Aiheeseen liittyviä kirjoja ovat Cronhjorth, Ritva: Työpaikkakouluttajan opintoaineisto. Opetushallitus, 1998, Työpaikkakouluttajan koulutusohjelma. Opetushallitus, 1998, Räsänen, Juhani: Työvalmennus: opetus ja oppiminen käännekohdassa. 1994, Lepistö, Irma: Työpaikkakouluttajan käsikirja. 2000, Ruohotie, Pekka: Työssä oppiminen: oppilaitosten ja työelämän roolimuutos. 1998. Työpaikkakouluttajan opas, jonka Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö kustantaa, ei ole vielä ilmestynyt.
Aleksi ja Arto -tietokannoista löytyi joitakin artikkeliviitteitä. Kangas, Pirkko: Opettajien ja työpaikkatyöpaikkakouluttajien yhteistyö kannustaa opiskelijoita. Opettajan ja työpaikkakouluttajan yhteistyö ammatillisen opiskelijan oppimisen tukemiseksi.…
Kyseessä on Eero Salolan runo Häkkilintu. Runo on julkaistu ensimmäisen kerran Eero Salolan ja Eino Keskisen toimittamassa teoksessa Lausuntarunoja nuorelle väelle (1928). Runo sisältyy myös esimerkiksi oppikirjaan Lukutunnin kirja : 6, Lukemisen oppikirja kansakoulun VI tai V luokalle (toim. Eero Salola ja Otro Kontturi, 1965) sekä Laila Hirvisaaren toimittamaan kokoelmaan Elämäni runot (2009).
Saat runon sähköpostiisi.
Internetistä löytyy karjalanpiirakoiden ohjeita englanniksi: http://www.websisters.de/issue2/buffet/finnish.htm .
http://www.finnguide.fi/finnishrecipes/cat.asp?c=7
Löytyipä yksi saksaksikin:
http://de.wikibooks.org/wiki/Kochbuch/_Karelische_Pirogge
Teoksessa Carelia a la carte (Studio Avec Audiovisual 1999) on Pirkko Hyttisen karjalanpiirakoiden ohje suomeksi, englanniksi ja saksaksi (Karelian pasties, Karelische Piroggen).
Helsingin kaupungin kiinteistöviraston asuntoasiain sivulta (http://www.hel.fi/wps/portal/Kiinteistovirasto/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CON… ) saat tietoa kaupungin asuntoasioista. Vuokra-asunnoilla on omat sivunsa (http://www.hel.fi/wps/portal/Kiinteistovirasto/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CON… ), joilla on tietoja vuokrattavista asunnoista sekä ohjeita kaupungin asunnon sekä asumistuen hakuun.
Ympäristöministeriön ylläpitämälle sivustolle http://www.asuminen.fi/ on koottu asumisasioita käsitteleviä internetsivuja.
Verkostomarkkinoinnista on HelMet-tietokannassa kirjoja, napsauta seuraavaa linkkiä niin saat listauksen niistä: http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=verkostomarkkinointi&m=&l=&Da=… . Näitä kirjoja saat pääkaupunkiseudun…
Etsimääsi Maj Fantin teosta "Att bli mamma till sin mamma" ei valitettavasti löydy Helmet-kirjastojen kokoelmista. Helsingin yliopiston opiskelijakirjastossa sitä näyttää olevan yksi kappale. Opiskelijakirjaston kokoelmat ovat kaikkien tiedonhaluisten vapaasti käytettävissä. Teosta ei voi tilata kaukolainana HelMet-kirjastojen kaukopalvelun kautta, koska se löytyy pääkaupunkiseudulta tieteellisestä kirjastosta.
Allaolevassa linkissä on tarkemmat tiedot opiskelijakirjaston sijainnista ja aukioloajoista.
Lähteet:
https://finna.fi
http://www.helsinki.fi/kirjasto/keskusta/tutustu/opiskelijakirjasto.html
Kun haet teosta, voit rajata hakutulosta sivun vasemmassa laidassa olevilla rajoittimilla esimerkiksi kielen mukaan. Jos haet Jens Lapiduksen teoksia nimenomaan alkukielellä, klikkaa kielirajoitinta "ruotsi". Näin saat vain ruotsinkielisen aineiston.
Teoksen kieli käy ilmi myös, kun avaa teoksen tiedot klikkaamalla kirjan nimeä (kohdassa "kieli").
Jens Lapiduksen uutuus teos on alkukielellä "Top dogg" ja suomennoksen nimi on "Top dog".
http://www.helmet.fi/fi-FI
Hei,
Anna-lehteä vuodelta 2008 on lainattavissa ainakin Oulun kaupunginkirjastosta ja Kuusamon kaupunginkirjastossa. Lehden vuosikerran pystyy varaamaan (kukin lehden numero varataan erikseen) OUTI-kirjastojen nettikirjastossa osoiteessa: https://outi.finna.fi/ . Varaamiseen tarvitset OUTI-kirjastokortin ja salanumeron. Jos sinulla ei ole kirjastokorttia tai salanumeroa, niin saat ne lähimmästä OUTI-kirjastosta. Varaukset voidaan tehdä myös lähikirjastossasi. Varaamasi lehdet voit sitten noutaa ja lainata lähikirjastostasi ja lukea ne kotona. Varaukset eivät maksa mitään, ainoastaan noutamattomista varauksista peritään OUTI-kirjastoissa 1€/varaus.
