Seuraavia teoksia voi varata joko HelMet -verkkopalvelussa, puhelimitse soittamalla kirjastoon tai kirjastokäynnin yhteydessä:
Säräisniemi: 1. Peurakuopista kirkkokenttiin : saamelaisalueen 10 000 vuotta arkeologin näkökulmasta. 2. Löydä Oulujärvi : kaikki Kainuun merestä yksissä kansissa. 3. Suomen maatilat. 5. osa : Oulun ja Vaasan läänit: tietokirja maamme keskikokoisista ja suurista maatiloista ; toimitusneuvottelukunta: U. Brander, Osk. Groundstroem, S. Mattsson ; toimittajat: Felix Jonasson, Akseli Kivialho, K. Kivialho Porvoo : WSOY, 1933.
Kemi / Keminmaa: 1. Jatuli. [XXIX] / [päätoimittaja: Ossi Liiten]; [toimittaja: Elsi Liiten] : Kemin kotiseutu- ja museoyhdistyksen julkaisu. 2.Teerijoki, Niilo: Keminmaan kirja, 1957.
Hämeenlinnan vankilan tulo-oppaassa kerrotaan seuraavaa:
"Kirjastoauto käy toistaiseksi vankilassa joka viikko. Miehillä ja naisilla on
mahdollisuus käydä kirjastoautolla vuoroviikoin."
Opas löytyy PDF-tiedostona Hämeenlinnan vankilan www-sivuilta:
http://www.rikosseuraamus.fi/6408.htm
Kirjastoautosta lainaamiseen tarvitaan Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kirjastokortti. Kortin saa esittämällä henkilötodistuksen.
Katso käyttösäännöt: https://vanamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/kayttosaannot
Helmet-kirjastokortin saat käymällä jossain Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjastossa. Kortin voit halutessasi täyttää osittain jo etukäteen osoitteessa www.helmet.fi ja sieltä oikeasta yläkulmasta kohdasta "Kirjaudu" valitse kohta "Rekisteröidy kirjaston asiakkaaksi". Kirjastokortin tehdään sitten Sinulle välittömästi jossain Helmet-toimipisteessä. Osa on auki seitsemänä päivänä viikossa. Aukioloajat löytyvät www.helmet.fi-sivustolta. Kirjastokortin saaminen edellyttää henkilöllisyyden tarkistamista. Siksi on yhden kerran tultava paikan päälle. Kortin saatuasi voit käyttää etäpalvelujamme missä tahansa.
Rodullistaminen tarkoittaa sitä, että ihmiseen liitetään esimerkiksi ihonvärin tai etnisen taustan takia oletuksia, stereotypioita ja ennakkoluuloja. Termin käyttäminen toisesta ihmisestä on siksi hieman kyseenlaista, sana kuvaa pikemminkin rodullistetun ihmisen omaa kokemusta.
Suomalainen toimittaja Koko Hubara käyttää termiä itsestään, joten voin suositella sinulle hänen kirjaansa Ruskeat tytöt: tunne-esseitä. En kuitenkaan halua itse listata muita "ei-valkoisia" kirjailijoita, sillä näin tehdessäni nimenomaan rodullistaisin heidät, redusoisin heidät ihonväriinsä ja etniseen taustaansa.
Goodreads-sivustolta löytyy lista nimeltä "racialized authors", josta kenties on sinulle apua. https://www.goodreads.com/genres/racialized-…
Etelä-Koreasta eli Korean tasavallasta näyttää olevan valitettavasti hyvin niukasti tuoretta suomenkielistä tietokirjallisuutta. Oikeastaan ainoa kohtuullisen tuore teos on Märt Läänemetsin ”Etelä-Korea” (United Press Global), mutta se on vain 39-sivuinen ja enemmänkin lapsille suunnattu. Pohjois-Koreasta löytyy tietokirjallisuutta paljon runsaammin, arvatenkin, koska se on ollut maailmanpotliikassa niin vahvasti esillä.
