Voisikohan kyseessä olla Timo Turusen laulama "Pieni ystäväin" vuodelta 1991?Laulussa lauletaan mm. näin: "Sä oot mun pieni rakas ystäväin,juosta kanssas mä sain lailla tuulen.Niin lämmin tunne herää sisälläin,kun sun haukkuas vain mä jostain kuulen."Kappale on sen verran vanha, että meillä Vaasan kaupunginkirjastossa ei ole siihen liittyvää materiaalia. Kappale on kuunneltavissa esim. YouTubessa.
1500-luvulla syntyneeltä englantilaiselta runoilijalta George Witheriltä ei ole suomennettu yhtään runokokoelmaa. Myöskään kahdessa runoantologiassa, Aale Tynnin toimittamassa ja suomentamassa Tuhat laulujen vuotta ja Eino Railon toimittamassa Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 3 (englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja)) ei ole hänen runojaan. Vaikuttaa siis siltä, ettei suomennosta löydy.
Linkkiä ei valitettavasti ole, mutta kyseinen lehti löytyy mikrofilmattuna Helsingin Pääkirjaston uutisalueelta ja siitä on mahdollisuus saada kopiota maksua vastaan.
Uutisalueelta löytyy myös muita lehtiä mikrofilmattuina ja tiedot niistä löytyvät kirjastomme
sivuilta.
Tarkoitatko lauantaina 21.12. päättynyttä Suomen Amazing Race -kisaa, joka päättyi Helsingin Velodromille? Lähde:https://www.sttinfo.fi/tiedote/70767727/tassa-on-amazing-race-suomen-voittajapari-vain-sekuntien-ero-toiseksi-tulleisiin?publisherId=69820796&lang=fi
Juhlavalan eli kaksipolvisen trikoon, Suomen itsenäisyyden juhlavuoden runon on kirjoittanut Jukka Ukkola. Runo on julkaistu Kaleva-lehdessä 28.10.1997. Runo löytyy myös mm. Liisa Jaakonsaaren Päätalo-instituutissa pitämän esitelmän lopusta:
http://www.taivalkoski.fi/paatalo-instituutti/tutki12.htm
Lintuaiheita seteleissä on kerätty esimerkiksi tälle sivustolle: http://members.hometown.aol.com/_ht_a/giervalk/birdsbanknotes.htm
Eurosetelit ovat samanlaisia kaikkialla Euroopassa. Euroseteleiden kuva-aiheina on ikkunoita, kaaria, porttikäytäviä ja siltoja sekä Euroopan kartta ja lippu.
Kolikoissa on toinen puoli kaikkialla sama, toinen puoli on kansallinen. Esimerkiksi Saksan 1 ja 2 euron kolikoissa on kuva-aiheena perinteinen Saksan valtion symboli, kotka.
http://www.euro.ecb.int/fi/section.html
http://www.eurocoins.co.uk/
Maiden entisiä seteleitä voi kätevästi selata vaikkapa täältä:
http://aes.iupui.edu/rwise/notedir/
Ei-teollisesta savitiilien valmistuksesta löytyy aika vähän käytännön tietoa. Olemme tarkistaneet korkeakoulukirjastojen kokoelmaluettelot, lehtiartikkelitietokannat Aleksin, Katin ja Arton sekä Lappeenrannan maakuntakirjaston omat kokoelmat.
Voisitte tutustua seuraaviin kirjoihin:
Vuorela, Toivo: Suomalainen kansankulttuuri (1975), Keksintöjen kirja osa 8(1938), Suuri taitokirja (1965), Volhard, Franz: Savirakentaminen (1994), Spectrum tietokeskus osa 12 (1980). Lisäksi Museoaviisi (1992): 1-2, s.16-21 sisältää artikkelin: Kalkinpolttajan ja savitiilentekijän kertomaa Alatorniolta.
HelMet-kirjastojen käyttösääntöjen mukaan lainat voi uusia kolme kertaa verkkokirjastossa, puhelimitse tai kirjastossa asioidessa pelkällä kortilla. Sen jälkeen sinun täytyy palauttaa kirjat, mutta voit toki lainata ne uudelleen, jollei niistä ole varauksia.
Lähde:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_…
Hei!
Tarkoitatte varmaan Huttusen teosta Psykiatrin palapeli, joka on tilattu Hämeenlinnan pääkirjastoon syyskuussa 2013. Teos ilmestyy tammikuussa 2014. Teokseen voi jo tehdä varauksen, vaikka se ei ole vielä saapunut kirjastoon.
