Lasikulho muistuttaa Aino Aallon niin sanottua renkaat vedessä -malliston tuotetta, alkuperäiseltä tuotantonimeltään Bölgeblick. Aitoa Aino Aallon suunnittelemaa mallia kulho ei silti ole. Aallon kulhojen raidanmuodot ovat vaihdelleet eri tuotantosarjojen mukaan. Missään tuotantosarjassa ei ole halkaisijaltaan kokoa 24,3 cm.
Merkittävän suunnittelijan sarjatuotantona tehdyissä tuotteissa on signeeraus lasissa. Se voi olla valmistajatehtaan nimi, valmistajan logo tai tuotenumero. Kuvan kulhossa ei näy mitään signeerausta. Toki signeeraus voi olla näkymätön.
Luultavimmin kyseessä on tavallinen käyttöesine, joita voi ostaa tai on voinut hankkia helpohkosti.
Lähteet:
Designlasin hintakirja : Kultakauden lasitaiteilijoiden…
Seuraavista yhteisöistä saat tietoa ravitsemus- ja matkailualasta.
Suomen Hotelli- ja Ravintolaliitto http://www.shr.fi/
Matkailualan edistämiskeskus MEK http://www.mek.fi
Voit etsiä aineistoa yliopistojen yhteistietokannasta Lindasta sekä Arto –artikkeliviitetietokannasta. Ebsco –artikkelitietokannasta löytyy runsaasti englanninkielistä aineistoa aiheesta. Kaikkia yllämainittuja tietokantoja voi selata Helsingin kaupunginkirjaston Verho (verkko) –työasemien kautta. Kannattaa kääntyä myös Terveystiteiden keskuskirjasto Terkon puoleen. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta: http://www.terkko.helsinki.fi/
Kirja on vuonna 1974 suomennettu Tunne itsesi - tunne muut: psykologian perustietoa. Kirjoittaja on Preben Sørensen, suomentaja Heidi Lindroos, asiatarkastuksen on suorittanut Terho Turkki ja piirrokset on tehnyt Robert Storm-Petersen. Kirjasta on otettu lisäpainoksia vuosina 1976, 1978, 1981 ja 1982.
Helmet-kirjastoissa kirjaa ei enää ole, mutta se löytyy mm. Helsingin yliopiston Minervan kirjastosta:
http://www.helsinki.fi/concrete5/fi/asioi/toimipaikat/keskusta/
VIljo Kajavalla ei ole omaa nimikkoseuraa.
Mikäli teillä on Viljo Kajavan elämään tai tuotantoon liittyvää aineistoa, teidän kannattaa ottaa yhteyttä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuraan. Näin aineistot saadaan esimerkiksi tutkijoiden käyttöön.
https://www.finlit.fi/
https://www.nimikot.fi/nimikkoseurat/
Kaikkiin kysymiisi kappaleisiin löytyy nuotit seuraavasta kirjasta :
Veikko Lavin lauluja
Nuotti
Henkilö Lavi, Veikko, säveltäjä, 1912-1996 ; Henkilö Lavi, Veikko, sanoittaja, 1912-1996 Coda 1988
Genre
iskelmät
laulelmat
Ulkoasu
1 sävelmäkokoelma (47 sivua) ; 30 cm
Huomautukset
Melodia, sointumerkit.
Julkaistu
[Espoo] : Coda 1988
Valmistaja
([Helsinki] : Offset /PKK)
Sisältö/kappaleet
39 tietuetta
Kannattaa tarkastaa tilaavansa oikean vuoden eli 1988 versio, sillä Lavilla on useampia saman nimisiä nuottikokoelmia.…
Helmet-kirjastoissa on muutamia majavia käsitteleviä kirjoja.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Smajavat__Ff%3Afacetlanguag…
Nisäkkäistä kertovia kirjoja löytyy sitten runsaammin ja eläimet-hakusanalla vielä paljon enemmän. Oikean kirjan löytäminen vaatisi melkoisen etsinnän ilman tarkempia muistikuvia teoksesta.
Hyvä myös lapsille sopiva aikuisten tietokirja majavista on Petri Nummen kirjoittama Majavan lammella (Metsäkustannus, 2015). Sen sivuilla kerrotaan majavien elämästä eri vuodenaikoina. Heikki Kokkosen kirjaan ottamat valokuvat ovat myös hienoja.
Kirjan mukaan majavan padon "alivuokralaisina" saattaa talvisin asua piisami, vesimyyrä ja vesipäästäinen. Piisami etenkin voi pyrkiä hyötymään jopa majavan pesän…
Pääkaupunkiseudun aineistorekistä (www.lib.hel/plussa) löytyy aiheesta aineistoa (käyttäen tarkennettua hakua ja asiasanoina tietotekniikka ja yhteiskunta).
Toinen mahdollisuus on käyttää asiasanaa tietoyhteiskunta, josta aineistoa löytyy todella runsaasti. Esimerkkeinä voisin mainita Kohtaamisyhteiskunta(Edita 1995) ja Näkökulmia tietoyhteiskuntaan (Gaudeamus, 1997).
Aleksi-tietokannasta löytyi jonkin verran viitteitä lehtiartikkeleihin asiasanoilla tietotekniikka & yhteiskunta, runsaasti viitteitä asiasanalla tietoyhteiskunta. Aleksi- tietokanta on ainakin virkailijakäytössä useimmissa Vantaan kirjastoissa.
