Numerot aakkostetaan ennen kirjaimia Standardin SFS 4600 mukaan.
Lisätietoa
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/abc.html
Standardin mukainen aakkostus - numerot ennen kirjaimia näkyy olevan ainakin pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet tietokannassa ja puhelinluetteloissa.
Inkeri Nummisen toimittamassa Arvo Ylpön muistelusten ja päiväkirjamerkintöjen kokoelmassa Arvo Ylpön vuosisata arkkiatri kertoo syntymästään seuraavasti:
"Olen syntynyt ilmeisesti hieman ennen aikojani, koskapa syntymäni oli aiheuttanut sellaisen tohinan ja kiireen Iso-Mikkolan talossa. Olin sentään 27-vuotiaalle äidilleni jo viides synnytys."
"Syntymäpainostani ja pituudestani minulla ei ole varmaa käsitystä, mutten ilmeisesti ihan pieni ole ollut, reilusti kuitenkin alle kolme kiloa painanut."
Ylppö itse ehdotti "keskosnimitystä käytettäväksi ei obstetrisena aika-, vaan äskensyntyneen lapsen ruumiilliseen kehitykseen kohdistuvana käsityksenä" eli hän piti vastasyntyneen kokoa raskauden kestoa merkitsevämpänä kriteerinä. Sen mukaisesti…
Kissat hakeutuvat lämpimiin paikkoihin. Uunin vierustat, lämpöpatterit ja muut lämpimät paikat ovat kissalle mieleen. Turhaan ei puhuta vilukissoista. Lisäksi jotkut rotukissat tarvitsevat lämpöä ohuen karvapeitteen takia. Tosin lämpökään ei aina selitä kissan mielipaikkoja. Äidilläni oli kissa, joka mielellään nukkui kylmässä saunassa. Kissa hakeutuu suojaisiin ja hämäriin paikkoihin ja viihtyy melko ylhäällä. Ehkä sauna sopii tähän tarkoitukseen.
Saunomistakin jotkut kissat harrastavat. Siinä piilee kuitenkin vaaransa. Kissan lämmönsäätely toimii eri tavoin kuin ihmisellä ja kuumassa kiukaassa on riskinsä. Savon Sanomien artikkelissa kerrotaan lemmikkien saunomisesta.
https://www.savonsanomat.fi/teemat/arki/Lemmikit-lauteilla/…
Hei.
Kiisseli on Itä-Eurooppalainen perinneruoka, jota on syöty satoja vuosia, eikä sillä ole tunnettua keksijää. Ensimmäiset maininnat kiisselistä tulevat jo 1000-luvun Venäjältä. Myöskään maitokiisselille ei löydy varsinaista keksijää. Kotitalous aikakausilehdet, kuten kotiliesi ja kotitalousjärjestöt, kuten Martat tekivät monet jälkiruuat Suomessa tunnetuiksi toimiensa kautta.
Nykymuotoinen kiisseli tehdään liivatelehtiä tai peruna- ja maissijauhoja käyttäen.
Learyn tunnettu iskulause esiintyy suomenkielisessäkin kirjallisuudessa hyvin usein alkuperäisessä englanninkielisessä muodossaan (esimerkkeinä mainittakoon Arkinen kumous : suomalaisen 60-luvun toinen kuva ja Alice Echolsin Uhoa ja unelmia : 60-luvun jälkijäristyksiä). Gary Valentine Lachmanin Tajunnan alkemistit : kuusikymmenluvun mystiikka ja Vesimiehen ajan pimeä puoli -kirjan varsinaisessa tekstissä Learyn slogan on niin ikään jätetty kääntämättä, mutta alaviitteessä suomentaja Ike Vil esittää vapaan käännöksen "Ota trippi, virittäydy taajuudelle ja unohda maailman turhuudet."
Lähinnä "vakiintunutta" suomennosta Learyn sloganille lienee "Kytke, viritä, tipahda", jota Marja Ala-Ketola käyttää kirjassaan Hippejä, jippejä, beatnikkejä…
Etsimäsi kohta Shakepearen Hamletista on näytelmän ensimmäisen näytöksen viidennestä kohtauksesta. Englanniksi se näyttäisi nettilähteiden mukaan kuuluvan näin:
"There are more things in heaven and earth, Horatio,
Than are dreamt of in your philosophy."
Paavo Cajander suomensi kohdan vuonna 1879 seuraavasti:
"Horatio, taivaassa ja maass' on paljon,
Jot' ei sun järkioppis uneksikaan."
Ja tässä sama kohta Eeva-Liisa Mannerin suomennoksesta vuodelta 1981 :
"Maassa ja taivaassa on kummempia
ilmiöitä kuin koulukirjoissanne."
Hamletista on olemassa myös Yrjö Jylhän ja Veijo Meren suomennokset.