Hyvää Uutta Vuotta 2014!
t. Ulla Hämäläinen-Pelli
Pentti Saarikoski on suomentanut Allen Ginsbergin runon America. Suomennos Amerikka on julkaistu Ginsbergin runojen kokoelmassa Kuolema Van Goghin korvalle (Tajo, 1963).
Teos on lainattavissa oman alueesi kirjastosta.
Ginsberg, Allen: Kuolema Van Goghin korvalle (Tajo, 1963)
https://books.google.fi/books?id=R77F3BuZZiIC&pg=PA11&lpg=PA11&dq=ginsb…
Jokamiehen suosikit -sarjaa ei löydy pääkaupunkiseudun kirjastoista. Muuta 70-luvun musiikkia löydät aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi/ seuraavasti: Valitse asiasana tai luokka
Kirjoita palkkiin 1970-luku 788.41
Valitse Näytä-valikosta esimerkiksivain äänitteitä
Tällä haulla saat esiin tiedot 350 suomenkielisestä viihdemusiikkiääniteestä.
Kempeleen kirjastosta lainatut kirjat voi palauttaa kaikkiin OUTI-kirjastoihin, myös Oulussa pääkirjastoon.
OUTI-kirjastot aukioloaikoineen löytyvät OUTI-Finnasta: https://outi.finna.fi/
Kielitoimiston ohjeissa sanotaan vieraskielisten nimien taivutuksesta muun muassa näin:
Nimiä, jotka loppuvat sekä äännettäessä että kirjoitettaessa konsonanttiin, taivutetaan lisäämällä nimen ja päätteen väliin sidevokaali i. Sääntö pätee yleensä myös s-loppuisiin vieraskielisiin nimiin (esim. Memphis - Memphisin, Torres - Torresin). Jos vieraskielinen nimi toistuu kielenkäytössä usein tai se koetaan tutuksi, se saattaa kuitenkin mukautua suomen kielen -ks-taivutukseen (vertaa sana varis, variksen).
Saksalais-yhdysvaltalaisen arkkitehdin Ludwig Mies van der Rohen sukunimen ensimmäinen osa, joka äännetään saksalaisittain /mi:s/, muistuttaa suomen mies-sanaa, mutta taivutetaan suomen…
Voisiko kyseessä olla kirjailija Joseph Hellerin omaelämäkerrallinen teos Ei mikään naurun asia? Kirja on ilmestynyt suomeksi v. 1989 WSOYn kustantamana.
Arnulf Överlandin runo nimeltään Runo kuolemasta (alkuperäinen nimi En dikt om döden) löytyy teoksesta Tuhat laulujen vuotta : valikoima länsimaista lyriikkaa, toim. ja suom. Aale Tynni, Wsoy, 2004 (sivut 900-907)
Teos näyttää olevan Kauhajoen kirjastossa hyllyssä. Saatavuuden voi tarkistaa Krannit-kirjastojen aineistohausta osoitteesta http://194.137.230.34/Krannit?formid=form1
Turun kaupunginkirjaston musiikkiosastolta löytyy video nimeltä Lähikuvassa I, joka sisältää Juicen ja kolmen muun suomalaisen muusikon lyhyehköt (35 min. / hlö) esittelyt.
Valitettavasti kirjastossamme olevista etunimikirjoista ei löytynyt Eidiä. Lähimmäksi osumaksi veikkaisin Heidiä,joka on lyhentymä nimestä Adelheid, Adelaide -nimistä. Sana tarkoittaa jalosäätyistä tai -muotoista naista.
Nimen yleisyyttä Suomessa voit tutkia Väestöreksiterin nimipalvelusta
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/nimipalvelu_etunimihaku.asp?L=1
Teoriatietoa uutiskirjeistä löytyy todellakin niukasti. Uusimmissa markkinointikirjoissa voi olla jotakin tietoa. Googlella kannattaa hakea käyttäen hakusanoja uutiskirje markkinointi tai sähköpostimarkkinointi. Näin tulee joitakin asiaa käsitteleviä sivustoja:
http://www.verkkokauppaopas.com/oppaat/uutiskirje-markkinoinnin-valinee…
http://www.merges.net/theory/20010430.html
http://en.wikipedia.org/wiki/Email_marketing
Toisenlainen näkökulma uutisia sisältävään kirjeeseen on Tuija Laineen tutkimuksessa Hyvä herra ja rakkaat naiset!: lehti kirjeenä ja kirje lehdissä 1600- ja 1700-lukujen Ruotsissa. Sen mukaan uutiskirjeet ovat aikoinaan olleet sanomalehtien esiasteena.
