Hyviä kirjoja aiheesta:Algoth Niska : salakuljettajien kuningas / Kari Kallonen
Julktiedot [Tampere] : Revontuli, 2000
Alkoholin salakuljetus ja sen valvonta Perämeren rannikolla kieltolain aikana 1919-1932 / Kari Filpus
Julktiedot Oulu : Oulun yliopisto, 2001
Saariston salakuljettajat / Kaj Dahl ; käsikirjoituksesta suomentanut Veijo Kiuru ; tässä joitain esimerkkejä aiheesta. Lisää kirjoja löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi
Helsingin kaupunginkirjaston Plussa-tietokannasta löytyi seuraavat kirjaviitteet, jotka käsittelevät metron historiaa: Kankaala: Helsinki-metro, 1976; Helsingin historia vuodesta 1945, s.490-496. Lisää aiheesta saattaa löytyä kirjoista: Herranen: Från hästomnibussar till metro ja Laakso: Metro ja kaupunkirakenne - Helsingin metron vaik... ja saman tekijän toisesta teoksesta: Metro ja kaupunkirakenne-seurantatutkimus. Lisäksi metron historiasta löytyi seuraavat lehtiartikkelit:
Kun Helsinki sai metron : tohtori Reino Castrén on maanalaisen isä, mutta lapsi ei ole hänen : runkolinjasta salateitse lopulliseen päätökseen 1955-1969 (Auto & liikenne) Sainio, Martti HS 1999-05-08
"...olinhan siellä minäkin" (Auto & liikenne) Eloniemi,…
Varhaisten sanakirjaesiintymien perusteella pökeltäminen on alun perin tarkoittanut epäselvästi, sekavasti puhumista tai (asioiden) sekoittamista: 'tala oredigt' (Lönnrot, Finskt-svenskt lexicon), 'undeutlich sprechen' (Erwast, Finnisch-deutsches Wörterbuch), 'confuse, perturbate' (Geitlin, Lexicon Fennico-latinum condidit). Murresanastossa pökeltäminen puolestaan merkitsee tavallisimmin nopeasti liikkumista tai toimimista, rientämistä ("Matti oli kuin -- vasikka , joka pökelsi pitkin keväistä ruohoa", "Mihi hää siint nyt nii sukkelaa pökels", "-- on parempi ensin tuumia asiat ennenkuin pökeltää tekemään").
Silmäilemieni verkkokeskustelujen perusteella pökeltäminen on nykyisessä kielenkäytössämme sangen…
Musiikkipedagogit toimivat usein musiikinopettajina esimerkiksi työväen- tai kansalaisopistoissa, joissa he opettavat soittoa, laulua tai musiikin teoriaa. Tehtäviin kuuluu oppituntien valmistelua sekä tuntien pitämistä. Ammatissa tarvitaan musiikin monipuolista tuntemusta, pedagogista osaamista sekä soitto- tai laulutaitoa.
Ammattikorkeakouluissa voi suorittaa kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinnon musiikkipedagogi (AMK). Tutkinnon voi suorittaa musiikin koulutusohjelmassa sekä pop/jazz-musiikin koulutusohjelmassa.
Yliopistoissa voi myös opiskella musiikkialaa. Alempi korkeakoulututkinto on musiikin kandidaatti, ylempi musiikin maisteri. Taideyliopiston musiikikasvatuksen koulutusohjelman tutkintoja ovat kandidaatti ja maisteri,…
Kollegat keksivät ehdottaa Heikki Luoman teosta Vain muutaman huijarin tähden ja Jari Järvelän kirjaa Minä, kaupunginjohtaja. Mahtaisiko kumpikaan näistä täsmätä muistikuviin?
Luettelo vanhainkodeista ja muista vanhusten hoitopaikoista löytyy stakesin sivustolta http://www.stakes.fi/FI/Etusivu.htm > tilastot ja rekisterit > toimipaikkarekisteri > HILMO:n toimipaikkarekisteri. HILMO on hoitoilmoitusjärjestelmä, josta löytyy koodilla 310 ja 320 kaikki vanhainkodit ja hoitopaikat osoitteineen.
Vanhustyön keskusliiton nettisivuilta löytyy lista heidän jäsenyhteisöistään: http://www.vanhustyonkeskusliitto.fi/index.ph?page=aakkoslista&menu=kes… .
Suomi.fi -sivustolla on osio kunnista http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/a-o-hakemisto/index.html?filters=suom… , jossa on linkit kuntien nettisivuille. Kuntien nettisivuilta löytyvät myös vanhainkotien yhteystiedot, mutta etsiminen on tietysti aika hankalaa.
