Puutarhaan rakennettavista koristealtaista on paljonkin tietoa. Useissa, ainakin suurimmissa puutarha-alan kirjoissa on rakennusohjeita. Tietoa ja hyviä rakennusohjeita on mm. Antti Riikosen ja Seppo Asikaisen teoksessa Suomalainen puutarhakäsikirja, joka on hankittu useimpiin pääkaupunkiseudun kirjastoihin. Aiheesta on kirjoitettu myös lehtiartikkeleita. Uusimpia lienevät Kodin Pellervon (2000, nro 4), Kotipuutarhan (2000, nro 7) ja Kotivinkin (2000, nro 4) artikkelit.
Kirjallisuutta aiheesta löydät tekemällä haun aineistotietokannasta, tässä tapauksessa pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä tietokannasta http://www.libplussa.fi/, seuraavasti:
Valitse asiasana-haku ja kirjoita hakulaatikkoon asiasanoiksi taloudellinen integraatio eurooppa historia, saat 10 viitettä joidenka käyttökelpoisuuden ja saatavuuden saat selville samantien. Enemmän aineistoa löydät haulla taloudellinen integraatio ja Eurooppa, mutta joukossa on varmasti paljon tarpeetonta.
Katso myös Eurooppa-tiedotuksen sivuja, esim. http://www.eurooppa-tiedotus.fi/perus/ Siinä on Reijo Kemppaisen Suomi Euroopan unionissa perusteos, jonka alalukuna on mm. Euroopan talousyhteisön synty.
Seitsemästä 50-luvulla julkaistusta Valistuksen satukokoelmasta kootussa kirjassa Lauantaisadut (Valistus, 1979) on Saara Heinon kirjoittama tarina Leivos-Liisa. Liisa oli varsin kiltti tytöntyllerö, mutta eräs hyvin paha vika tällä pikku-Liisalla oli: hän ei olisi millään ehdolla halunnut syödä tavallista ruokaa - hän olisi halunnut syödä ainoastaan makeisia. Voisikohan tämä olla etsitty tarina ja kirja?
Leivos-Liisa julkaistiin alun perin Saara Heinon satukirjassa Pikkusiskojen satuja (Valistus, 1953).
Lasten riemut -runo on Immi Hellenin runo, ei suomennos. Se löytyy mm. monista vanhoista kansakoulun lukukirjoista ja lukemistoista. Alla linkki hakutulokseen Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta:
https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?DATABASE=6&PBFORMTYPE=01…
Satakirjastoista runo löytyy ainakin kirjasta Lasten riemut: luonnonkirjaa lukemassa (2008). Kirja on Anna-Liisa Alangon toimittama, ja sisältää Alangon jälkikirjoituksen mukaan runoja Hellenin runokokoelmista Lasten runoja (1898) ja Lasten runokirja (1930):
https://satakirjastot.finna.fi/Record/satakirjastot.290559
Viidalla ei ole montaakaan runoa, jotka suoranaisesti liittyvät vuoden 1918 tapahtumiin. Yrjö Varpio nimeää kirjassaan Lauri Viita : kirjailija ja hänen maailmansa kuitenkin kaksi Betonimylläri-kokoelmaan sisältyvää tekstiä: "Aiheita 'Vallankumous' ja 'Kapina' -runoihin Viidan ei tarvinnut hakea kaukaa. Kansalaissota, 'kapina', oli ollut Pispalassa Viidan nuoruusvuosina vielä tuoreessa muistissa ja lukuisten tarinoiden kohteena." Näistä lyhyt ja ytimekäs Vallankumous saattaisi jopa käydä etsitystä runosta. Ensimmäinen sen kahdesta säkeistöstä kuuluu seuraavasti: "Monttunsa reunalla metsikön takana / silmillä likainen liina tai lakana / 'Eläköön vapaus!' huusi mies." (s. 33) "Vaikka runo aiheensa puolesta liittyy kansalaissodan tapahtumiin…
Kyllä, huoneeseen on paljon varauksia joka päivä. Jos haluaa tulla laulamaan karaokea, kannattaa varata aika ajoissa Varaamo-palvelusta tai soittamalla Tikkurilan kirjaston musiikkiosastolle. Kirjastossa kokoontuu myös avoin karaokeryhmä maanantaisin klo 13–18 ja torstaisin klo 13–17. Silloin voi tulla laulamaan ilman ajanvarausta.
Soittohuoneita löytyy seitsemästä eri Helmet-kirjastosta. Löydät kyseiset kirjastot kirjastot ja palvelut osiosta. Tässä linkki: https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Kirjoita hakukenttään hakusanaksi soittohuoneet, jonka jälkeen saat listauksen kirjastoista, joista soittohuone löytyy. Klikkaamalla kirjaston nimeä löydät yhteystiedot sekä tarkempaa tietoa soittohuoneiden varauskäytännöistä.
