Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen ainoa kappale kysymästäsi levytyksestä on Tikkurilan kirjastossa. Tällä hetkellä CD on lainassa. HelMet-aineistohaun ( http://www.helmet.fi ) kautta voit tehdä varauksen mikäli sinulla on kirjastokortin lisäksi tunnusluku.
Levytyksen nimi on Baroque Oboe Concertos = Barocke Oboenkonzerte.
Voitte etsiä Kokkolan kirjaston aineistoa täältä: http://webkirjasto.kpnet.fi/fi/. Vasemmasta laidasta voi valita kohdan asiasana ja kirjoittaa siihen kansallispuvut. Tuloksena on 10 viitettä. Myös Google antaa kansallispukusivuja pelkällä haulla kansallispuvut, kattavalta sivulta vaikuttavat esim Vuorelman sivut: http://www.vuorelma.net/kansallispuvut/index-kansallispuvut.htm.
Jo kirkkojemme keskiaikaisten seinämaalausten joukossa oli vaakunoita, niistä on olemassa tutkimus
Ahlström-Taavitsainen, Camilla
Vapenbilder bland kalkmålningarna i Finlands medeltidskyrkor. - Helsingin yliopiston Taidehistorian laitos, 1884. - (Julkaisuja ; 8)
mutta varsinaiset vaakunasarjat ovat kai Ruotsin suurvalta-ajan eli 1600-luvun tyypillinen ilmiö. Valitettavasti en ole löytänyt mistään lähdeteoksesta kattavaa luetteloa kaikista tällaisista vaakunasarjoista. Näyttää siltä, että tutkimus on ollut enemmänkin kiinnostunut seinämaalauksista ja vanhoista veistoksista. Myöskin erinomainen keskiaikaisten kirkkojemme opas
Hiekkanen, Markus
Suomen keskiajan kivikirkot. - Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2007
on enemmänkin kiinnostunut…
Tikkurilan kirjastosta vastattiin, että heillä on tällä hetkellä hyllyssä kymmenen kappaletta nuorille suunnattua helppolukuista mutta ei lapsellista kirjaa. Lisäksi on tietysti noita muita nuortenromskuja.
Tikkurilan kirjaston lasten- ja nuortenosasto voi tehdä kielenopettajalle sopivan kirjapaketin valmiiksi. Puhelinnumeromme on 09 83923973.
Kysymyksesi laajuuden vuoksi suosittelemme tutustumaan lähemmin paikkakuntasi kirjaston Suomen historiaa koskeviin yleisteoksiin tai kirjastojen aineistotietokantoihin verkossa, käyttäen hakusanoja: "historia", "poliittinen historia", "suomi", "1960-luku".
Aineistotietokantoja löytyy verkosta http://www.kirjastot.fi kohdasta "kaikki kunnan-/kaupunginkirjastot ja kokoelmat".
Kyseessä on Helena Anhavan runo kokoelmasta Maininki ennen aaltoa (1997, s. 65). Runo alkaa rivillä "Se on käsitetty väärin".
Runo sisältyy myös mm. teokseen Muista runolla (toim. Irina Björkman ja Heini Kantala, 2009, s. 34).
Tietoja Antti Lizeliuksesta kannattaa hakea Suomen historian hakuteoksista esim. Suomen historia 4 s. 96-97
Tietoja on myös teoksissa:
Perälä, Väinö: Mynämäki 1260-1960
Osmo Ikola: Antti Lizelius suomen kielen viljelijänä.Sananjalka 18, 1976
Otava, T.: Antti Lizelius ja hänen "Suomenkieliset tietosanomansa”.1931
elämäkertatiedot:
http://www.genealogia.fi/genos/6/6_166.htm
muita linkkejä
http://users.utu.fi/anulah/tutkimus/tutkimus3.html
http://www.kultti.net/tutkimukset/kronikka/I.html
Lizeliuksen toimittaman lehden "Suomenkieliset tietosanomat" osia on luettavissa osoitteesta
http://digi.lib.helsinki.fi/
HelMet hausta ei löytynyt kovinkaan paljon tästä aiheesta.
Oikeastaan vain teos In Paul Klee's Enchanted garden täytti hakuehdot jos asiasanoina ovat kuvataitelijat + kasvit.
Frank monihaku löysi lukuisia viitteitä jo pelkästaan Aalto yliopiston taidepuolelta.
Haulla: avainsana kasvit, rajaus kirjat löytyvät
esim. Sari Savikko: kasvien taide
Teos on ensimmäinen suomenkielinen yleisesitys botaanisten kuvien historiasta. Samalla se on ensimmäinen yhteiskuva suomalaisista tekijöistä puupiirtäjä Daniel Medelplanista von Wright -veljeksiin ja Ebba Masaliniin. Kirjan yli 400 kasvitaulua ja kukkamaalausta havainnollistavat, kuinka kasveja on eri aikoina kuvattu. Teksti kertoo, ketkä ja miksi kasveja kuvasivat ja millaisia haasteita botaanisen…
Laulu on nimeltään Torkkelin muistoja. Sen on säveltänyt George de Godzinsky, ja sanoittajaksi on merkitty Ola Renner.
