Dramaconin osa kolme on jo ilmestynyt. Voit tehdä hankintaehdotuksen omaan kirjastoosi.
Oheisenä tekijän kotisivulinkki ja muita kiinnostavia:
http://www.svetlania.com/
http://www.tokyopop.com/search.php
http://en.wikipedia.org/wiki/Dramacon
Kirjastot joutuvat maksamaan DVD-levyistä enemmän kuin tavalliset yksityiskäyttäjät. Jokaisesta hankitusta elokuvasta kirjasto joutuu maksamaan myös tekijänoikeusmaksun, koska asiakkaat eivät maksa lainaamisesta mitään. Kalliin hankintahinnan vuoksi PIKI-kirjastot ovat yhteisesti sopineet DVD-levyjen korvaushinnaksi 40 euroa.
Hei!
Kaipaamasi 1980-luvulla valmistunutta elokuvaa "Irti maasta / Kasta loss" näyttäisi löytyvän vhs-tallenteena vuodelta 1990 ainakin Kajaanin ja Mikkelin kirjastoista, eli voit kääntyä oman kotipaikkakuntasi kirjaston puoleen ja pyytää tallennetta kaukolainaksi.
Alunperin italialaisen Alfabeta-lehden numerossa 49/1983 ilmestynyt Postille a Il nome della rosa löytyy Aira Buffan suomentamana nimellä Jälkisanat ruusun nimeen Econ esseevalikoimasta Matka arkipäivän epätodellisuuteen (WSOY, 1985).
Kaksi vuotta sitten vastauksessa mainittuja YouTube-videoita ei tosiaan enää löytynyt.
Helmet-kirjastoissa on Tuulikki Elorannan LP-levy Niin lähellä, josta kappale "Kenties viimeinen" löytyy suomeksi. Äänilevyn voi tilata kaukolainaksi oman kirjaston kautta.
Alkuperäistä kappaletta First love (säveltäjä Frank Farian) ei löytynyt tällä hetkellä kirjastoista eikä YouTubesta.
Kannattaisi tutustua esim. seuraaviin internetistä löytyviin sivuihin MCL - Multi Cultural Library www.lib.hel.fi/mcl/.
Sivuilta löytyy englanniksi Suomea ja Helsinkiä koskevaa tietoa. Korttelikaiku, http://www.2000.hel.fi/korttelikaiku/, kertoo lasten omin kuvin ja sanoin eurooppalaisten ja myös Helsinkiläisten lasten elämästä, myös englanniksi.
Mainio sivu voisi olla myös suomalaisten koulujen kotisivuille ohjaava www.edu.fi/koulut/. Useimmat sivut ovat suomeksi, mutta myös englanninkielisiä sivuja löytyy, esim. Cygnaeuksen koulu Porissa, www.cedunet.com/koulut/cygnaeus/ ja Jyväskylän Norssin ala-aste, www.norssi.jyu.fi/a-aste/. Selaamalla sivuja löytyy varmaan muitakin ja usein sivuilta löyttyy myös havainnollisia kuvia.
Suomea…
Duodecim-lehden artikkelissa Aspergerin oireyhtymän esiintyvyydeksi lapsilla on raportoitu 4–6/1 000 ihmistä:
https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2004/6/duo94165
Terveyskirjaston artikkelin mukaan Downin oireyhtymän ihmisiä on Suomessa n. 3000.
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00115
Luvut eivät ole suoraan verrannollisia, mutta niistä voi päätellä, että Aspergerin oireyhtymä -diagnoosin saaneita ihmisiä on selvästi enemmän kuin Downin oireyhtymän ihmisiä. Kyse on kahdesta aivan erilaisesta oireyhtymästä, joiden esiintyvyyden lukumäärien syitä on vaikea verrata toisiinsa.
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkäpä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi etsimäsi piirretyn! Palaamme asiaan jos vain saamme sieltä vastauksen. Vai muistaisikohan kukaan palvelumme seuraajista kyseistä piirrettyä?
Varhaisten sanakirjaesiintymien perusteella pökeltäminen on alun perin tarkoittanut epäselvästi, sekavasti puhumista tai (asioiden) sekoittamista: 'tala oredigt' (Lönnrot, Finskt-svenskt lexicon), 'undeutlich sprechen' (Erwast, Finnisch-deutsches Wörterbuch), 'confuse, perturbate' (Geitlin, Lexicon Fennico-latinum condidit). Murresanastossa pökeltäminen puolestaan merkitsee tavallisimmin nopeasti liikkumista tai toimimista, rientämistä ("Matti oli kuin -- vasikka , joka pökelsi pitkin keväistä ruohoa", "Mihi hää siint nyt nii sukkelaa pökels", "-- on parempi ensin tuumia asiat ennenkuin pökeltää tekemään").
Silmäilemieni verkkokeskustelujen perusteella pökeltäminen on nykyisessä kielenkäytössämme sangen…
Vaikuttaa siltä, että annetuilla tiedoilla on mahdotonta löytää runolle suomennosta. Mikään käytettävissä oleva tietokanta ei tunne tämännimistä runoilijaa tai kirjailijaa. Tarkastettu on mm. Kongressin kirjaston tietokanta ( http://www.loc.gov/index.html ) ja WorldCat, joka on maailman suurin, yli 41 000 kirjaston yhteinen tietokanta, jossa on yli 76 miljoonaa tietuetta.
