Valitettavasti en onnistunut löytämään vastausta kysymykseesi.
Asiaa tiedusteltiin raisiolaisilta kirjastonhoitajilta sekä yhtyeen asioista hyvin perillä olevilta tahoilta. Heistä kenelläkään ei ollut tietoa asiasta.
Kävin läpi myös teoksia jotka listaavat suomalaisia sanontoja, loruja ja leikkejä.
Kyseessä saattaa hyvinkin olla sanoittajan oma keksintö.
Omistat joitakin viimeisen suomenmarkan setelipainoksen seteleitä. Suomen rahaliikenteen sivuilla seteleitä myydään hintaan 9,90-4,90 € https://suomenrahaliike.fi/suomen-viimeinen-1-mk-seteli-1963-suomi
Joillakin sarjanumeroilla on kuitenkin suurempi arvo. Yritys Finntimo.com kertoo niistä sivuillaan. https://finntimo.com/index.php?main_page=index&cPath=113_193_479
Suomen numismaatikkoliitto voisi auttaa arvon määrittelyssä. http://www.numismaatikko.fi/
Kuva on otettu Mikkelin vanhalta kasarmialueelta. Kuva löytyy kirjasta Wanhan Wäen kasarmeista jalkaväkimuseoksi. Toim. Kalevi Salovaara sivulta 6. Siinä ei ole mainittu vuosilukua, mutta ensin vuodesta 1881-1901 siinä oli Suomen 6. Mikkelin tarkk´ampujapataljoona. Ns. Vanha väki lakkautettiin 1901, minkä jälkeen venäläiset joukot asettuivat kasarmille ja poistuivat vuonna 1918.
Kuvateksti kertoo "Tarkk´ampujat valmistautuvat äksiisin Mikkelin kasarmeilla." Eli sen mukaan kyse suomalaisista joukoista.
Jalkaväkimuseo on toiminut vuodesta 1982 vanhalla kasarmialueella.
Valitettavasti Helmet-alueen kirjastoissa ei näytä tällä hetkellä olevan muita kuin Oodin rintanappikone. Helsingissä näyttää toimivan joitain yksityisiä palveluita, jotka tarjoavat rintanappikoneen vuokrausta; voit etsiä näitä palveluita esimerkiksi Googlesta hakusanoilla "rintanappikone helsinki".
Laakson asuijamistoa 1900-luvun alkupuolella luonnehditaan useammassa lähteessä huvila-alueeksi:"Laakso luettiin vielä vuoden 1924 henkikirjoissa kaupungin ulkopuolisiin alueisiin, josta Helsingin kaupunki oli lunastanut maita. Laakson huvila-alue oli jaettu asuntopalstoihin. Sen takana alkoivat Grejuksen eli Reijolan tilan maat - yksi sen ulkopalsta sijaitsi nykyisen Reijolankadun paikkeilla. Laakson sairaala valmistui 1929 keuhkotautisten hoitolaitokseksi. Sitä ei rakennettu hetkeäkään liian aikaisin, sillä tuberkuloosi oli tuohon aikaan tappava kansansairaus."Rakennukset toki näyttävät huomattavasti vaatimattomammilta kuin Meilahden huvila-alueella.
Turuntie (= Mannerheimintie 69, 71). Huviloita Lääkärinkadun kulmassa. Helsingin…
Singeerauksia ei valitettavasti pysty tunnistamaan näillä tiedoilla.Taulujen arviointi ja tunnistus vaatii alan asiantuntijaa, joita voi löytää taide- ja antiikkihuutokaupoista. Arviointia tekevät mm. Bukowskis https://www.bukowskis.com/fi/valuation ja Helander https://www.helander.com/sell.Signeerausta voi etsiä Art Signature Dictionary -verkkopalvelusta, joka on erikoistunut taiteilijoiden nimikirjoitusten ja monogrammien tunnistamiseen: https://www.artsignaturedictionary.com/ Taiteilijan voi myös yrittää löytää taiteilijamatrikkeleista. Jos taiteilija on suomalainen, kannattaa tutustua Suomen kuvataiteilijamatrikkeliin. (https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi) tai Kuvasto (https://kuvasto.fi/…
Hei,
Ota yhteyttä Suomen Sukututkimusseuraan. Heidän kirjastossaan pitäisi olla kyseinen cd tutkijoiden käytössä - tosin versiota ei mainittu sivulla http://www.genealogia.fi/emi/emi3ce.htm .