Tarkoitat kysymykselläsi ilmeisesti ePress-aikaukauslehtipalvelua, jota voi lukea Helmet-verkkokirjaston kautta kesäkuun loppuun asti. Jos et pääse kirjautumaan palveluun, varmista ensin, että kirjastokorttisini numero ja pin-koodi ovat oikein. Sen jälkeen varmista, että kirjaudut oikeasta osoitteesta: https://helmet.finna.fi/Content/epress-vaihtoehdotValitse Siirry ePress-palveluun. Kirjoita kirjastokorttisi numero ja pin-koodi. Linkki toimii kesäkuun loppuun asti. Helmet-kirjastojen oman eKirjaston kirjat, äänikirjat ja aikauslehdet korvaa Valtakunnallinen E-Kirjasto. Palvelua voi käyttää ainakin toistaiseksi vain mobiililaitteilla. Kirjaston käyttö edellellyttää vahvaa kirjautumista.Tietoa Valtakunnallisesta E-…
Ainakin seuraavat päiväkirjamuotoiset urheiluromaanit voit varata Helmet-tietokannasta:Kivi, Annikki : Olympialaistyttö ; eli Ritin ensimmäinen ylioppilaskesä : nuorisonromaani. Karisto, 1938 - Minämuotoinen nuorisoromaani, jossa suomalainen naisvoimistelija saa osallistua Berliinin olympialaisiin ja tavata jopa valtakunnankanslerin.Maksimainen, Kai : Jalkapallokuu - romaani. ntamo, 2024Tossavainen, Jouni : New Yorkin lentävä suomalainen. Like, 2014 - Kertoo Hannes Kolehmaisesta
Kyllä se on mahdollista. Järvenpään kirjaston yhteystiedot ja aukioloajat löytyvät sen kotisivulta, http://www.jarvenpaa.fi/sivu/index.tmpl?sivu_id=92 .
On monta hyvää websähköpostia, kuten esim gmail.
Katso lisää:
https://www.google.com/accounts/ServiceLogin?service=mail<mpl=xena&hl…
http://fi.wikipedia.org/wiki/Gmail
Elizabeth Goudgen teosta Three plays ei löydy Suomen eikä Pohjoismaiden kirjastoista eikä enää kirjakaupoistakaan. British Librarysta sitä voi yrittää kaukolainata. Kaukolainaus maksaa vähintään 25 euroa. Myöskään Elizabeth Goudgen elämäkertaa ei löydy Suomen kirjastoista. Kysyin sähköpostitse Suomi-näytelmän nimestä Victorian kirjastosta Lontoosta, jossa se piti olla varastossa. Otan yhteyttä, kun sieltä vastataan. Elizabeth Goudgen lyhyestä elämäkerrasta http://www.elizabethgoudge.org/a_short_biography_of_elizabeth_g.htm päätellen hänellä ei ole ollut yhteyksiä Suomeen.
Tänään perjantaina 14.10.2011 meillä HelMet-kirjastoissa on ollut teknisiä ongelmia, jotka ovat saattaneet jumittaa asiakastietueet joksikin aikaa. Nyt järjestelmän pitäisi kuitenkin jälleen toimia, joten voisit yrittää uudelleen sähköpostiosoitteesi vaihtamista HelMetin kautta.
Jos sähköpostia ei saa vieläkään vaihdettua, voit tulla mihin tahansa HelMet-kirjastoon ja pyytää muuttamaan sähköpostiosoitteesi. Kannattaa ottaa mukaan kirjastokortti ja kuvallinen henkilöllisyystodistus. Helsingin kaupunginkirjaston palvelupisteet löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/.
Erkki ainamo on työskennellyt Yleisradiossa, mutta "Soi iltakellot" - laulun sanoituksen tarkkaa vuotta ei osattu kertoa edes Yleisradion arkistosta. Heidän mukaansa tarkkoja tietoja sanoittajista ei välttämättä löydy, säveltäjistä kyllä löytyy.Ylen arkiston antaman tiedon mukaan voi sanoa varmasti vain, että sanoitus on tehty ennen vuotta 1974, joka on hänen kuolinvuotensa.
Ainamo on toiminut suomentajana 1940-1960 luvuilla ja tässä on tietoja joistakin hänen sanoituksistaan ja suomennoksistaan:
Olavi Virta: Laila, tango, säv. Reino Terho [= Einari Marvia], san. Era. 1948 Fazer/Decca
Taru Pyhälä: Kuin päivänpaiste (Så skön som solen), laulelmafoksi, säv. Jerry Högstedt, san. Per-Anders [= Göran Hedén], suom. Erkki Ainamo [sama sävelmä…
Kirjallisuuden sanakirja (Yrjö Hosiaisluoma, 2003) määrittelee kirjaksi nimitettävän painotuotteen minimipituudeksi 48 sivua. Tämä on myös Unescon vakiintunut kirjan vähimmäispituuden määritelmä.
