Kirjakauppojen yhteisluettelo Finnbooksin ja kansallisbibliografia Fennican mukaan P. D. Jamesin kirjaa "Time to be in Earnest" ei ole suomennettu. Turun kaupunginkirjastosta se löytyy englanniksi.
Kustantantajan kotisivulta http://www.otava.fi kohdasta"tiedustelut" voi kysyä mahdollisia suomennossuunnitelmia.
Pasilan kirjasto on luettavana vauhdin maailma -lehtiä vuodesta 1980 lähtien. 70-luvun lehtiä voi tilata luettavaksi Kansalliskirjaston lukusaliin. Lehtiä ei lainata.
Kansalliskirjasto https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/info/yhteystiedot
Pasilan kirjasto https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
Lahden Vesijärven satamaan on vedetty teollisuuspistoraide vuonna 1869 ja samana vuonna on rakennettu asemarakennus. Asemaa on laajennettu 1895 ja 1917. Lähteiden perusteella ymmärtäisin, että asema on alkuperäisellä paikalla, vaikkakin eri käytössä nykyään kahvilana.
Lähteet:
Erkki Hölttä: Kariniemen laidalta Vesijärven asemalle, 1995.
Lahden kaupunginmuseo: Lahti-Pietari kulttuurirata, 2006.
Helsingin kaupunginkirjaston Kotikirjastosta kerrotiin, että sieltä ollaan asiakkaisiin yhteydessä reitti kerrallaan sitten kun toiminta jatkuu.
Kotikirjasto kiittää kärsivällisyydestä.
Tuusulan kirjastossa ei tällaisia karttoja ollut. Arkistojen, kirjastojen ja museoiden yhteisen Finna-palvelun kautta löytyi tieto Tuusulan pitäjänkartoista 1920-50-luvuilta. Nämä kartat ovat Jyväskylän yliopiston kirjaston kokoelmissa:
https://www.finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FMap…
Kysyin kartoista myös Tuusulan museosta. Palaan asiaan, kun saan sieltä vastauksen.
Suomalaisen seksuaalisuudentutkimuksen klassikko on Kai Sieversin, Osmo Koskelaisen ja Kimmo Lepon "Suomalaisten sukupuolielämä" (1974). Sitä jatkaa "Suomalainen seksi" -teos, jonka ovat toimittaneet Osmo Kontula ja Elina Haavio-Mannila (1993)ja jonka lähdeluetteloista löytyy lisäviitteitä. Lisäksi on olemassa Tapio Turpeisen laatima kirjallisuusluettelo "Suomalaisen seksuaalisuudenkirjallisuuden bibliografia 1549-1989" (1991).
Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmässä seksologia kuuluu luokkaan 59.35. Aihetta voi hakea hakusanoilla "seksuaalisuus", "seksuaalinen käyttäytyminen", hakua voi rajata liittämällä niihin asiasanaksi "historia" ja/tai "Suomi".
Leo Oksasen säveltämä ja Vilho Jylhän sanoittama Tervakoski-humppa ei valitettavasti sisälly mihinkään nuottijulkaisuun.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
Tilastokeskuksen rahanarvomuuntimella laskettuna vuoden 1939 rahamäärää 1500 markkaa vastaava rahamäärä vuonna 2021 oli 560,56 euroa.
https://tilastokeskus.fi/tup/laskurit/rahanarvonmuunnin.html
Rovasti Olavi Peltolan tekstissä "Evankeliumi Luukaksen mukaan" on pohdintoja kyseisen evankeliumin asemasta. Linkki tekstiin: https://rovasti.fi/node/77
Pahoittelen, että olet joutunut odottamaan vastausta.
Voisikohan kyseessä olla Vainujengi: salapoliisitehtäviä -sarjan ensimmäinen osa (Birgit Röckl ja Angelika Penner, 2003)?
https://www.finna.fi/Record/jykdok.908306?sid=3741388721
Kirjaa ei ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa, mutta voit tilata sen kaukopalvelun kautta omaan lähikirjastoosi, jos sinulla on voimassa oleva kirjastokortti.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Aapinen voisi olla Aarni Penttilän Aapiskukko tai Haavion Kultainen aapinen. Valitettavasti kirjastosta ovat molemmista ainoat kappaleet nyt lainassa, joten en pysty tarkistamaan, mitä A-kirjaimen kohdalta löytyy. Niitä ei ollut luettavissa Digi.kansallliskirjasto.fi:n aapiskokoelmassa, https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?collection=341Nuo hiirikirjat voisivat olla Hipsuvarpaita. Ne olivat pienikokoisia kirjoja, joissa seikkaili hiiriä. Kirjasammossa on kuvia vanhemmista Hipsuvarpaista, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/Hipsuvarvas. Niitä on lainattavissa Helmet-kirjastoissa, mutta kuvat joita on Helmet-Finnassa ovat uudemmista painoksista.
Sri Lankasta ja sen kulttuurista löytyy melko vähän tietoa; aineisto on painottunut matkaoppaisiin. Tässä muutamia ehdotuksia:
Barlas, Robert, Culture shock! Sri Lanka, Graphic Arts Center, 1995.
Inkinen, Sari, Aasian liiketoimintakulttuurit, Avaintulos, 1994.
Kulttuureja ja käyttäytymistä, 90 maata suomalaissilmin, Fintra, 1993.
Maailma tänään 19, Intian niemimaa, Bonnier, 1998.
