Pirjo Mikkosen Sukunimet -kirjan (Otava, 2000)mukaan Lavikka-sukunimeä tavataan Savitaipaleella ja Taipalsaarella. Koska sukunimeä tavataan näin rajatulla alueella, voisi olettaa Lavikoiden olevan samaa sukua, mutta kuitenkin vain olettaa. Lisäksi Heikki Särkkä kirjoittaa Suomen sukutukimusseuran aikakauskirjassa (Genos 1999, numero 4, s. 226), että Mikko ja Pekka Mikonpoika Lavikka myivät v. 1800 Aatami ja Mikko Simonpoika Illukalle puolet kruununtilasta numero 7 Savitaipaleen Lyytikkälän kylässä. Savitaipaleen kirkkoherran vuoden 1876 sukuselvityksen mukaan Lyytikkälä 7:n asukkaaana oli ollut Juhana Mikonpoika Lavikka (Mikko Simonpoika Illukan poika). Särkkä jatkaa, että näyttää ilmeiseltä, että Mikko Illukan jälkeläiset ovat alkaneet…
Helsingin kaupunginkirjastossa Domus-nimistä lehteä on tilattu pääkirjastoon ja Rikhardinkadun kirjastoon. Pääkirjasto säilyttää lehteä kuluvan ja sitä edellisen vuoden ja Rikhardinkadun kirjasto kuluvan ja 5 edellistä vuotta.Kirjastot myyvät lehtiensä vuosikertoja kerran vuodessa 8.2. Lainan päivänä. Pääkirjasto myy siis 8.2.2001 vuoden 1999 ja Rikhardinkatu vuoden 1996 Domus-lehdet.
Sekä Laila Kinnunen että Kai Lind ovat levyttäneet vuonna 1960 kappaleen "Miksi yhä silmäs palaa". Se alkaa: ”Yhäti tänne miksi silmäs palaa, jollet mitään aiokaan?” Laulu päättyy: “…jos sä tyhjää aiot vain!” Laulun alkuperäinen nimi on ”What do you want to make those eyes at me for”. Yleisradion Fono-tietokannan mukaan sen on säveltänyt James V. Monaco. Suomenkieliset sanat on tehnyt Saukki eli Sauvo Puhtila.
Yleisradion Fono-tietokanta: www.fono.fi
Kansalliskirjaston hakupalvelu: https://kansalliskirjasto.finna.fi/
HelMet-kirjastoista löytyy runsaasti erilaisia soitonoppaita aloittelijoille sekä musiikinteoriaan johdattavia kirjoja.
Voisit kokeilla HelMetin sanahakua vaikkapa asiasanoilla "soitonoppaat", "piano", "musiikinteoria" ja "alkeistaso".
Pianokoulujen klassikko on Michael Aaronin Pianokoulu-kirjasarja, jonka avulla lukemattomat sukupolvet - vastaaja mukaanluettuna - on opetellut pianonsoittoa.
Tuoreemmista, kotimaisista pianokouluista voisi mainita teokset Pianon avain. 1 (Warner/Chappell Music Finland, 2005) ja Suomalainen pianokoulu. 1 (WSOY, 2003).
Ensiksi mainittu teos on lapsille ja nuorille tarkoitettu uusi pianokoulu, joka selvittää musiikin peruskäsitteistöä, vapaansäestyksen ja improvisoinnin alkeita sekä harjoittaa pianonsoiton…
Wikipedia-artikkeli määrittelee taiteilijakirjan itsenäiseksi taideteokseksi, yleensä käsintehdyksi kirjaa muistuttavaksi esineeksi. Se on kirjan ja taideteoksen yhdistelmä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Taiteilijakirja
Sitä ei liene mahdollista täysin kattavasti ja yksiselitteisesti määritellä. Emmi Martin, joka hoitaa Helsingin Rikhardinkadun kirjastossa sijaitsevaa taiteilijakirjakokoelmaa ja on yksi RikArt-verkkogallerian toimittajista, kertoo kiinnostavasti taiteilijakirjoista Kirjastokaista-videolla:
http://www.kirjastokaista.fi/2010/02/19/taiteilijakirjat_esittelyssa/
Varausta ei pysty tekemään silloin kun missään kirjastossa ei ole ainuttakaan kappaletta kyseistä teosta.