Tilastokeskuksen mukaan kirja on "[...] ei-aikakautinen painettu julkaisu, joka on yleisön saatavissa. Sivumääräkohtaista rajoitusta ei ole, mutta 4-48 -sivuiset julkaisut rajataan omaksi ryhmäkseen, pienpainatteiksi." http://www.tilastokeskus.fi/meta/kas/kirja.html
Näiden määritelmien mukaan lehdet eivät siis olisi kirjallisuutta. Jotkut lehdet toki ovat yli 48 sivua pitkiä, mutta Tilastokeskuksen määritelmän mukaan ne rajautuvat pois kirjan määritelmästä sillä perusteella, että ne ovat aikakausjulkaisuja. Lehdillä ei myöskään ole ISBN-tunnuksia…
Surrealismissa pyritään kuvaamaan arkitodellisuuden ylittävää, ylitodellista (ransk. surréalité) sekä ihmisen alitajuntaa unia ja hallusinaatioita hyödyntämällä.
Viime vuosisadan alun kirjailijoista surrealisteihin lukeutuvan André Bretonin tuotannosta on suomennettu kaunokirjalliset teokset Nadja (2006), Hullu rakkaus (2010)ja Magneettikentät (2013). Myös Franz Kafkan teoksia määritellään surrealistisiksi. Kannattaa kokeilla vaikkapa Kafkan novelleja, joita löytyy varmasti useimpien kirjastojen kokoelmista.
Kirjallisuudessa surrealistien suoraa tai epäsuoraa vaikutusta on mm. Samuel Beckettin, Eugene Ionescon, Jean Genet'n, Alain Robbe-Grillet'n, Natalie Sarrauten ja William S. Burroughsin tuotannossa. Kaikkien edellä mainittujen teoksia…
Koska kohdistit kysymyksesi Oulunsalon kunnankirjastolle, oletettavasti etsit langaton viestintä yrityskäytössä -koulutuksen harjoittelupaikkaa Oulun seudulta.
Lähiseudun kirjastoista Oulun kaupunginkirjastolla on käytössään langatonta viestintäteknologiaa. Lisätietoja aiheesta voi kysyä kirjastotoimen apulaisjohtaja Maija Sarasteelta, maija.saraste@ouka.fi tai 040-7037316.
Oulussa on myös useita yrityksiä, esimerkiksi Nokia jossa tehdään langattomaan viestintään liittyvää tuotekehittelyä. Yrityshakemistosta http://www.yritystele.fi/ voit hakea yrityksiä toimialoittain. Hakusanalla tietoliikenne ja rajaamalla kunnan nimellä rajaamalla, vaikkapa Oululla saat yhteystietoja alan yrityksiin.
Helsingin yliopiston ja Teknillisen korkeakoulun…
Alla on joitakin järjestötoimintaan ja johtamiseen liittyviä kirjoja. Voit tarkistaa löytyykö niitä Akaan tai sen lähiseutujen kirjastoista:
Ilvonen, Anne: Miten johdan? : yhdistystoiminnan johtamisopas (Helsinki, OK-opintokeskus, 2011)
Somerkivi, Pirjo: Johtajana järjestössä (Helsinki, Pirjo Somerkivi, 2011)
Salminen, Olavi E.: Palveleva johtajuus : miten johdan itseäni ja muita (Aikamedia 2011)
Litmanen, Pekka: Urheilujohtamisen ooppera (Magentum 2008)
Loimu, Kari: Yhdistystoiminnan käsikirja (Helsinki, WSOYPro, 2010)
Loimu, Kari: Johda yhdistyksesi menestykseen : puheenjohtajan käsikirja (Helsinki, WSOYpro, 2005)
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/akaan_kirjasto
Voit hakea lisää yhdistelemällä seuraavia asiasanoja: johtaminen,…
Kaikki suuret ja keskisuuret kustantajat julkaisevat lastenkirjoja, kuten Otava, Tammi, WSOY, Gummerus, Karisto, Teos. Pienemmistä kustantajista ainakin seuraavat: Lastenkeskus, S&S, Reuna-kustannus, Pieni karhu, Nordbooks, Myllylahti, Kustannus-Mäkelä.
Yleiset kirjastot (kirjastot.fi) ovat listanneet kustantajia sivulleen. Sieltä voit katsoa lisää: https://www.kirjastot.fi/kirjallisuus/kustantajat
Petra Szabolla on kaksi mustavalkoisista lampaista kertovaa kuvakirjaa. Eemeli ja Emilia on ilmestynyt Kustannus-Mäkelän julkaisemana suomeksi vuonna 1988 ja Pietu, pikku lammaspuoli on julkaistu Satusiivet-kerhon kirjana 1992. Kirjojen alkukieliset nimet ovat Emil och Emilia ja Emil, det halva fåret. Kirjojen kansikuvat löytyvät näiden nimien ja esim. Googlen kuvahaun avulla.