Miethig, Martina, Sri Lanka, Apa Publications, 2002.
Miettinen, Jukka O, Jumalia, sankareita ja demoneja, johdanto aasialaiseen teatteriin,
Teatterikorkeakoulu, 1987.
Giselle - ransk. Gisele (muinaissaks. oksa, vesa, toisen tulkinnan mukaan lupaus, voi olla myös lyhentymä gis-alkuisista yhdysnimistä, jolloin lähtökohtana on sana gisil, nuolen varsi)
Gabriella - italiasta ja ranskasta periytyvä, Gabrielin sisarnimi. Gabriel (hepr. Jumalan taistelija tai Jumala on voimakas).Raamatussa arkkienkeli, jonka tehtävänä on ilmoittaa ennakolta Johannes Kastajan ja Jeesuksen syntymästä näiden äideille. Katolisissa maissa on kolmesta nimeä kantavasta pyhimyksestä tunnetuin ranskalainen karmeliitta Gabriele Croissy.
Mira käytetään Mirjan kutsumamuotona. Mirja on lyhentymä Mirjamista, joka on hepr. näkijätär tai herratar, toisen tulkinnan mukaan kaivattu, odotettu. Lisäksi Saksassa Mira on Mirabellan lyhentymä,…
Uskoakseni muistamasi kirja on kuin onkin amerikkalaisen John Kennedy Toolen Neonraamattu. Kirja on ilmestynyt vuonna 1989 ja suomennettu vuonna 1990. Toole (1937-1969) on kirjoittanut kirjan jo 16-vuotiaana, mutta se julkaistiin vasta paljon hänen kuolemansa jälkeen. Kirjan johdannossa kerrotaan kirjailijan ja kirjan kiemuraisista ja traagisistakin vaiheista.
Kirja on tiheätekstinen ja pikkusormen paksuinen (166 s.), ja kertoo kuvaamistasi aiheista. Sitä ei onneksi tarvitse hakea kivensilmästä, vaan se löytyy lainattavaksi Helsingin kaupunginkirjaston kirjavarastosta Pasilan kirjastosta. Helmetkin sen tunnistaa, olisitko tehnyt etsiessäsi kirjoitusvirheen?
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/?formids=target&suite=def&reser…
Tarja Tapaninen on suomentanut Robert Burnsin runon "O my love is like a red, red rose". Kaj Chydenius on säveltänyt runon ja laulu on kuultavissa Monna Kamun esittämänä äänitteellä Vierelläsi (2005). Runo on saanut suomenkielisen nimen "On rakkaani ruusu punaisin". Sanat ovat äänitteen tekstiliitteessä.
Äänite on lainattavissa Helmet-kirjastojen kokoelmista.
Saat suomennoksen sähköpostiisi.
https://finna.fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI
Osoitteesta http://www.kirjastot.fi/ Kirjastoala-otsikon alta löytyy linkkejä kirjasto- ja informaatioalan koulutukseen. Virallisen kelpoisuuden informaatikoksi antavat Tampereen ja Oulun yliopistojen sekä Åbo Akademin informaatioalojen koulutukset.
Erilaisia tiedonhakukursseja johonkin aihealueeseen keskittyen järjestetään varmasti, mutta kurssitarjontaa kannattaa seurata esim. Kirjastolehdestä ja Signumista (nämä lehdet on tilattu Tampereen kaupunginkirjastoon ja varmasti useimpiin muihinkin kirjastoihin). Kirjastolehti ilmestyy myös verkossa (http://www.kaapeli.fi/~fla/kirjastolehti/).
Seinäjoen ammattikorkeakoulu järjestää myös informaatioalan täydennyskoulutusta. Kannattaa kysellä suoraan sieltä ja aina voi kertoa myös…
Hei,
tämä on vaikea kysymys. Yritin etsiä tietoa tai mielipidettä, miten esim. asiantuntijat suhtautuvat tähän, mutta löysin tietoa puuttumisesta lasten tai nuorten käytökseen tai huonoon käytökseen työpaikalla, mutta en julkisella paikalla. Olisi tietysti toivottavaa, että käyttäytyisimme kaikki julkisella paikalla ystävällisesti ja kohteliaasti toisia ihmisä kohtaan.
Itse ajattelen, että voi puuttua, jos näkee huonoa käytöstä esim. juuri kaupan kassalla, mutta se on jokaisen omassa päätösvallassa. Puuttuessaankin pitäisi muistaa ystävällisyys ja myös tämän toisen osapuolen kunnioitus, vaikka hän ei itse näin käyttäyisikään. Kovin kiihtynyt ihminen saattaa kokea puuttumisen itseä uhkaavana, mutta ehkä hän rauhoituttuaan ajattelee…
Kyseessä on alkujaan saksalainen nimitys (Rattenkönig) ilmiölle, jossa kahden tai useamman rotan hännät ovat syystä tai toisesta takertuneet kiinni toisiinsa niin, etteivät eläimet pääse enää erilleen. Suurimmassa tunnetussa ja altenburgilaisessa museossa säilytettävässä rykelmässä on ollut 32 eläintä. Wikipediassa on suppea suomenkielinen ja laaja englanninkielinen artikkeli aiheesta.
Ilmaisua "rat king" on käytetty myös erilaisissa fiktiivisissä yhteyksissä, elokuvissa, kirjallisuudessa ja musiikissa.
Heikki Poroila