Vaikka HelMet-aineistotietokannassa on näkyvissä kirjan Punainen Hanko nimeketidot, niin ainuttakaan nidettä ei vielä ole rekisterissä. Siksi varauksen teko ei ole onnistunut
Ennen kuin kirja voidaan viedä kirjaston aineistotietokantaan, on tietokannassa oltava nimeketietue, johon niteet liitetään.
Kun haluamanne kirja on 'Käsittelyssä' -tilassa, on mahdollista jättää varaus kirjastossa paikan päällä. HelMet-aineistotietokannan kautta varauksen voi tehdä vasta sitten kun kirja on jo "oikeasti lainattavissa".
Tekijänoikeuslaki 404/1961 (täydennyksineen ja muutoksineen) – on tosiaankin perusta äänitteidenkin jakeluun - www.finlex.fi
Tekijänoikeus (oikeudenhaltijat) on puheäänitteiden kohdalla tuottajalla, esittävillä henkilöillä ja teoksessa mahdollisesti käytettyjen teosten tekijöillä.
Opetus- ja kulttuuriministeriön sivun vastausarkistossa löytyy lain soveltamisen ohjeita, mm. tämä:
Kysymys: Saako teoksia jakaa Internetissä ja vertaisverkoissa?
Vastaus: Teoksia ei saa jakaa yleisölle ilman oikeudenhaltijan lupaa. Teoksen saattaminen yleisön saataviin tietoverkoissa edellyttää luvan hankkimista tekijältä.
http://www.minedu.fi/OPM/Tekijaenoikeus/tekijaenoikeuden_perusteita/tek…
Lisätietoja kannattaa kysyä:
www.teosto.fi
www.gramex.fi
Mirjami Läheenkorvan runo Kun valvoin yössä huhtikuun sisältyy Lähteenkorvan runokokoelmaan Kuin kukat ja linnut vuodelta 1968 (Gummerus).
Saatte runon sähköpostiinne.
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
Lähteenkorva, Mirjami: Kukin kukat ja linnut (Gummerus, 1968)
Kerroit tarvitsevasi tietoja päättötyötäsi varten. Ensimmäiseksi sinun kannattaisi keskustella päättötyösi ohjaajan kanssa. Häneltä voisit saada materiaalia, jonka avulla pääset alkuun.
Myös oman oppilaitoksen kirjaston puoleen kannattaa kääntyä; sieltä uskoisin löytyvän ainakin yleistä aineistoa SWOT-analyysistä. Jos olet raumalainen, Raumaa koskevaa tilasto- ja muuta tietoa löydät helpoimmin Rauman kaupunginkirjastosta. Esimerkiksi Rauman kaupungin toimintakertomuksessa on ajankohtaista tilastotietoakin.
SWOT-analyysin kuvaus löytyy internetissä esim. osoitteesta http://www.tekes.fi/julkaisut/opas/aloitus/swot.html
Kirjastojen lisäksi voit kääntyä suoraan Satakuntaliiton ja Satakunnan TE-keskuksen puoleen ja kysyä heiltä aineistoa…
Toisin kuin esimerkiksi ampiaisilla, joilla on sileä myrkkypistin, mehiläisen piikissä on voimakkaita väkäsiä. Nämä ankkuroituvat niin lujasti pistettävään kohteeseen, että koko piikki myrkkyrauhasineen repeää irti mehiläisen vetäessä sitä ulos ja yksilö itse menehtyy pian pistämisen jälkeen.