Lähteet:
http://www.online-literature.com/shakespeare/hamlet/6/
http://shakespeare.mit.edu/hamlet/hamlet.1.5.html
http://www.shakespeare-navigators.com/…
"Kuuskytluvun kauansoiva blues" (alkuperäteos Post World War Two Blues) löytyy ilmeisesti vain singleltä. Levy-yhtiö on HI-HAT, kustannusnumero HIS 1036, julkaisuvuosi 1979. Singlen A-puolelta löytyy kappale Onnen napanuora. Nuoteista ei löytynyt viitteitä mistään tietokannoista, ei myöskään mahdollisia tabulatuureja verkosta.
Helsingin karttapalvelusta voi tarkistaa kaupunginosien rajojen sijainnit. Kaupunginosien rajat saa näkyviin kohdasta Aineistot > Aluejaot > Kaupunginosat. Alppiharjun ja Vallilan raja kulkee Aleksis Kiven katua Sturenkadun ja Hämeentien välissä.
Kyseessä on runo Nainen ja maisema Marja-Liisa Vartion esikoiskokoelmasta Häät (1952). Runo on luettavissa myös Vartion runojen kokoelmasta Runot ja proosarunot (1966 ja 1979, Otava) sekä runoantologiasta Uuden runon kauneimmat 1 (toim. Osmo Hormia ja Hannu Mäkelä, 4. delfiinipainos, 1982, Otava).
Muistamasi kohta kuuluu runossa hiukan toisin ja se on runon ensimmäisen kappaleen lopusta, ei siis koko runon lopusta. Runot ja proosarunot -teoksessa runo on kokonaisuudessaan noin viiden sivun pituinen.
Edellä mainitut teokset ovat lainattavissa Helmet-kirjastojen kokoelmista.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kymenlaakson kirjastojen Kyyti-tietokannasta löytyy ainakin seuraavat kirjat:
-Neuvonen: Viipuri: rakennusperinnön seitsemän vuosisataa. 2008
-Miettinen: Historian havinaa Viipurissa. 2006
-Neuvonen: Viipuri: opas kaupunkiin. 1999
-Gardberg: Viipuri: kivestä rakennettu kaupunki. 1996
-Neuvonen: Viipurin historiallinen keskusta. 1994
-Viiste: Viihtyisä vanha Wiipuri.
Nämä em. teokset kannattaa tarkistaa. Viipurista (ja laajemmin Karjalasta) on kirjoitettu paljon, joten etsimästänne rakennuksesta voi olla maininta esim. jonkin historiankirjan sivuilla.
Myös cd-rom-levyn Frolov: Viipuri sisältönä on Viipurin arkkitehtuuria.
"Sysselsätt dig med studier af de bästa författare och utvidga derigenom sfären af din inbillning", kirjoitti Aleksis Kivi kirjeessä ystävälleen Robert Svanströmille kesäkuussa 1858. Vuosien mittaan sitaatti on saanut monta toisistaan hieman poikkeavaa suomenkielistä asua, kysymyksessä mainitun lisäksi mm. "Tutki parhaimpia kirjailijoita laventaaksesi siten mielikuvituksesi piiriä", "Tutki parhaita kirjailijoita laajentaaksesi siten mielikuvituksesi piiriä", "Opiskele parhaita kirjailijoita ja laajenna sitä kautta mielikuvituksesi piiriä" (Juhani Lindholm). SKS:n vuonna 2012 julkaisema Kiven kirjeiden kriittinen editio on ainoa lähde, jossa Kiven alun perin ruotsiksi kirjoittamien kirjeiden suomentaja on mainittu.Kiven kirje…
On aivan totta, että siileille ei saa antaa maitoa - tai muitakaan laktoosia sisältäviä maitotuotteita. Näin lukee esimerkiksi Suomen eläinsuojeluyhdistyksen ohjeissa:
"Siilille ei saa tarjota maitoa, sillä siilit ovat laktoosi-intolerantikkoja ja saavat maidosta ripulin ja vatsakipuja. Ripuli johtaa pikkuhiljaa siilin kunnon heikkenemiseen, mikä ei varmasti ole kenenkään siilinystävän tavoite. Maidon sijaan matala ja tukeva vesiastia on hyvä laittaa tarjolle."
Siili kiikarissa -sivulta löytyy tällainen vastaus kysymykseesi:
"Ns. raakamaitoa annettiin talon kissoille lehmien lypsyn jälkeen. Samalla kupille tulivat myös siilit, jotka olivat tykästyneet maidon makuun. Nykyisin tiedämme, etteivät kaikki siilit pidä maidosta, mutta…
Juuri tuossa "kuus-nolla"-muodossa sanonta on suomalainen. Sanonnan on spekuloitu juontavan juurensa milloin mistäkin legendaarisesta jääkiekko- tai jalkapallo-ottelusta, mutta todennäköisimmin, kuten Kysy.fi:ssä kymmenen vuotta sitten todettiin, sillä viitataan tenniksen tilanteeseen, jossa ensimmäisen erän voittaa pelaaja, joka voittaa kuusi ensimmäistä peliä (6–0).