Internetistä esim. Ihmemaan hakupalvelulla (www.fi) voi hakea yksinkertaisesti tietotekniikka ja yhteiskunta. Sieltä löytyy…
Roppo saattaa liittyä karjalaisiin ristimänimiin Trupho, Ruppana (venäjän Trufan) tai Trohpi, Rohpi (venäjän Trofim).
Toisaalta Ropo nimeen voisi sisältyä esim. Robertin, muinaissaksassa Hrodebert, kansanomainen puhuttelumuoto, joita ovat meillä olleet mm. Ropi, Rope, Roppo ja Ruoppo.
(Uusi suomalainen nimikirja. O 1988)
Suomeksi on ilmestynyt vain nuo kaksi jotka tiedät. Ruotsiksi on kolmas, nimeltään Dårarnas ö. Se on ilmestynyt tänä vuonna (2007). Suomalaiselta kustantajalta ei ole vielä tullut ennakkotietoa, tuleeko ja milloin tämä kolmas kirja suomeksi.
Miniboksi ei ole mikään virallinen, kattava tai vakiintunut hakutermi.
Sitä käytetään kirjastoissa lähinnä kertomaan hyllypaikasta, jos paikka ei ole ihan looginen, esim. luokkajärjestyksen mukainen (vaikkapa luokka 788.33 levyt tässä ja 788.33 miniboksilevyt jossain muualla). Esimerkiksi Kirjasto Kympissä miniboksi-merkinnän saa sellainen cd-paketti, jota ei voi pussittaa, koska se on paksumpi, usein useita levyjä tai tekstiliitteitä sisältävä.
Kaikki kirjastot eivät tee huomautusta miniboksista, ja tietokantaa selatessa kävi ilmi, että kirjoitusasukin on melko vaihtelevaa. Tiedonhaun välineeksi tuota merkintää ei ole tarkoitettu, eikä se kokeilujeni perusteella sellaisena oikein toimikaan.
Voisikohan kyseessä olla Sara Razai ja Djävulen är en lögnare -kirja? Razai oli haastateltavana Efter Nio -ohjelmassa 29.8.2016 (uusinta 30.8.2016).
Ohjelma Yle Areenassa: http://areena.yle.fi/1-3160482
Sara Razai: https://www.forlaget.com/author/sara-razai/
Tässä pieni listaus kysymykseesi liittyen. Hyvin monet perusdekkarit noudattavat tuota mainitsemaasi kaavaa ja esimerkiksi perinteiset Agatha Christien dekkarit toistavat erityinen paikka (kartano, juna, laiva, hotelli jne.), salaisuus, sinnikäs etsivä murhaaja metsästämässä -kaavaa. Listauksessa on useampi ei-dekkari.
Tunnethan kirjaston Lukuvalmentaja -palvelun? Oheisesta linkistä pääset katsomaan, miten kirjaston lukuvalmennus toimii ja vaikkapa lähettämään tarkemman toivomuksen lukuvalmentajallemme.
Kirjaston lukuvalmentaja https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Vinkit/Kirjaston_Lukuvalmentaja
Lucinda Riley : Enkelipuu linkki Helmet (viihde) http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=…
Suomen kuvataiteilijamatrikkelista ei löydy tietoa Jorma Hietalasta. Netistä löytyvien kuvien perusteella omistamanne teoksen signeeraus näyttää kyllä kovasti Jorman Hietalan signeeraukselta. Mikäli haluatte varmistua teoksen tekijästä, teidän kannattaa kääntyä asiantuntevan taideliikkeen puoleen.
https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-laytaisin-lisatietoa-henkilosta-jon…
https://finna.fi/Record/varkaudenmuseot.pju-47495?imgid=1
Digihautaus.fi -verkkopalvelussa on vapaamuotoisesti kuvattu, mitä asioita digitestamenttiin on hyvä kirjata, mutta valmista mallipohjaa ei palvelussa ole: https://www.digihautaus.fi/digitestamentti/
Lisäksi löytyi malliasiakirja digitaaliseksi tahdoksi, josta voi olla myös apua: https://www.hok-elannonlakipalvelu.fi/fileadmin/user_upload/lakinostot/Digitaalinen_tahtoni_lomake_2022.pdf
Combretum-suku on saanut suomenkielisen nimen kombretumit. Kasvien suomenkielisten nimien ontologiasta (Kassu) löytyy nimet neljälle sukuun kuuluvalle lajille, joista puita on kolme: rautakombretum (Combretum imberbe), silkkikombretum (Combretum molle) ja tulikombretum (Combretum paniculatum). Neljäs on puumainen köynnöskasvi koukkuköynnös (Combretum indicum). Suomen lajitietokeskuksen Laji.fi-tietokannasta löytyy vielä kolme kombretumia lisää: hikkakombretum (Combretum bracteosum), korvakombretum (Combretum hereroense) ja piikkikombretum (Combretum aculeatum). Kaiken kaikkiaan Combretum-lajeja on maailmassa kolmisensataa (Combretum — The Plant List).
Kaukopalvelulomake löytyy kirjaston sivulta http://www.lib.hel.fi/ kirjasto-info. Sieltä pääsee suoraan täyttämään lomakkeen. Toinen mahdollisuus on kirjastoissa täytettävä lomake.
Hinnat löytyvät samasta paikasta.
