Äänikirjaan meillä ei valitettavasti ollut pääsyä, mutta painetussa kirjassa tuon kappaleen Hän, joka söi heinäsirkkoja alussa kulkee tekstin lomassa kursiivilla kirjoitettuja säkeitä, jotka mitä ilmeisimmin muodostavat laulun. Ensimmäinen säe kuuluu "kuljen autiota tietä yksin". Usein kun kirjassa lainataan jotakin olemassa olevaa tekstiä, se merkitään kirjan alkuun, nimiösivun kääntöpuolelle. Suliko-kirjassa ei tällaisia merkintöjä ollut, joten on mahdollista, että teksti on Saision omaa tai hänen itse kääntämäänsä. Kirjassa olevat säkeet muistuttavat kuitenkin Kauko Käyhkön esittämän Yksin kuljen autiolla tiellä -kappaleen sanoitusta, "kuljen autiota tietä yksin" vrt. "yksin kuljen autiolla tiellä" tai "en toivo elämältä…
Finna.fi-palvelusta löytyy kuvia Helsingin yliopiston voimistelu-ja miekkailusalista vuodelta 1930, ks. linkki. Mielestäni kuva sairasvoimistelijoista on otettu rakennuksen pihalla, ks. kuva. Ilmeisesti voimistelusali purettiin jo 1930-luvulla yliopiston päärakennuksen laajennuksen myötä, mutta koska päärakennuksen uusi osa näyttää hyvin samalta kuin vanha, tilannetta on vaikea hahmottaa valokuvista. Ks. tarkemmin Merenmies, Eija: Helsingin Yliopiston päärakennuksen laajennuskilpailu 1931 ja toteutus 1935–37.
Kirjastoissa on paljon laulukirjoja, joissa on joululaulujen sanoja. Alavieskan kirjaston joululaulukirjoja voi etsiä Tiekkö-kirjastojen aineistotietokannan kautta (http://tiekko-info.origonet.net/) tai kysymällä kirjastosta (http://www.alavieska.fi/page.asp?pr=7&ar=10). Juuri tällä hetkellä (20.10.-2.11. Tiekkö-kirjastojen www-sivusto on poissa käytöstä.
Kyseessä voisi olla Pentti Nordgrenin vuonna 1977 ilmestynyt romaani Pilvipuisto.
Kirjan esittely Kirjasammossa: http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_44374
Kyllä perheenjäsen voi käydä lainaamassa kirjan. Anna hänelle kirjan varausnumero, jonka mukaan kirja löytyy varaushyllystä. Toisen asiakkaan kortilla varattua kirjaa ei voi lainata automaatilla, joten hänen tulee lainata kirja asiakaspalvelussa.
Voisiko kyseessä olla vuonna 1945 ilmestynyt Elsa Tervon teos Kartanonrouva ja kulkuri?
Teoksessa on Ruutanon kartano, kartanonrouvana on voimakastahtoinen leski Agnes Örn. Agnesilla on useita hevosia (Jolanda, Norma). Agnes majoittaa kulkurin kalamajalle, rakastuu. Agnesin poika on kaatunut sodassa ja Agnes saa selville, että hänellä on lapsenlapsi.
Jos olet valinnut varaukselle Ei tarvita jälkeen -päivämäärän, et voi muuttaa sitä itse. Kirjaston henkilökunta voi tarvittaessa muuttaa sen puolestasi. Varauksille ei ole pakko valita Ei tarvita jälkeen päivämäärää.
HelMet-verkkokirjaston ohjeet löytyvät
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k
Taavi Soininvaaran teosta "Kriittinen tiheys" on tilattu Vantaan kaupungin kirjastoihin 15 kappaletta ja kaikkiin HelMet-kirjastoihin yhteensä 109 kappaletta. Vastaavasti Leena Lehtolaisen teosta "Henkivartija" on tilattu Vantaan kaupungin kirjastoihin 24 kappaletta ja kaikkiin HelMet-kirjastoihin yhteensä 185 kappaletta. Huomasin myös, että Vantaan kaupunginkirjaston tilaamat kappaleet Henkivartijasta on vastaanotettu tänään (7.8.2009) ja ovat lainattavissa piakkoin. Ajantasaiset tiedot Vantaan, Helsingin, Espoon ja Kauniaisten kaupunginkirjastojen valikoimista löydätte HelMet-verkkokirjastosta http://www.helmet.fi).
Näissä kirjoissa on jonkin verran tietoa etsimästäsi aiheesta. Kirjat kuuluvat Hyvinkään kaupunginkirjaston kokoelmaan.
Farndon, John: Maapallon salat (WSOY, 1994)
Maapallo - ihmeiden planeetta (Forma, 1990)
Sää (Gummerus, 1998)
Tässä on linkki aineistohakuun, josta näet saatavuustiedot: http://194.137.230.34:8005/intro?formid=form2&sesid=1065091163 .
Muita aiheesta kertovia kirjoja sinun kannattaa kysyä suoraan Hyvinkään kaupunginkirjastosta. Täältä löydät yhteystiedot: http://www.hyvinkaa.fi/KIRJASTO/
Playstation -kirjoja voit hakea Porin kaupunginkirjaston Santsi-aineistorekisteristä osoitteesta http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll
seuraavasti: valitse Pikahaku, pudotusvalikosta valitse hakutermiksi hakusana, joka on playstation. Tuloksena näet kirjojen saatavuuden. Mikäli sinulla on Santsiin salasana, voit varata aineistoa kotikoneeltasi. Varauksia voi tehdä myös puhelimitse numerosta 621 5810.
