Tietokoneen voi varata samalle päivälle, jos vapaita aikoja on jäljellä. Keravan kaupunginkirjaston asiakastyöasemista löytyy tietoa kirjaston sivuilta: http://www.kerava.fi/kirjasto_yleisopaatteet.asp
Pääkaupunkiseudulla ainakin Espoon Sellon kirjastossa ja Helsingin Kohtaamispaikalla voi digitoida omia vanhoja VHS-kasettejaan DVD-levylle. Tietoa palvelusta löytyy näiden linkkien kautta:
http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17362;17370;132958
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kohtaamispaikka/
Lainattava kappale Radio Rock 3 -cd:stä on tulossa Kirjasto 10:iin, HelMetistä näet kun se on lainattavissa. Finnhits karaoke -DVD:n osaa 19 on tulossa Helsingin kaupunginkirjastoon 5 kpl. Muitakin välistä puuttuvia osia tullaan hankkimaan ainakin yhdet kappaleet.
Jatkossa aineistotoiveet kannattaa lähettää hankintaehdotuslomakkeella, joka löytyy lib.hel.fi -sivun vasemmasta reunasta kohdasta "palaute".
http://www.lib.hel.fi/
Sanaa sampio ei löytynyt käytettävissä olevista lähteistä: muun muassa Kielitoimiston sanakirja, Synonyymisanakirja, Vanhan kirjasuomen sanakirja ja Suuri kirosanakirja.
Todettakoon, että suomentaja on jo kuollut.
Missähän sarjan kirjassa tuo sanonta on? Valitettavasti meidän ei ole mahdollista lukea läpi sarjan kirjoja. Lisäksi Helmet-kirjastojen kokoelmiin kuuluu englanninkielisen sarjan kahdeksasta kirjasta vain neljä.
Kaupallisten kustantajien julkaisuiden painosmäärät ovat yleensä ns. "liikesalaisuuksia" eli ne ovat normaalisti vain kustantamon ja tekijän tiedossa. Kustantajat avaavat tätä tietoa yleensä vain niissä tapauksissa, joissa julkaisu on myynyt poikkeuksellisen hyvin, jolloin painoslukuja voidaan käyttää mainonnan tukena.
Syy painosmäärien ei-julkisuuteen on kaupallinen. Kustantajat kilpailevat keskenään, eivätkä halua antaa julkisuuteen tietoa, jota muut ehkä voisivat käyttää hyväkseen. Erityisesti tapauksissa, joissa myynti on ollut selvästi odotuksia vähäisempää, kustantaja ei ymmmärrettävästi halua korostaa, että "otettiin 1000 kappaleen painos ja siitä on myyty 150 kappaletta. Kustantajalla ei myöskään ole mitään yleistä velvollisuutta…
Kannattaa ottaa yhteys Suomen Saunaseuraan Helsingin Vaskiniemeen, Lauttasaareen. Asiakaspalvelu ma-pe 10 -14, p.09 - 678677.
internet-osoite: http://www.sauna.fi/. Luulenpa, että sieltä löytyy vastaus.
Kappaleen nimi on Sandilandi, ja se löytyy Eepos-kirjastoista CD-levyllä Lasten parhaat 1+2=32
https://eepos.finna.fi/Search/Results?lookfor=sandilandi&type=AllFields…
Mekään emme tunnistaneet laulua. Vastaavanlaisia laulunpätkiä löytyi netistä, mutta niissä ei ollut mainintaa laulun nimestä tai tekijästä.
Tunnistaisiko joku lukijoista laulun. Vastauksen voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
"Meren voimasta" ei ole julkaistu nuotinnosta.
"Arvaa kenet Pariisissa näin" on käännös Buffy Sainte-Marien sävellyksestä "Guess Who I Saw in Paris". Suomenkielisestä versiosta ei ole nuotinnosta, mutta alkuperäisestä löytyy pianosovitus nuottikokoelmalta The Buffy Sainte-Marie Songbook (Grosset & Dunlap, 1971). Kirja on Helmet-kirjastojen kokoelmissa:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1012603
Kyseisessä Muumilaakson tarinoiden jaksossa oltiin teatterissa, johon muumiperhe oli pelastautunut tulvalta. Kyse oli siis teatterin rekvisiitasta. Teattereissa rekvisiitat valmistaa tarpeistonhoitaja tai -valmistaja. Niiden valmistaminen kuuluu teatterin lavastamon tehtäviin. Elokuvissa ja televisiossa lavasteista ja tarpeistosta vastaavan henkilön tehtävänimeke on rekvisitööri.
Rekvisiittaa valmistetaan monenlaisista materiaaleista. Ruokia valmistetaan esimerkiksi vaahtomuovista, levystä, kipsistä ja lasikuidusta. Niissä voi olla päällä maalia ja lakkaa.
Lähteet ja lisätietoa
Helsingin Kaupunginteatterin lavastamon esittelyvideo: https://hkt.fi/backstage/lavastamo/
Jyväskylän kaupunginteatterin tarpeistonhoitajien…
Taistelija on Jori Sivosen säveltämä ja Timo Mäenpään sanoittama laulu. Sanat saat juuri ilmestyneestä nuottijulkaisusta Tapio, Kari, (esitt.): Kari Tapion parhaat--Olen suomalainen. F-Kustannus, Helsinki, c2001 (s.56-57). Kari Tapio esittää sen ainakin näillä levyillä:
Suomi soittaa -- Jaksaa vanhakin tanssia 1997
Meren kuisketta 1997
(Suojatun) elokuvan julkinen esittäminen on tekijänoikeuslain mukaan aina luvanvaraista. Televisiosta tulevan elokuvan näyttäminen kirjastossa yleisölle on sekin julkista esittämistä ja siten luvanvaraista. Lupa katsoa ei siis ole sama asia kuin lupa esittää julkisesti. Televisioyhtiö on hankkinut tämän oikeuden, mutta se ei siirry kirjastolle.