Englannin kielessä tätä nimitetään bageliksi, ja bagel onkin myös ilmaus selvälle voitolle: Maija bageled Matti in chess = Maija voitti Matin shakissa kuus-nolla = Maija voitti Matin shakissa tuosta vain.
Ks. myös: https://en.wikipedia.org/wiki/Bagel_(tennis)
Rautatienkadun itäpuolella tontilla 176-1 osoitteessa Satakunnankatu 1 (myöhemmin Postikatu 1) vuosina 1967-89 toiminut Valion sulatejuustotehdas rakennettiin alun perin Valion Tampereen meijeriksi. Valio oli perustanut sivukonttorin kaupunkiin vuonna 1919 ja sen oma meijerirakennus valmistui rautatiealueen rajalle vuosina 1927-28. Valio luopui meijeritoiminnasta Tampereella 1959, jolloin Osuuskunta Maito-Pirkka perustettiin. Maito-Pirkka oli vuokralla Satakunnankadulla kahden ja puolen vuoden ajan, kunnes osuuskunnan uusi meijeri Nekalassa aloitti toimintansa. Satakunnankadun tilat luovutettiin takaisin Valiolle.
Meijeritoiminnan lopettamisen jälkeen Valion omaa tuotantoa Satakunnankadulla jatkoi vielä jäätelötehdas, jonka toiminta…
Turun ammattikorkeakoulun kirjastosta kerrottiin, että vika on Frank-monihaussa, joka siis antaa vääriä tietoja. Asiaa on tutkittu, mutta toistaiseksi vikaa ei ole löytynyt. Frankin uusi versio on parhaillaan viimeistelyvaiheessa, ja vika luvataan korjata viimeistään siihen. Kirjastosta pahoitellaan virheen aiheuttamia ongelmia.
Frank-monihakua kannattaa silti ehdottomasti käyttää. Sen avulla voi näppärimmin etsiä erilaisten kirjastojen aineistoja.
Luettelo Catherine Cooksonin tuotannosta alkuperäiskielellä löytyy seuraavilta webbisivuilta : http://www.myunicorn.com/bibl1/bibl0118.html
Suomennettu häneltä on (ilmestymisjärjestyksessä) seuraavat teokset:
Tyttö ja kartanonherra
Mallenin suku
Mallenin tyttö
Mallenin paluu
Rautainen julkisivu (julkaistu nimellä Catherine Marchant)
Emily
Hannah
Vanessa
Greenwallin kartanon piikatyttö
Greenwallin kartanon valtiatar
Onnen kulkurit
Tilly Trotter
Tilly Trotterin uusi elämä
Tilly Trotter, nuori leski
Ruoska
Liekehtivät vuodet
Yöperhonen
Pastorin tytär
Mustaa samettia
Jinnyn valinta
Uhkaava salaisuus
Kohtalon liekki
Siivetön lintu
Kohtalon lapset
Rakas poikani
Laitakaupungin lilja
Naisten talo
Maltan enkeli
Haavoittunut neitsyt
Rakkaus on sokea…
Kun kysyjä ei esitä perusteluja epäilylleen, että jotkin kysymykset olisivat "kiellettyjä", on vaikea tietää, mihin hän mahdollisesti viittaa.
Kyllä Kysy kirjastonhoitajalta -palveluun saa lähettää mitä tahansa kysymyksiä, sitä ei teknisesti edes voisi mitenkään estää.
Jos kysyjä viittaa siihen, ettei ihan kaikkiin kysymyksiin vastata julkisesti, on siihen yksinkertaisia syitä. Jos kysymys ja vastaus siihen sisältäisi yksityisyyden piiriin kuuluvaa informaatiota, tällaiseen voidaan ehkä vastata, mutta vastausta ei missään tapauksessa julkaista. Jos kysyjä julkaisee kirjastokorttinsa numeron, me emme sitä tee, koska palvelun tarkoitus on olla kysyjien näkökulmasta täysin anonyymi.
Periaatteessa on myös mahdollista, että kysymys on niin…
Keskeiset realismin edustajat suomalaisessa kirjallisuudessa ovat Minna Canth, Juhani Aho, Teuvo Pakkala ja Arvid Järnefelt.
Minna Canthin lyhyitä pienoisromaaneja ovat esimerkiksi Köyhää kansaa (1886) ja Salakari (1887).
Juhani Ahon tuotannossa suppeampia teoksia ovat mm. Papin tytär (1885), Papin rouva (1893), Yksin (1890) ja Helsinkiin (1889).
Teuvo Pakkalan teokset ovat jonkin verran pitempiä, mutta lyhyimmästä päästä ovat Vaaralla (1891) ja Elsa (1894).
Myös Arvid Järnefeltin Isänmaa-romaani (1893) on realimismia edustava klassikko.
Mikäli luettavan teoksen ei tarvitse olla romaani, niin kaikilta edellä mainituilta kirjailijoilta löytyy myös pitkiä novelleja ja novellikokoelmia.
Edellä mainittujen teosten saatavuuden voit tarkistaa…