L. Karpista ei löytynyt tietoa taiteilijamatrikkeleista. Glorian Antiikki –lehdellä on asiantuntijapalvelu, josta hänestä voisi kysellä. Palvelun postiosoite on Glorian Antiikki, Mikä/Missä/Milloin PL 100, 00040 Sanoma Magazines.
Kurdistaniksi nimitetään Lähi-idässä sijaitsevaa maa-aluetta, jonka asukkaista pääosa kuuluu kurdeihin. Alueen rajoja on vaikea määritellä: se kattaa osia Turkista, Irakista, Iranista, Syyriasta ja Armeniasta. Kurdeja on arviolta 30-35 miljoonaa. Mikään valtio ei ole tunnustanut Kurdistaniaa maantieteellisenä tai väestöllisenä kokonaisuutena, mutta Iranissa ja Irakissa kurdeilla on pieni itsehallintoalue. Lisää tietoa löydät esim. Wikipediasta http://fi.wikipedia.org/wiki/Kurdistan tai viime vuonna ilmestyneestä kirjasta nimeltä Kurdistan itsenäisyyden kynnyksellä? (kirjoittaja Kristiina Koivunen, julkaisija Edita 2013).
Pentti Saaritsan runokokoelman Taivaan ja maan ero ensimmäisessä runossa mainitaan "himmenevän ja sinisen Kosmoksen ikkunoissa". Olisiko kyseessä tämä runo?
Teos on vuodelta 1985.
Hei,
Kiitos kysymyksestäsi. Yksi vaihtoehto on, jos käyt kysymässä ohjetta sieltä liikkeestä, mistä olet hankkinut sen tv:n.
Voit myös katsoa ohjeita ja saada apua live-keskustelun välityksellä internetistä.
Samsungin oma tuki löytyy osoitteesta: https://www.samsung.com/fi/support/contact.
Tuolta saat varmaankin apua siihen miten Youtube toimii televisiossasi.
Helsingin Messuhallissa eli nykyisessä Töölön kisahallissa järjestettiin ilmeisesti useampaan otteeseen Neuvostoliiton teollisuusnäyttely. Kyseessä on kuvien perusteella ollut korkean profiilin tapahtuma, johon voisi kuvitella luokkaretkeläisten suuntaavan Linnanmäen ja Korkeasaaren lomassa. Yksi näyttely on ilmeisesti pidetty vuonna 1959. Alla olevien kuvien kuvausvuodesta ei ole tarkkaa tietoa, mutta 1950-luvulta kuitenkin. Näyttääkö tutulta?
Kaikki kuvat: Väinö Kannisto, valokuvaaja. Helsingin kaupunginmuseo.
Helsingin kaupunginmuseo. Neuvostoliiton teollisuusnäyttely. 1950-luku.
Neuvostoliiton teollisuusnäyttely 1959 -postileima.
Jos kyseessä on Tusen och en natt : urval av Axel Moberg (Bonniers förlag, Stockholm, 1928) on sen pyyntihinta ollut netissä esim. sidottuna (kovakantinen) 100-140 Ruotsin kruunua. Suomessa nidotusta (pehmeäkantisesta) on pyydetty esim. 5,00 €. Teos on Världslitteraturen. De stora mästerverken -sarjan toinen osa.Zacharias Topeliuksen teos Läsning för barn on julkaistu ainakin sekä kaksiosaisena (förra delen vuonna 1902 ja senare delen vuonna 1903) että kahdeksanosaisena, osat 5–8 vuonna 1903. Yksittäisestä kirjasta on pyydetty noin 5–20 euroa. Jos myynnissä on ollut koko sarja, on siitä pyydetty enemmänkin. Hintaan vaikuttaa sekä kirjan kunto että onko kyseessä sarjan osa tai koko sarja.
Finna.fi-haulla en löytänyt sopivaa teosta. Hain näitä satuja Lastenkirjainstituutin tietokannasta Onnet, https://lki.verkkokirjasto.fi/. En löytänyt sellaista teosta, johon olisi luetteloitu molemmat sadut, mutta hakutuloksissa savenvalaja ja yön kuningatar erikseen on kylläkin useampia osumia:savenvalaja, https://lki.verkkokirjasto.fi/suche?p_p_id=searchResult_WAR_arenaportle…yön kuningatar, https://lki.verkkokirjasto.fi/suche?p_p_id=searchResult_WAR_arenaportle…Kirjasta Raul Roine: Suomen kansan suuri satukirja, kuv. Helga Sjöstedt, löytyy satu: Savenvalajan poika. Teoksessa Koivu, Rudolf - Rudolf Koivun satukirja / [kuvitus: Rudolf Koivu] ; [koonnut Marja Kemppinen] ; [graafinen muotoilu Markku Reunanen] Koivu, Rudolf, 2005,…
Ensimmäinen vaikuttaisi olevan E. T. A. Hoffmannin novelli Nukuttaja, mutta kyseisessä novellissa ei ole Aino-tematiikkaa. Novelli sisältyy kokoelmaan Yökappaleita (2011). Toinen kysytty kirja on Miina Supisen Mantelimaa.Linkit:Kirjasampo: Nukuttaja https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aufa1edb78-e145-4b38-8b2d-7e4e2ec40c9bKirjasampo: Mantelimaa https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_4207103
Nina Hurman oikeaa nimeä ei näytä löytyvän hänen kustantajansa, Gummeruksen, tai hänen omilta Facebook-sivuiltaan. Näyttää siltä, ettei hän halua sitä tällä hetkellä julkisuuteen.
http://www.gummerus.fi/fi/kirjailija/nina-hurma/402/