Sukututkimusseuran kirjaston yhteystiedot saat osoitteesta http://www.genealogia.fi/sss/ .
Tiedustelemastasi kirjasta on otettu useita painoksia ja se löytyy useista tieteellisistä kirjastoista. Tällä hetkellä se on paikalla Helsingin yliopiston pääkirjastossa sekä Åbo Akademin kirjasossa. Muualta se näyttää olevan lainassa.
Lapin yliopiston Linda-tietokannasta voit nähdä, mistä kirja löytyy.
Myös osoitteesta www.kirjastot.fi voit klikata yliopistokirjastot tai erikoiskirjastot ja tarkistaa, missä näistä kirja on paikalla.
Muistelmateoksessaan Matti Ahde : sähkömies (WSOY, 2013) Ahde kiteyttää asuinpaikkahistoriansa näin: "Muistoni kaksikymmentävuotiaaksi saakka liittyvät tiiviisti Ouluun ja sen lähiympäristöön. Vuoden 1970 eduskuntavaaleista alkoi edelleen jatkuva Helsinki-vaihe. Näiden jaksojen väliset pari vuotta Kauniaisissa [1966-68] olivat siirtymävaihe kahden maailman välillä." (s. 83)
Kauniaisissa Ahde opiskeli Työväen akatemiassa, mistä hänen oli tarkoitus jatkaa Tampereen yliopiston yhteiskunnalliseen opetusjaostoon. Perhesyyt saivat Ahteen kuitenkin luopumaan tästä suunnitelmasta: " -- tunsin velvollisuudekseni palata Ouluun ja unohtaa Tampereen". Hän onnistui saamaan työpaikan Sosialidemokraattisen nuorison keskusliiton (SNK)…
Tammenterhon idättämisestä ja taimen kasvattamisesta löytyy tietoa esim. seuraavista artikkeleista:Kotiliesi: https://kotiliesi.fi/koti/huonekasvit/tammen-kasvatus-terhosta/Metsälehti: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/lukijakysymys-miten-idatan-tammen/#632548b1Molemmissa jutuissa viitataan terhojen keräämiseen tuoreeltaan syksyllä, sillä kuivuneet terhot eivät idä.
Talvisodan joukothan koostuivat jo lähtökohtaisesti valtaosaltaan reserviläisistä, joten talvisodasta, talvisodan taisteluista ja talvisodan joukko-osastoista kertovat teokset sivuavat siis enemmän tai vähemmän reserviläisiä, heidän käyttöään ja kohtaloitaan.
Yleistä talvisotakirjallisuuttahan on 70-vuotismuistovuonna julkaistu jälleen paljon, mutta nimenomaan reserviläisiä ja/tai heidän käyttöään koskevia teoksia ei ole ainakaan meidän tietoomme tullut kuluvana vuotena tai lähivuosinakaan.
On toki odotettavissa, että myös ensi vuonna talvisotaa käsittelevää kirjallisuutta julkaistaan paljon. On siis täysin mahdollista, että myös tämä tarkempi aihepiiri voi nousta esiin.
Aihepiiriähän voi lähestyä myös esimerkiksi tietyn joukko-osaston…
Emma-gaalan juntajina toimivat Jenni Ahola ja Simo Frangen. Emma-gaala oli Yleisradio TV2:n ohjelmistoa. TV2:n tiedotuksesta arveltiin MTV:n eli Music Television juontajien olleen Kicki ja Amelia. Eli Amelia olisi näin ollen etsimäsi tummaihoinen pitkä nainen.
Hei!
Tilastokeskuksesta saa väestöntiheystietoja osa-alueittain, ei kaupunginosittain. Kaupunginosat ovat joissakin tapauksissa samoja kuin osa-alueetkin, mutta väestötiheyksiä ja rankingiä niistä ei ole valmiina, vaan ne pitää teettää maksullisena toimeksiantona. Kuntien väestötiedot ovat valmiina Suomen tilastollisessa vuosikirjassa sekä
netistä osoitteesta http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/vrm/vaerak/vaerak_fi.asp
Osa-alueittaisia tietoja voi tilata Tilastokeskuksen väestötilaston erityisselvitykistä, sähköp. erityispalvelut@tilastokeskus.fi.