Joitakin vanhempia kirjoja löytyy, mutta niistä osa käsittelee Etelä-Koreaa vain osittain:
Keltaisenmeren takana : elämää ja ilmiöitä Itä-Aasiassa / Ilmari Vesterinen (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2003)
Korea : kolme ovea tiikerin valtakuntaan / Ilmari Vesterinen, Juha Janhunen, Tauno-Olavi Huotari (Gaudeamus, 2000…
Sain Vuosaaren kirjaston johtajalta oheisen vastauksen välitettäväksi: Saamani selvityksen perusteella kyseessä on ollut poikkeustilanne. Kirjastot olivat viimeistä päivää auki 17.3. ennen kuin ne hallituksen päätöksellä suljettiin koko Suomessa seuraavana päivänä koronatilanteen vuoksi. Tässä poikkeustilanteessa kirjaston esihenkilöitä oli kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan johdosta ohjeistettu valvomaan kirjastojen asiakasvirtojen viimeisenä aukiolopäivänä. Uhkana oli se, että jos suuri määrä kirjaston asiakkaita saapuu kirjastoon samaan aikaan, turvavälit eivät pysy kunnossa ja tartuntariski kasvaa.
Vuosaaren kirjastossa oli käynyt sinä iltana juuri näin. Silloinen Vuosaaren kirjaston johtaja oli toiminut poikkeuksellisessa tilanteessa…
Koulunkäynnistä 1800-luvun alkupuolella on vähemmän lähteitä tarjolla kuin loppuvuosikymmeniltä, joista on ylioppilasmatrikkeli, https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/1853-1899/aakkosittain.php ja keisarillisia määräyksiä kouluille (Hans kejserliga majestäts nådiga skolordning för storfurstendömet Finland, eri vuosilta). Autonomian ajan alusta löytyy kouluolojen historiasta kuvausta Turusta Ikonen Kimmo, Turun koulut aikansa ilmiönä, https://www.turku.fi/sites/default/files/atoms/files//turun_koulut_hist…
Porvoon kymnaasista löytyy 1800-luvulla kirjoitettua historiaa Alopeus, M. J. Borgå gymnasii historia, https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=borg%C3%A5+gymnasii+histori…. Se voi sisältää kiinnostavaa…
Kummankaan epäselvän tapauksen merkitys ei valitettavasti auennut.
Ensimmäisen kuvan komennus saattaisi olla kestonsa puolesta vuoden 1932 ylimääräinen varusmiesten lomautus säästösyistä, josta uutisoitiin esimerkiksi Keski-Uusimaa -lehdessä:
Keski-Uusimaa, 05.09.1931, nro 98, s. 1
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1861892/articles/…
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Toinen kuva on mystisempi. RT voisi viitata sekä rannikkotykistöön että rautateihin. Palveluksen laatu työvelvollisena voisi viitata enemmän rautateiden suuntaan, mutta lyhenteet eivät vastaa esimerkiksi Keijo Pennasen aihetta käsittelevässä artikkelissa esiintyneitä:
Pennanen, K. (1981). Rautateiden korjaustoiminta viime sodissamme. Tiede ja…
Oulu oy:n puusepänteollisuudesta on kirjoitettu yrityshistoriikki "Vasala, Paavo: Puusepänteollisuutta 90 vuotta Oulussa : Osakeyhtiö Puuseppä Oulussa, Oulu oy:n puusepäntehdas, Oulux oy". Luettelointitietojen mukaan teos on kuvitettu. Finna-hakupalvelu sisältää kirjastojen kokoelmien lisäksi myös museoiden ja arkistojen materiaalia. Haussa on mahdollista hakea kirjallisuuden lisäksi mm. kuvia. Hakemalla hakusanalla "Oulu oy" ja rajaamalla aineistomateriaalin kuviin saa kuvia Oulu oy:n eri tuotantoyksiköistä. Kuvien tietojen yhteydessä on myös tiedot kuvien käyttöoikeuksista.https://finna.fi/
Kirjaa: Eurooppalainen viitekehys : kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteinen euurooppalainen viitekehys, ei löydy ruotsinkielisenä.
Englanninkielinen teos, josta suomenkielinen kirja on käännös, löytyy:
Common European framework of reference for languages: learning, teaching, assessment / Council for Cultural Co-operation, Education Committee, Modern Languages Division, Strasbourg
Cambridge : Cambridge University Press , 2001
Repr. 2002
Repr. 2001, 2002, 2003, 2004
Samoin saksankielinen käännös on olemassa.
Kate Williamin teos No Place to Hide on ilmestynyt vuonna 1988. Se on Sweet Valley High –trillerisarjan kolmas osa, jonka Johanna Henrikson on suomentanut vuonna 2001 nimellä Talo jyrkänteellä. Kirjan copyright on sekä kirjailijalla että sarjan luojalla Francine Pascalilla.