Kirjaston kokoelmassa olevan elokuvan saa esittää, jos oston yhteydessä on saatu myös julkisen esittämisen oikeus. Jotkut välittäjät tarjoavat tämän oikeuden nykyään kaikille elokuvilleen, mutta varsinkin vanhemmassa kokoelmassa pääsääntönä oli, että kirjastoille myytiin elokuvia vain lainausoikeuksin. Tämä esitysoikeus on selvitettävä elokuvakohtaisesti ennen esittämistä.
Heikki Poroila 29.1.2013
Kuvauksen perusteella ehdotamme Eugênio Giovenardin elämäkerrallista romaania Kielletty mies (ilmestynyt v. 2001). Tässä kuvaus kirjasta: http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_3656#.WT_DDsuweUk
Myös Georges Bernanosin Maalaispapin päiväkirjaa (ilmestynyt 1953) ehdotettiin.
Holding- eli kiinnipitoterapiasta on kirjoitettu seuraavia teoksia:
- Aurela, Anneli: Käytöshäiriöisten lasten ja nuorten kiinnipitohoito 1995
- Aurela, Anneli: Sylissäpito elämänmuotona ja terapiana 1998
- Keating, Kathleen: Halataan taas 1995
- Keating, Kathleen: Pieni halauskirja 1994
- Lehtonen, Saara: Terapeuttisen kiinnipidon merkitys 1996
- Prekop, Jirina: Olisitpa pitänyt minusta tiukasti kiinni 1993
- Welch, Martha G.: Syliaika.
Aleksi-artikkelitietokanta antoi seuraavat viittaukset:
- Pikkutyrannit tarvitsevat rakkauden lisäksi selvät rajat; Uusi nainen, 1999, nro 4
- Onko teilläkin päiväkodissa tyranni?; Lastentarha, 1998, nro 2
- Syliin mahtuu monenlaisia tunteita; Vauva, 1996, nro 9.
Internetistä voi hakea aiheesta tietoa mm…
Virittäjässä 1.1.1916 ilmestyi juttu "Sananselityksiä Aleksis Kiven teoksiin", jonka mukaan Kivi käytti paljon sellaisia sanoja, joita ei esiinny muualla kirjallisuudessa. Virittäjän jutun mukaan peräloro oli viinakeitoksen loppuliemi, siis oletettavasti tislauksen huonolaatuinen, pahanmakuinen osa. https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/890101?term=per%C3%A4loro&page=21
Toisaalta peräloroksi on myös kutsuttu erästä mallasjuomalajia. Kustaa Vilkuna mainitsee artikkelissa "Talonpojan maa- ja kotitalous" (ilmestynyt teoksessa Suomen kulttuurihistoria II, 1934, s. 306) mallasjuomat olut, sahti, kalja, taari, rapataari, vaarinkalja, jälkitippu ja peräloro. Hän ei kerro, mitä eroa näillä eri juomilla oli, mutta…
Tarkoitatko ehkä Gösta Sundqvistin säveltämää ja sanoittamaa laulua "Elämä ikkunan takana"? Se alkaa: "Me noustaan joka aamu ennen seitsemää". Laulussa isän täytyy kiirehtiä työhön tehtaaseen. Laulun kertoja on lapsi, joka tuskin koskaan enää ehtii leijaa lennättää.
Leevi and The Leavings: Elämä ikkunan takana YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=qHiVVrgAVsU
Kyselykierros kollegoiden keskuudessa ei valitettavasti tuottanut tulosta, näillä tiedoilla kukaan ei tunnistanut etsimääsi runoa. Tunnistaisikohan joku palvelumme seuraajista?
Martti Katajistosta ei löydy omaa teosta. Teoksessa Kasvot naamion takana Tammi 1953 on hänestä sivun verran juttua. Kavin kokoelmissa löytyy erinomainen lehtileikekokoelma ja elokuvalehdet löytyvät heiltä digitoituna ja indeksoituna. Kavi toimii tällä hetkellä osoitteessa Kaikukatu 2 C 00530 Helsinki. Neuvonnan puh.numero on 0295338006.
"Ilo synnyit jumalainen" alkaa Sauvo Puhtilan sanoitus, joka sisältyy nimellä "Ilolle" nuotteihin "Musiikin maailma : Musica III" (Fazer, 1969) ja "Musiikin maailma. Säestyskirja : Musica III".
Suomen perintökaaren mukaan kuulutte ns. toissijaisiin perillisiin. Perintökaari 2 luku 2§
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040
Toisaalta Perintökaaren 7 luvun 1 § mukaan vain rintaperillisellä sekä ottolapsella ja tämän jälkeläisellä on oikeus lakiosaan perittävän jälkeen.
Jäämistöstä voidaan määrätä testamentilla. Testamentteja voi olla erilaisia. Yleistestamentti voi kattaa testamentin tekijän koko omaisuuden tai vain määräosan testamentin tekijän koko omaisuudesta tai jäljelle jäävän osan, kun testamentin tekijän kaikki muut määräykset on toteutettu.
Erityistestamentin kohteena voi olla tietty esine omistusoikeuksin, tietty raha-arvo tai koko omaisuus omistusoikeutta vähäisemmin oikeuksin (käyttöoikeus tai oikeus…
