Kustantajan antaman tiedon mukaan Paolinin teoksille Eragon ja Esikoinen on tulossa vielä kolmas osa, jota kirjailija on vasta kirjoittamassa. Sen suomennosta saa siis vielä vähän odottaa.
Balettimusiikin historia on pitkälti rinnakkainen baletin koreografian kanssa. Sen historiasta emme onnistuneet löytämään suomenkielisiä lähteitä. Englanniksi on ilmestynyt kirja Ballet music : An introduction / by Humphrey Searle. Kirja on ilmestynyt jo vuonna 1958, uusittu painos on vuodelta 1973. Tässä muutama nettilähde englanniksi:
https://en.wikipedia.org/wiki/Ballet_(music)
http://www.classicfm.com/discover-music/periods-genres/ballet/ballet-music-where-start/
Osoitetietoja voi etsiä Helsingin vanhoista puhelinluetteloista. Niitä säilytetään Pasilan kirjaston yhteydessä olevassa Helmet-kirjavarastossa. Aineisto on käytettävissä kirjaston aukioloaikoina.
Helmet-kirjavarasto
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttuja_kirjastosta/Helmetkirjavarasto(1373)
Puhelinluetteloita säilytetään myös Helsingin kaupunginarkistossa. Kaupunginarkistossa on käytettävissä myös Helsingin poliisilaitoksen osoitetoimiston osoiterekisteri, mutta se kattaa ainoastaan vuodet 1907-1973.
Kaupunginarkiston aineistoesittelyt
https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/tietoa-helsingista/kaupunginarkiston-palvelut/aineistoesittelyt/
Asiaa voi myös yrittää selvittää ottamalla…
Gottfried Kellerin teoksista on ainakin seuraavat suomennokset:
188?: (vuosi on epävarma, samoin kääntäjä) Wäärinkäytetyt rakkaudenkirjeet (Die mißbrauchten Liebesbriefe)
1888: Seldwylan asukkaat (Die Leute von Seldwyla); suom. K. Wiljakainen ja Hj. Hagelberg
1908: Novelleja; suom. V.A. Koskenniemi, WSOY
1921: Maakylän Romeo ja Julia (Romeo und Julia auf dem Dorfe); suom. V.A. Koskenniemi, WSOY
1922: Viheriä Heikki (Der grüne Heinrich); suom. J.V. Lehtonen, WSOY
1948: Seitsemän rakkautta (Das Sinngedicht); suom. Toini Heikinheimo, Tammi
1953: Seitsemän legendaa (Sieben Legenden); suom. Lauri Viljanen, WSOY
1971: Seldwylan asukkaat 1-2; suom. Lindgren, Nuuttila, Nuorto, Suominen Kunnas, Gummerus
Uudempia en ainakaan löytänyt, mutta…
Helmet-kirjastoista lainattavat kausikortit / pääsyliput löytyvät helposti Helmet-haun kautta. Helmet
Kirjoita hakukenttään "kausikortti", jolloin hakutuloksissa näkyvät kirjastojen kokoelmiin kuuluvat kausikortit / pääsyliput.
Kortit eivät ole varattavissa tai uusittavissa, niitä voi lainata vain silloin, kun ne ovat kirjastossa "hyllyssä"-tilassa. Kortit on myös aina palautettava samaan kirjastoon mistä ne on lainattu. Tarkemmat tiedot kannattaa aina tarkistaa kyseisen kortin tiedoista, jolloin selviävät mm. lainaava kirjasto, laina-aika ja mahdolliset rajoitukset (esim. montako henkilöä kortilla pääsee käyttämään palvelua)
Luonnontieteellisen keskusmuseon yhden hengen ja kimppalippu (kumpaakin on yksi kpl) ovat…
Suomen ulosottojärjestelmästä löytyy tietoa sivustolta Ulosottolaitos.fi. Linkki
Ulosottolaitoksen sivuilta löytyy myös kooste linkkejä Ruotsin, Euroopan ja kansainvälisiin ulosottokäytäntöihin. Linkki
Vertailu saattaa olla hankalaa, koska käytännöt ovat yleensä kunkin maan omalla kielellä laadittuja. Ulosottoasioissa suositellaan yhteydenottoa alan ammattilaisiin.
Keties voisit saada apua vertailuun Ulosottolaitoksen asiakaspalvelusta. Linkki
https://scholar.google.com/ haulla voisi kenties löytää katsauksia erilaisiin ulosottokäytäntöihin.