Frank-monihaku http://monihaku.kirjastot.fi/fi/ löytää aineistoa lähes kaikista suomalaisista kirjastoista. Sen kautta löytyi myös tämä Larin-Kyöstin näytelmän saatavuus. Se sisältyy Larin-Kyöstin teokseen Maassa ja tähdissä, joka Kymenlaakson alueella kuuluu Kotkan, Karhulan ja Kouvolan kirjastojen kokoelmiin. Kirjaa on myös useissa muissa Suomen kirjastoissa. Kymenlaakson alueella kirjan voi varata (1€ varausmaksu) ja se toimitetaan omaan lähikirjastoon.
Ulkosaarelaiset-näytelmästä on myös yksittäisteos, mutta sitä ei ole Kymenlaakson kirjastoissa.
Först är det nödvändigt att du kollar vilka databaser finns i Luleå Universitets- bibliotek. t. ex. vilka finländska artikel- eller universitetsbibliotekernas databaser.
Address till samlingsdatabaser av vetenskapliga biblioteker i Finland är http://hul.helsinki.fi/tilke/ . Där finns f.ex. Svenska handelhögskolans databas http://www.shh.fi/link/bib/
Jag sökte i Aleksi, finsk artikeldatabas, med sökord NOKIA och YHTEISKUN* (samhäll*), fick några träff: Anttila, Timo: ”Suomi Nokian kännyssä” (Talouselämä 1999: 9); Hiilamo, Heikki : ”Suomi on maa Nokian varjossa. Onko Nokia valtio valtiossa?” (Taloustaito 1999: 12) ; ”Markkinatalous ei halua osallistua hyvinvointivaltion kustannuksiin, mutta tulokset kelpaavat” (Selostus Nokian…
Kyseessä on opinnäyte, mistä syystä sitä ei löydy julkisten kirjastojen kokoelmista. Helsingin yliopiston opinnäytetietokannassa (https://helda.helsinki.fi/handle/10138/147726) se on mainittu ja sen mukaan teos löytyy Suomen kielen laitoksen opinnäytteistä (opinnäyteviitteet v. -2006). Vaikuttaa siltä, että tutkimusta täytyy kysyä suoraan laitokselta, siitä ei ole olemassa digitoitua versiota. Laitoksen nimi on nykyään ilmeisesti Helsingin yliopisto. Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos. Verkkosivut ovat kuitenkin "kehittyneet" niin vaikeiksi, etten onnistunut löytämään laitoksen suoria yhteystietoja. On varmaan parasta yrittää tiedekunnan sivujen kautta.
Heikki Poroila
Suosittelen tekemään HelMet-haun, joka tuo 182 osumaa. Ne eivät aivan kaikki ole espanjalaisten kirjailijoiden käännöksiä, mutta aika moni. Näitä kannattaa tutkailla siten, että klikkaa kirjan tiedot esiin ja tutkii kohtaa, jossa lukee ASIASANAT. Tähän on koottu sanoja, joiden on arvioitu kuvaavan teosta ja sen aihepiiriä. Esimerkiksi Carlos Ruiz Zafónin kirjaa Henkien labyrintti kuvaillaan mm. sanoilla yhteiskuntakuvaus, aikuisuus, miehet, traumat, kuolema, äidit, menneisyys, vaikutukset, paluu, kotiseutu, kärsimys, rikkominen, perheet, totuus, valheet, kirjat, hautausmaat, kirjailijat, kirjakauppiaat, antikvariaatit, kaupungit, mysteerit, jännityskirjallisuus, maaginen realismi, Barcelona ja Espanja. Harvassa kirjassa on näin…
Francois Rabelais julkasi viisi kirjaa, joista viimeisin tosin ilmestyi vasta hänen kuolemansa jälkeen. Vain osia näistä teoksista on suomennettu. Ne ovat mainitsemasi Pantagruel ja Gargantua. Muuta ei suomennettuna löydy.
Kun Jumala valtaa sinut : löydä Pyhän Hengen voima, 2014 (Spirit rising, tapping into the power of Holy Spirit)
Muurit murtava rukous, 2005 (Breakthrough prayer)
Voimalataus, 2002 (Fresh power)
Tapahtui 11. syyskuuta, 2002 (God's grace from ground zero)
Toivon lauluja, 2000 (Fresh faith)
Lailla tulen, lailla tuulen : kertomus Brooklyn Tabernacle -seurakunnan ihmeestä, 1999 (Fresh wind, fresh fire)