Iiris Kalliola, Ötökät
Juhani Itämies, Paarman puremaa : tietoa ja tarinaa kesän pistäjistä
Lars-Henrik Olsen & Jakob Sunesen, Pikkuötökät talossa ja puutarhassa
Tarkoitatko Aleksi Delikourasin Nörtti-kirjasarjaa? Sarja on nuortenkirjallisuutta ja kertoo nuoresta miehestä, joka mieluiten elää virtuaalimaailmassa. Kirjasampo-sivustolla on kirjan esittely:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Robert Louis Stevenson on keksinyt mustat pilkut "Aarresaarta" varten. Mutta hän sai idean siihen entisaikojen merirosvoilta. Karibianmeren merirosvoilla oli tapana näyttää pataässää epäilyttävältä vaikuttavalle kollegalle. Pataässää onkin pidetty ns. kuoleman korttina.
https://en.wikipedia.org/wiki/Black_Spot_(Treasure_Island)
http://www.psywarrior.com/DeathCardsAce.html
Robert Louis Stevenson Kirjasammossa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175930209969
Kysy kirjallisuudesta on osa valtakunnallista Kysy kirjastonhoitajalta -palvelua. Meillä ei ole pääsyä Kirjasammon ylläpitoon. Kirjasammon sisällöistä voi lähettää palautetta lomakkeella, https://www.kirjasampo.fi/fi/palaute.
Voimistelutossujen keksijästä ei löydy tarkkaa, historiallisesti dokumentoitua tietoa. Niiden kehitys liittyy voimistelun historiaan, eli sopivat jalkineet ovat muotoutuneet ajan myötä vastaamaan voimistelijoiden tarpeita. Näin ollen voidaan olettaa, että saksalaisella Friedrich Ludwig Jahnilla, jota pidetään nykyaikaisen voimistelun isänä, oli 1800 -luvun alkupuolella todennäköisesti oma osuutensa varhaisten voimisteluvarusteiden kehityksessä.Lähteet: Suomela, Klaus: Urheilun maailmanhistoria (1953)Kanerva, Juha ; Tikander, Vesa: Urheilulajien synty (2012)
Yhdistelmähaulla football ja yearbook maakuntakirjastojen yhteisluettelosta Mandasta löytyy kysymääsi nimekettä vuodelta 93/94, Rothmans football yearbook 83-, The European football yearbook 88-, The official football league yearbook 87-. Näitä löytyi esim. Lahdesta ja Tampereelta. Kaukolainapyynnön voit jättää omaan kirjastoosi.
Tietoa Timo Parvelasta löydät esim. Ismo Loivamaan teoksesta Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3 (BTJ-kustannus 2001); teoksen kakkososassakin on sama artikkeli hieman suppeampana.
Parvelasta löydät tietoa myös netistä mm. osoitteista
http://www.nuorisokirjailijat.fi/parvelatimo.shtml
http://www.infoplaneetta.hyvan.helsinki.fi/kirjoista/parvela.html
http://www.wsoy.fi/www/main.nsf/kirjailijat/A5D072CEE3ED46EBC2256A9C004…
http://www.lukukeskus.fi/nuoret/kansiot/kirjailijat/Laumlnsituulella_sa…
Hei,
aivan noilla sanoilla ei tekstiä löytynyt, mutta Hilja Aaltosen tekstissä Sain herralta kanteleeni (2. säe) löytyy lause "Ja varjoihin Jumalan puistoin minut lauluni valjaat vie."
"Olen laulaja elämän saaton.
Sen tehtävän Herralta sain.
Olen juhlain ja juhlien aaton
ja arjen ja sunnuntain.
Ja varjoihin Jumalan puistoin
minut lauluni valjaat vie.
Ja päiviin, kun kirkkahin muistoin
käy vuosien ylitse tie."
Sanat löytyvät muun muassa täältä: http://forum.netmission.fi/forum/hengelliset/uskonel%C3%A4m%C3%A4n-kysy…
Fono.fi-tietokannasta ilmenee, että tekstin on säveltänyt Pekka Kuokkala. http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?ID=ebf228d2-daba-4789-a96e-717f…