Varsinaista slangisanakirjaa venäjästä suomeen en löytänyt luetteloista. Löytyi ainoastaan aivan pikkuinen viranomaiskäyttöön laadittu venäläisen huumeslangin sanasto: Streltshenko, Eduard: ”Venäläisten huumeriippuvaisten käyttämien erityistermien (”huumeslangin”) venäläis-suomalainen sanasto”. Sitä voi tutkia Kansalliskirjastossa.
Muihin kieliin, esim. englantiin sanakirjoja kyllä on. Suosittu näyttää olevan kirja Vladimir Shlyakhov, Eve Adler: ”Dictionary of Russian slang & colloquial expressions”. Siitä on tullut v. 2006 kolmas korjattu painos. Akateeminen kirjakauppa näkyy myyvän kirjaa 19 eurolla. Kirjastoissakin sitä näkyy olevan eri puolilla Suomea niin että sen saa ainakin kaukolainaan, ellei lähiseudun kirjastosta löydy.…
Mustavalkoinen kopiointi onnistuu Turun pääkirjastossa katukerroksen Uutistorilla ja Kirjallisuus ja taiteet -osastolla sekä uudisrakennuksen toisessa kerroksessa, tieto-osastolla. Värikopiointi on mahdollista vain Uutistorilla. Kopiot maksavat 20 senttiä sivu.
On vaikea neuvoa eteenpäin, kun kysymyksessä ei ole mitään vihjettä siitä, mistä lehdestä on kysymys. Monilla kirjastoilla on kuitenkin tarjolla vanhoja sanomalehtiä mikrofilmeinä, joten jos sellaisesta on kysymys, kannattaa kääntyä esimerkiksi Oulun kaupunginkirjaston puoleen. Jos taas on kyse rock-lehdistä, voi ainakin noita vanhempia numeroita olla vaikea löytää muualta kuin Kansalliskirjaston kokoelmasta, jota ei lainata. Jos kysyjä pystyy täsmentämään, mistä lehdestä on kyse, voidaan yrittää auttaa eteenpäin.
Jos tilanne on sellainen, ettei kysyjäkään tiedä, onko noista keikoista jotain kirjoitettu ja jossain lehdessä julkaistu, ollaan ns. perustutkimuksen eli aikaa vievän lehtien selailun tilanteessa. Sellaista palvelua ei tätä…
Makupalat-linkkikirjastoon on kerätty linkkejä kotisivun/www-julkaisun laatimiseen https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae?f%5B0%5D=field_luokka%3A131&f%5B1…
Kannattaa myös hyödyntää Kysy kirjastonhoitajalta –palvelun arkistoa https://www.kirjastot.fi/kysy/haku josta löydät vastaavaan kysymykseen annettuja muita vastauksia käyttämällä asiasanaa www-sivut tai verkkojulkaiseminen. Samoilla asiasanoilla voit etsiä aiheesta kirjallisuutta kirjastojen tietokannoista.
Hei,murrosikä käynnistyy, kun lapsen keho alkaa tuottamaan sukuhormoneja. Niiden eritystä säätelee aivolisäke ja aivolisäkkeen toimintaa ohjaa ja säätelee keskushermosto. Tarkkaa tietoa siitä miksi, miten ja milloin tämä järjestelmä aktivoituu murrosiässä, ei ole. Sukuhormonit saavat aikaan murrosiän muutokset nuoren elimistössä, kuten ihon ja hiuksien rasvoittumisen, mutta ne säätelevät myös pituuskasvua ja yleistä aineenvaihduntaa. Lisää tietoa ja lähteet:Terveyskylä: Lapsen terve kasvu - SukuhormonitLapsen terve kasvu (terveyskyla.fi)Mitä murrosiässä tapahtuu?Mitä murrosiässä tapahtuu? | Hyväkysymys.fi (hyvakysymys.fi)Terveyskirjasto: Luteinisoiva hormoniLuteinisoiva hormoni, seerumista (S-LH) - Terveyskirjasto
PlM tarkastustoimisto: Puolustusministeriön tarkastustoimisto. Puolustusministeriö toimi talvisodan aikana pääosin Helsingin alueella.2. Pr, pikakiväärimies (18.2.1040): 2. Prikaati, toimi keväällä 1940 Kannaksella. KSS-koulu: Kaasusuojelukoulu, toimi alkuvuonna 1941 Santahaminassa. Muutti nimensä Kaasusuojelukoulutuskeskukseksi 17.6.1941.KSS materiaalitoimisto: Viittaisi kaasusuojelumateriaalitoimistoon, mutta tästä ei voi päätellä olisiko kyseessä esimerkiksi jokin kaasusuojelukoulun tai kaasuojelukoulutuskeskuksen osastoista vai esimerkiksi Päämajan kaasusuojelukomentajan alainen toimisto. Myöhempi kss-mat.tsto viittaa kuitenkin selvästi Päämajan sotatalousesikunnan alaiseen toimistoon. Sotatalousesikunta toimi kevääseen 1944 asti…
Internetistä löytyi artikkeli, joka vastannee kysymykseenne. Artikkelissa käsitellään Pentti Ahmaksen väitöskirjaa ”Oikeudenkäynnin yhdenmukaistaminen 1800-luvulla”. Vaikuttaisi siltä, että esi-isäänne koskevia tietoja saattaisi löytyä Mikkelin maakunta-arkistosta. Sitä, onko etsimänne asiakirja olemassa, emme pysty varmistamaan.