Etsimme kaikista käytössämme olevista musiikkitietokannoista (Viola, Fono ja kirjaston aineistotietokannat) sekä internetistä, mutta emme löytäneet kyseisen laulun sanoja. Fonosta löytyi jonkun verran tietoja laulusta:
Laulu tunnetaan kahdella eri nimellä: "Pieni valkolumme" tai "Valkoinen lumme". Kappale alkaa säkeillä "Metsälammen pinnalla uinuu lumme niin valkoinen...".
Laulu on Usko Kempin sanoittama ja säveltämä. Vanhoissa levytyksissä laulun tekijäksi on merkitty Kempin salanimi F. Voitto.
Lähde:
http://www.fono.fi/
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, jos joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi kyseisen runon. Ilmoitamme mikäli saamme sieltä vastauksen! Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista?
Mainittujen kappaleiden lisäksi Fono.fi-tietokanta löytää kappaleen "Möttönen ja pojat (Paljon on kärsitty viluva ja märkee)". Kaikki kolme kappaletta on julkaistu CD-kokoelmalla Molotohvin koktaili - Sota-ajan propagandaa levyillä 1940 - 1942 (2002).
Einari Ketola kirjoitti myös Möttösestä musiikkinäytelmän Sotamies Möttönen viihdytyskiertueella (1959).
Lähteet:
http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=m%c3%b6tt%c3%b6*
"Möttönen ja pojat" (YouTube)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Molotohvin_koktaili
http://www.naytelmat.fi/p/sotamies-mottonen-viihdytyskiertueella
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista kirjaa, eikä tietokannoistakaan ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen kirjan? Tietoja kirjasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Moikka! Lähdin etsimään Helmet-kirjastojen aineistohausta rajaamalla julkaisuvuotta, ja löysin yhden kuvaustasi vastaavan teoksen:Kuusi, Matti. Vanhan Kansan Sananlaskuviisaus: Suomalaisia Elämänohjeita, Kansanaforismeja, Lentäviä Lauseita Ja Kokkapuheita Vuosilta 1544-1926. 2. painos - 3. painos 1991. Porvoo : Helsinki : Juva: WSOY, 1990.Tuo teos julkaistu alunperin 50-luvulla, ja löytyy myös esimerkiksi Pasilan kirjavarastosta (eli voi varata Helmet-kirjastoista).Vanhempi painos Antikvaari.fi-verkkokaupan sivuilla, jossa näkyy myös kansikuva:Sananlaskut ja puheenparret - Matti Kuusi | Osta Antikvaarista - Kirjakauppa verkossaJos kyseessä ei ole tuo teos, lähtisin etsimään sitä Finna-palvelun tarkennetulla haulla (Hakupalvelu | Arkistot,…
Helsingin pääkirjasto säilyttää Kauppalehden vuosikertoja, joten käännypä uutisalueen puoleen ( http://www.lib.hel.fi/pasila/uutisalue/ )
Espoon vastaavat tiedot löydät osoitteesta http://www.espoo.fi/xsl_taso2_alasivuilla.asp?path=1;641;7119;14879
Sinulla on myös mahdollisuus rekisteröityä maksutta Kauppalehden verkkoversion lukijaksi, ja sieltä otsikoiden Yritystieto -> Uudet yritykset pääset tekemään hakuja perustetuista yrityksista esim. yrityksen nimen tai rekisteröitymisajankohdan mukaan. Tämä palvelu ulottuu kuitenkin vain 4 kk taaksepäin. Osoite on http://www.kauppalehti.fi
Suomen kansallisfimografia on tunnistanut jonkin henkilöitä, joista alku- ja lopputeksteissä ei ole mainintaa. Työssä on käytetty myös arkiston ulkpuolisia informantteja.
Työ jatkuu. Ks. www.elonet.fi/tiedonkeruu
Valitettavasti Kaasua, komisario Palmu -elokuvan kaikkia henkilöitä ei ole tunnitettu.
Thank you! Actually it was called Marja-rata just until 2005. Since then it has been Kehärata (Ringbanan in Swedish and Ring Rail Line in English).
You can have information in English about Kehärata from the web pages of Liikennevirasto (Finnish Transport Agency), HSL (Helsinki Region Transport) and from Wikipedia:
http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/e/projects/under_construction…
https://www.hsl.fi/en/ringrailline
https://en.wikipedia.org/wiki/Ring_Rail_Line
For more information, please contact Liikennevirasto: keharata-pbm@bm.com