Kyseessä saattaisi olla Kirjalito-kustantamon 70-luvulla julkaisema kirja Piri Pikkulinnen kepposet. Kirja kuuluu Vekkulit-sarjaan. Kirjassa on kahdeksan lehteä ja kooltaan se on 21 x 30.Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa kirjaa kuvaillaan näin:"Kannessa kuva oravarouvasta joka on veturin kyydissä. Vekkuli-sarja: 1. Pupujussin polkupyörä 2. Lentäjä-Ankan kadonnut sormus 3. Oravaperhe Oravainen 4. Purjehtija-kissat 5. Nallekarhun housut 6. Piri Pikkulinnun kepposet Fennicassa ei tietoja (koko sarjasta) Kaikissa sarjan kirjoissa sama numero kannessa: Lito 42544."Enempää tietoa kirjasta ei löydy. Kirjaa on yksi kappale Lastenkirjainstituutissa Tampereella, mutta valitettavasti se ei ole lainattavissa.https://lastenkirjainstituutti.fi/
Näiltä sivustoilta voisit löytää kiinnostavaa luettavaa:Lukemo on Lastenkirjainstituutin tuottama sivusto, jossa esitellään uusimmat lasten- ja nuortenkirjat tietokirjoista kaunokirjallisuuteen. Sopivaa luettavaa voi etsiä hakutoimintojen, kirjalistojen ja vinkkien avulla. Voit hakea kysymiäsi aiheita eli fantasiamaailmoja nuorille, mysteerejä ja jännitystä sekä monia muita aiheita osoitteessa https://lukemo.fi/kirjavinkit/nuortenkirjat/.Tässä esimerkkejä sivuston lukuvinkeistä:Fantasiaa:Kerstin Gier: Päivänvalolla ei näe (Muista minut -trilogia 1)Suvi Nurmi: Ajankaitsija (Routala-sarja 3)Niklas Ahnberg: Poika joka paransi haavat (Daniel Dark –trilogia)Jännitystä:Tiffany D. Jackons. Minne katosit, Monday?Holly Jackson:…
Suomessa on paljon kääntäjiä, jotka kääntävät muistakin kielistä kuin englannista. Valtaosa heistä löytyy Suomen Kääntäjien ja Tulkkien Liiton sivujen kautta. Liiton hakupalvelussa voi selata kääntäjiä ja tulkkeja ja nähdä kunkin työkielet. Kohdasta Tarkenna hakua voi rajata tulokset esimerkiksi kaunokirjallisuuden kääntäjiin ja yläkulman valikosta Kieli tai kielet, joista käännetään tai tulkataan edelleen tietystä kielestä kääntäviin.Lähde:SKTL – Kääntäjä- ja tulkkihakupalvelu
Kun vähän aikaa sitten vastasin kysymykseen, jossa pohdittiin kuvittajan U. Toivo henkilöllisyyttä, rohkenen arvailla, että myös "U. T." on saman henkilön eli Usko Toivo -nimisen piirtäjän signeeraus. Usko Toivo teki sodan aikana joitakin sotatilannekuvia ja vuonna 1945 kuvitti kaksi kustantamo Kirjokannen julkaisemaa satukirjaa. Tuon vuoden kuluttua hänen tekemisistään ei näy jälkiä ainakaan julkaisuluetteloissa. Usko Toivon henkilöllisyydestä en löytänyt tarkempia tietoja.
Heikki Poroila
Kumpaakaan kysymyksessä mainituista Atatürk-elämäkerroista ei ole suomennettu. Suomeksi on käännetty vain Dagobert von Mikuschin Mustafa Kemal : uuden Turkin luoja (WSOY, 1930).Toni Alarannan Turkin historia on ilmestynyt vuonna 2019.
