asiakkaiden käytössä.
Kysymäsi kurpitsamarmeladin resepti löytyy kirjasta: Kerstin Henriksson: Säilö kesä purkkiin, Tammi 1973. Kirja löytyy mm. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston ja Varastokirjaston kokoelmista.
Lahden kaupunginkirjastossa on Philip McGraw'n kirjat Pidä huolta itsestäsi, Pelasta parisuhteesi ja Painonpudotushaaste. Kaikista on muutama varaus, mutta kirjoja on useita kappaleita. Jos haluat kirjan kaukolainaksi, ota yhteyttä Sysmän kirjastoon. Kirjojen saatavuutta Lahden kaupunginkirjastossa voit katsoa osoitteessa: www.lastukirjastot.fi/lahti.
Sinun kannattaa ottaa yhteys omaan kirjastoosi. Salasanan uusiminen vaatii yleensä henkilökohtaisen käynnin kirjastossa, eikä sitä anneta puhelimitse tietoturvallisuussyistä. Asiakastunnus on yleensä kirjastokortin numero.
Salasanana toimivan tunnusluvun saa vain kirjastossa käymällä, sitä ei anneta sähköpostin välityksellä. Voit saada tunnusluvun mistä tahansa Kouvolan kirjastopisteestä. Kirjastojen yhteystiedot ja aukioloajat kirjaston nettisivulla http://www.kyyti.fi/
Pieni värikuva suvun vaakunasta löytyy teoksesta "Finlands ridderskaps och adels vapenbok" vuodelta 1889. Teos löytyy Helsingin pääkirjaston varastosta. Kirjaa voi tutkia vain kirjastossa. Varastostamme löytyy myös Cronstedtin elämäkerta "Odelberg: Viceamiral Carl Olof Cronstedt", josta en vaakunan tarinaa pikaisella selailulla löytänyt. Teoksesta "Finlands adels kalender" 1998 löytyy mustavalkoinen kuva vaakunasta ja tiedot suvun nykyisistä jäsenistä, jotka varmasti tietävät jotain vaakunan taustasta.
Preussi valloitti Puolalta Glogowin ja ison osan Sleesiaa vuonna 1741. Tämän jäljiltä Glogow oli vuonna 1764 osa Preussia.
Vuonna 1795 tehtiin Puolan kolmas jako. Kuurinmaa ja Liepaja sen osana siirtyivät tällöin Venäjälle.
Lähde: A Concise History of Poland, Lukowski & Zawadzki, 2001.