Muistamasi tekstinpätkä on laulun viidennen säkeistön alusta (joskin oikea muoto on "Torkkel-kulta" eikä "Viipur-kulta"). Kaikkiaan säkeistöjä on kuusi, joten laulun teksti kokonaisuudessaan on varsin pitkä. Löydät sen samoin kuin laulun nuotit esimerkiksi Súuresta toivelaulukirjasta numero 11, jota voit kysyä omasta lähikirjastostasi.
Kauko Käyhkön levytys vuodelta 1957 on kuultavissa Youtubesta: https://www.youtube.com/watch?v=Ggk1qlHpQ9k
Kyllä, Kirkkonummen kirjastossa on ruotsinkielisiä äänikirjoja lapsilla. Saat luettelon äänikirjoista verkkokirjaston tarkennetusta hausta kirjoittamalla asiasanat-kohtaan talböcker, valitsemalla pääkieleksi ruotsinkieliset teokset ja osastoksi lasten ja nuorten osastot. Tuloksena on 251 teosta, joista voitte valita sopivia. Alla linkki:
http://pegasos.kirjas.to/
Kysymystä voi tarkastella esim. henkilöautokorttiin vaadittavien ajo- ja teoriakokeiden tulosten valossa. Traficomin tilastojen mukaan vuosina 2011 - 2018 autokoulun käyneistä pääsi B-luokan ajokokeesta ensimmäisellä yrittämällä läpi enimmillään 72 %. Teoriakokeen ensimmäisellä yrittämällä selvittäneiden osuus vaihteli samalla jaksolla välillä 80 - 90 %. Jo näistä luvuista päätellen ajo-opetus ei ole vain muodollisuus.
Ajamisen osaaminen koostuu lisäksi monesta muustakin asiasta kuin ajoneuvon käsittelystä. Vaikka osaisikin käsitellä autoa, oikeassa liikenteessä ajaminen on oma haasteensa. Ajokokeen jälkeenkään ei kukaan ole vielä valmis kuljettaja, muistutetaan Autokoululiitosta.
Mahdollisia selvityksiä tai lisätietoa voi tiedustella…
Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan alueelta ei valitettavasti ole kattavasti saatavilla noin vanhaa säädataa. Esimerkiksi Ilmatieteenlaitoksen havaintolatauksia voi tehdä tässä palvelussa, mutta 1900-luvun alun tietoja on kattavasti vain eteläisestä ja lounaisesta Suomesta.
1900-luvun alkupuolella koottiin julkaisua nimeltä Kuukausikatsaus Suomen ilmanlaatuun, sieltä voi löytyä tietoa: https://helka.finna.fi/Record/helka.1739661
Kakko-sanalla on suomen murteissa useita merkityksiä. Useimmiten kakko merkitsee reiätöntä leipää, hiivaleipää, leipäkakkaraa. Joillakin seuduilla kakko-sanaa on kuitenkin käytetty merkityksessä kakku eli makea (vuoassa paistettu kookas) leivonnainen tai pikkuleipä.
Suomen murteiden sanakirja mainitsee esimerkin Vampulasta: "Kyl se ikä̀väm muutteen tekì ko kakòsta leìpääv vetì" (kun juhlien ja pyhien jälkeen tuli arkiruoat.) Toinen esimerkki on kerätty Raisista: "Juo vain että kakko vajjoo pohhaan" (alas). Tässä kakolla tarkoitetaan ohukaista.
Suomen murteiden sanakirja verkossa
Runo Jouluyö metsässä löytyy Lauri Pohjanpään teoksesta Lastenrunoja (Osakeyhtiö Valistus, 1962).
Vaski-tietokanta https://vaski.finna.fi/Record/vaski.2637823?sid=3317977833
Nenäpäivän juuret ovat Iso-Britanniassa, jossa ensimmäistä Nenäpäivää eli Red Nose Day:tä vietettiin jo vuonna 1988. Red Nose Day syntyi, kun käsikirjoittaja-ohjaaja Richard Curtis havahtui Etiopian nälänhätään. Kohdattuaan lasten hädän Curtis kokosi viihde- ja koomikkokollegansa yhteen ja aloitti sittemmin kansanliikkeeksi muodostuneen hyväntekeväisyyskampanjan, jossa viihteen voimalla tuetaan kaikkein heikommassa asemassa olevia. Suomeen Nenäpäivä tuotiin Briteistä 2007.Lähteet:https://nenapaiva.fi/ukk/
Internetistä (http://www.muuka.com/finnishpumpkin/towers/3/tower_3_fi.html) löytyy maininta Linnanmäen suuremmasta vesitornista, Alppilan vesitornista. Tornista kerrotaan, että se on poistettu käytöstä ja suojeltu. Siihen on suunniteltu hotellia ja konserttipaikkaa. Torni on rakennettu vuosina 1937-38. Sen tilavuus on 16000 kuutiometriä ja halkaisija 65 metriä.
Tarkoitatko drive in -kirjastolla automaatin tai kylmäaseman tyyppistä lainaus- ja palautuspistettä? Helsingin kaupunginkirjasto on asiasta kiinnostunut ja erilaisia toteuttamismahdollisuuksia selvitellään, mutta ainakaan lähivuosina tällainen ei ole toteutumassa.
Suomessa jonkinlainen drive in -kirjasto, Kirjamaatiksi nimetty, on toiminut Lempäälän Ideaparkissa vuodesta 2007. Tietoa Kirjamaatista täältä:
http://www.kirjamaatti.fi/suomeen.php