Ko. artikkelissa kerrotaan, että maaseudulla alioikeutena oli kihlakunnanoikeus, jonka päätöksistä riita-asioissa haettiin muutosta laamanninoikeudessa ja sen päätöksistä hovioikeudessa ja edelleen senaatin oikeusosastossa (korkein oikeus). Rikosasioissa haettiin muutosta suoraan hovioikeudessa ja edelleen korkeimmassa oikeudessa. Laamanninoikeudet lakkautettiin vuonna 1867, jolloin oikeusasteita jäi kolme.…
Kirjastot.fi-sivustosta löytyvät kaikkien kaupungin- ja kunnankirjastojen yhteystiedot, osasta Kirjastot, aakkosellinen lista keskipalstalla, http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/ . Koska joudutte rajaamaan kirjastojen lukumäärää, kannattaisi ehkä valita maakuntakirjastot, http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/maakuntakirjastot/ , sekä lisäksi muita vaikkapa suurimpien kaupunkien kirjastoja. Teidän kannattaa ehkä tiedustella kirjastoista ensin, mitkä niistä olisivat halukkaita laittamaan lehden esille asiakkaiden luettavaksi.
Kollegat Helsingin hovioikeudessa tiesivät kertoa seuraavaa:
1. Tilastotietoa löytää parhaiten eri hovioikeuksien vuosikertomuksista. Hovioikeuksien kotisivuille päästään sivuilta http://www.oikeus.fi/4322.htm
Suomessa on kuusi hovioikeutta, joiden jokaisen kotisivulla on linkki toiminta-( tai vuosi-)kertomukseen.
Esim. Helsingin hovioikeuden (HelHO) toimintakertomukset löytyvät nettisivulta http://www.oikeus.fi/33357.htm
Esim. tuoreimmassa v. 2007 HelHO:n kertomuksessa on tiedot sivulla 10. Siitä ilmenee, että vain 34 % käräjäoikeuden ratkaisuista säilyi sellaisenaan hovioikeudessa. Kaikkia muita muutettiin.
2. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos tekee Suomessa aiheesta tutkimuksia. Useimmat tutkimuksista on julkaistu sarjassa "…
Turun kaupunginkirjaston Verkkokirjastosta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=t_form2&sesid=1047971917 voit aloittaa haun yhdistämällä kaksi asiasanaa, esim. "Suomi" ja "mielikuvat" tai "Suomi-kuva" ja "matkailu". Pelkkä Suomi-kuva -asiasanakin tuo mielenkiintoisia kirjoja, esim. Hannes Sihvon toimittaman Toisten Suomi: mitä meistä kerrotaan maailmalla (2. p. 2001), Philippe Quicheteaun Sunnuntaikirjeitä Suomesta (1999) ja Pohjois-Savon ammattikorkeakoulun julkaiseman Matka maaseudulle: näkökulmia maaseutumatkailun tutkimukseen (2001). Sven Hirnin ja Erkki Markkasen Tuhansien järvien maa: Suomen matkailun historia (1987) on perusteos alaltaan.
Valitettavasti Marcus Sedgwickistä ei löydy tietoa suomeksi. Vuonna 1968 syntyneen englantilaiskirjailijan esikoisteos ilmestyi vuonna 2000 ja voitti Branfoard Boase -palkinnon vuoden 2000 parhaana lastenkirjana. Tähän mennessä häneltä on suomennettu vain Mustat ratsastjat -teos. Englanniksi hänestä on tietoa netissä, esim. osoitteessa http://www.marcus-sedgwick.com/home.htm löytyy haastattelu, elämänkertatietoa ja tietoa kirjailijan teoksista. Elämänkertatietoa on myös osoitteessa http://www.fantasticfiction.co.uk/authors/Marcus_Sedgwick.htm#top
Google-haulla kirjailijasta tulee lukuisia viitteitä.