Suomenkielistä lääketieteen sanastoa luotiin aktiivisesti etenkin 1880-luvulta alkaen. Ensimmäinen ruotsalais-suomalainen sanaluettelo ilmestyi Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecim-lehden liitteenä vuoden 1885 aikana. Se sisälsi 4 500 sanaa. Kolme vuotta myöhemmin valmistui suomalais-ruotsalainen sanaluettelo, jossa oli 6 300 sanaa En onnistunut löytämään tarkkaa tietoa, milloin suomenkielinen termi vaivaisenluu on otettu käyttöön. En päässyt käsiksi näihin sanaluetteloihin, joten en osaa sanoa, oliko vaivaisenluu mukana niissä.Vaivaisenluu on kuvaava suomenkielinen nimitys tilanteelle, jossa ukkovarpaan tyvinivelessä on muutos, jonka takia se turpoaa ja kääntää ukkovarpaan muihin varpaisiin päin. Sana vaivainen merkitsee sanakirjan…
Kajaanin kaupunginkirjaston kokoelmista löytyvät ainakin seuraavat teokset, joissa on tietoa Vexi Salmesta: Sanojen takana Vexi Salmi, 1997, Järvelä, Jukka: Homma kävi - erään pikkukaupungin pophistoria, 1997, Bagh, Peter von: Iskelmän kultainen kirja, 1986. Näiden teosten saatavuuden voit tarkastaa Kajaanin kaupunginkirjaston aineistotietokannasta, joka löytyy sivulta http://www.kajaani.fi/kirjasto
Aleksi-artikkeliviitetietokannasta löytyvät mm. seuraavat artikkelit: Vexi Salmi : Rentun muusa (Anna 2001, nro 2, s. 20-23), Mies sanojen takana (Musa.fi 2000, nro 3, s. 44-45) sekä Vexi Salmen teksteissä virtaavat kyyneleet ja viina : surullisten tuntojen väsymätön tulkki (Rytmimusiikki 1994, nro 4, s. 14-15). Näitä lehtiä voit kysyä…
Kirjassa Islamilainen kulttuuri (1998) s. 34-35 on luku Avioliiton solmiminen.Kirsteen Rogersin kirjasa The Usborne internet-linked encyclopedia of world religions s. 77 on yhden palstan verran " Marriage ceremonies", jossa on linkki www.usborne-quicklinks. com for a link to the Zawaj Web site where you can find descriptions and photographs of weddings from around teh Muslim world.
Yliopistokirjastojen yhteistietokannan Lindan mukaan unkarilainen Gyözö Sikota on kirjoittanut kirjoja Herendi-posliinitehtaasta saksaksi, englanniksi ja unkariksi. Englanniksi löytyvät Herend: the art of Hungarian porcelain (1988) ja The porcelain of Herend (1974). Saksaksi löytyy Herend, Manufaktur der ungarischen Porzellankunst (1982) ja Das Porzellan von Herend (1974). Kirjat löytyvät Helsingin yliopiston kirjastosta. http://finna.fi
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy Antiikin aarteita Habsburgien keisarihovista: Wienin Kunsthistorisches Museumin antiikkikokoelman mestariteoksia (Tampereen taidemuseo 1995)
Seuraavalla sivulla on tietoa tehtaasta: http://play.hemmakanalen.se/hem_och_fritid/antikdeckarna?videoId=1.7743…
Valitettavasti kysymäsi lehti ei ole Kemin kaupunginkirjaston kokoelmissa vaan se kuuluu Kemin sarjakuvakeskuksen kirjastoon. Sarjakuvakirjaston aineisto on ainoastaan tutkijoiden käytössä siten, että he ovat itse tulleet paikan päälle etsimään tarvitsemaansa tietoa (sarjakuvakirjastossa ei ole omaa henkilökuntaa). Tällä hetkellä tämäkään ei onnistu, sillä kirjasto on vastikään muuttanut ja kokoelma on vielä järjestelemättä.
Huomasin kuitenkin, että kyseinen lehti on myös Kuopion Varastokirjastossa. Jos otat yhteyttä lähimpään kirjastoosi niin sitä kautta lehden voisi tilata kaukolainaan tai pyytää Helakisan kirjoituksesta kopion.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan heinänteko on heinän korjaamista rehuksi, heinänkorjuuta:
http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80
Korjaaminen on siis, niin kuin kirjoitit, paitsi kunnostamista ja parantamista, myös keräämistä, kokoamista, talteen ottoa ja suojaan korjaamista:
http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80
Suomen murteiden sanakirjan (kolmas osa, 1992) mukaan heinänteko on "heinätöiden tekemistä, heinän korjaamista rehuksi", ja kun ollaan heinänteossa ollaan heinää korjaamassa (s. 64). Ehkäpä heinätöiden tekeminen on vain lyhentynyt muotoon heinänteko. Varsinaista selvitystä sanalle ei löytynyt.