Cecil Lewis -niminen kirjailija kyllä löytyy, ja hän on kirjoittanut ensimmäisestä maailmansodasta oltuaan itse hävittäjälentäjänä. Häntä George Bernard Shaw on kuvaillut sanoilla "This prince of pilots had a charmed life in every sense of the word; he is a thinker, a master of words, and a bit of a poet." ( Katso http://www.firstworldwar.com/poetsandprose/lewis.htm )…
Sillä, että jokin dokumentti on kotiseutukokoelmassa, ei ole tekijänoikeuden näkökulmasta mitään merkitystä. Digitoinnin luvanvaraisuus riippuu kokonaan siitä, mitä näille kaseteille on taltioitu, samoin se, voiko digitoinnin tuloksia lainata asiakkaille.
Lähtökohtana on, että tavallisella kunnankirjastolla ei ole mitään tekijänoikeuden suojaaman sisällön kopioimisen oikeutta (digitointi on aina kopioimista). Maakuntakirjastoilla on rajoitettu oikeus mm. säilyvyyssyistä valmistaa turvakopioita, mutta näitä kopioita ei saa antaa lainaksi, vaan niitä käytetään kirjaston tiloissa.
Kotiseutukokoelmiin sisältyy usein itse tehtyjä äänityksiä ja kuvataltiointeja, joiden tekijänoikeudellisen suojan selvittäminen voi olla erittäin työlästä ja…
Etsitty kirja saattaisi olla Viola Elon vuonna 1993 ilmestynyt Sadasosaenkelit. Elolta oli tosin tässä vaiheessa julkaistu jo yksi teos, Oliks maailma ennen mua (1991). Hänen kolmas ja toistaiseksi viimeisin romaaninsa Rosa ja sen pikkusisaret ilmestyi 1995. Uusimmat Elon kirjat ovat pitkän julkaisutauon jälkeen vuonna 2017 ilmestyneet runokokoelmat Erään rakkauden vuodenajat ja Joulurunorosolli.
Kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasammosta voit hakea kirjallisuutta esimerkiksi hakusanoilla rikoskirjallisuus tai jännityskirjallisuus ja yhdistää hakuun esimerkiksi hakusanan 1950-luku. Näin saat "listan" jossa on suomalaista ja suomeksi ja ruotsiksi käännettyä rikos- tai jännityskirjallisuutta, jonka tapahtuma-aika on 1950-luvulla. Tuloslistassa on usein myös lyhyt kuvailu teoksesta sekä kerrottu mm. teoksen eri painokset.
https://www.kirjasampo.fi/fi
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa
https://www.kirjasampo.fi/fi/genre/j%C3%A4nnityskirjallisuus
Myös kirjastojen tietokannoista voit hakea uudempaa kirjallisuutta em. hakusanoilla, mutta Kirjasammosta löydät kattavamma tiedot.
Designmuseon Arabian käyttökeramiikan hausta näkee, että kyseinen leima on ollut käytössä 1932-1949. Suunnittelija voisi olla Robert Nystedt - jos tulkitsen oikein signeerauksen 'R. N.' - , joka on suunnitellut mm. kannuja mainitulla aikavälillä. Netin kuvahauilla (Google Lens, MS Bing) löytyy hyvin samannäköisten Arabian keramiikkaesineiden myynti-ilmoituksia, mutta niidenkään yhteydessä ei ole osattu kertoa suunnittelijaa.Varmuuden suunnittelijasta voisi saada jostain lukuisista Arabian tuoteluetteloista tai keramiikkaa myyvästä antiikkiliikkeestä tai huutokaupasta.
Astrid Lindgrenin teoksessa Veljeni Leijonamieli (Bröderna Lejonhjärta, suom. Kaarina Helakisa, 1973, s. 220) kyseinen kohta kuuluu näin:"Älä sinä kajoa Korppuun! Kuuletko, senkin hirviö, älä kajoa Korppuun, taikka..."
Jyväskylän kaupunginkirjaston ensimmäinen kirjastoauto Minna-Kantti aloitti toimintansa vuonna 1976. Jyväskylän maalaiskunnan ensimmäinen kirjastoauto oli puolestaan nimeltään Aapo, ja se aloitti liikennöinnin vuonna 1973. Silloinen Jyväskylän maalaiskunta oli Suomen ensimmäisiä kuntia, joka otti käyttöön kirjastoautopalvelut.
Lähteet:
Jyväskylän kaupunginkirjaston historiikki. jyvaskylan_kaupunginkirjaston_historiikki.pdf Linkin toimivuus tarkistettu 1.8.2023.
Jyväskylän kirjastoautotoiminta juhlii nelikymppisiä -uutinen Kirjastot.fi-sivustolla. Jyväskylän kirjastoautotoiminta juhlii 2.–7.9.2013 nelikymppisiä | Kirjastot.fi Linkin toimivuus tarkistettu 1.8.2023.
Kirsi Kunnas on suomentanut Tove Janssonin kuvakirjan Vem ska trösta Knyttet? Kyseinen kohta Kunnaksen suomennoksessa Kuka lohduttaisi Nyytiä kuuluu näin: [Siis Nyyti riisui kenkänsä ja huokasi:] hohoi: / on kaikki hyvin, miksi iloinen en olla voi?"
Alastaron kunnankirjasto on auki joka päivä, aukioloajat löytyvät kirjaston kotisivulta, http://www.alastaro.fi/Default.aspx?id=327446 . Juhlapyhinä kirjasto on kuitenkin suljettu.