Toinen vaihtoehto on käydä Oulun kaupunginkirjastossa paikan päällä lukemassa lehdet…
Eduskunnan kirjasto ei anna oikeudellista neuvontaa. Voimassa oleva Asunto-osakeyhtiölaki (1599/2009) sisältää pykälät yhtiökokouksestakin. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20091599#O1L1P13
Suomen koulukirjastoyhdistys on lakkautettu 26.8.2020. Tieto löytyy yhdistysrekisteristä. Yhdistyksen viimeinen puheenjohtaja kertoo yhdistyksen hallituksemme päättäneen lopettaa toiminnan, koska jäsenten määrä oli useiden viimeisten vuosien ajan alle 20, joista noin puolet oli hallituksen varsinaisia tai varajäseniä. Valitettavasti kiinnostusta yhdistyksen toimintaan ei enää ollut.
Laivan pääisäntä (ship owner) on laivan omistaja, jolla on vastuu laivan toiminnasta ja sen hallinnosta. Pääisäntä on yleensä laivanisännistöyhtiön edustaja. Katso esim. https://finlex.fi/fi/lainsaadanto/1994/674 , luku 5 ja pykälä 6. Esimerkkinä 1800-luvulta (https://majakka.rmm.fi/rauman-alusrekisteri/pyhamaatar-1891/) kuunarilaiva Pyhämaattaren pääisäntä oli John Nurminen, joka oli laivan omistaja ja laivayhtiön pääosakas.
Kotimaisten kielten keskuksen ohjepankista löytyy ohjeita tavutukseen: https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/tavutus/. Ohjeen mukaan tavuraja on yleensä konsonantin ja vokaalin yhdistelmän edellä sekä sellaisten vokaalien välissä, jotka eivät muodosta diftongia. Näin ollen sana tavutetaan al-ma-nak-ka.
Brasilian ruokakultturista löytyy hyvin vähän kirjoja; voit etsiä aineistotietokannastamme http://www.libplussa.fi lähinnä reseptikirjoja kirjoittamalla asiasanakohtaan "Brasilia ruokaohjeet" -reseptien ohella muutamissa on myös yleistä tietoa ruuista ja ruokalulttuurista.
Oletan, että matkaoppaiden suppeat kuvaukset maan ruokakulttuurista eivät Sinua auta (nämä saat esiin hakemalla asiasanoilla "Brasilia ja matkaoppaat"
Selaile myös internetsivuja:
http://www.globalgourmet.com/destinations/brazil/
http://www.brazil.org.uk/page.php?cat=14&type=pg&pn=1&bid=296
http://dir.yahoo.com/Society_and_Culture/Food_and_Drink/Countries_and_C…
Hämeenlinnan kaupunginkirjasto on koonnut mainiot linkkisivut, joiden kautta pääset myös alkuun…
Kun puolisot solmivat avioliiton he sitoutuvat samalla aviopuolisoiden omaisuutta koskevaan oikeudelliseen sääntelyyn. Avioliittoon vihkiminen ei aiheuta muutoksia puolisoiden omistussuhteisiin. Omaisuus on pääsääntöisesti sen, jonka nimissä se on, mutta avioliittoon vihkiminen antaa kuitenkin puolisoille avio-oikeuden toistensa omaisuuteen. Avioliiton päättyessä toimitettavassa osituksessa puolisoiden omaisuudet puolitetaan avio-oikeuden nojalla riippumatta siitä, miten tuo omaisuus on saatu tai hankittu tai kenen nimissä se on. Osituksen piiriin kuuluvat sekä ennen avioliiton solmimista omistettu omaisuus kuin avioliiton aikana hankittukin, kuten myös perintönä, lahjana tai testamentilla saatu omaisuus. (Litmala, 2002 s.20-22).…
Teos ei ole vielä ilmestynyt ja täten se ei ole vielä kirjastoissa. Kustantajan (WSOY) esittelyteksti kustantajan nettisivuilla:
Hannus, Arno - Hallberg, Pekka - Niemi, Anne:
Kuntalaki (tulossa)
Kuntalaki-teos on alan keskeinen käsikirja, jossa selvitetään perusteellisesti kuntalaki ja myös muita kunta-asioiden hoitoon liittyviä lakeja ja niiden soveltamista. Kirjassa selvitetään säännösten tulkintaa ja oikeuskäytäntöä sekä perehdytään kunnallisoikeuden perusteisiin ja kunnallishallinnon ja talouden käytäntöön.
Tässä uudistetussa painoksessa on otettu huomioon kunta-alan keskeiset muutokset, esim. PARAS-hanke, kunnallisten palvelujen yksityistäminen ja kuntien yhdistymisten vaikutukset toimintaan.
Teos on kauttaaltaan uudistettu painos…
Lapin maakuntakirjaston Lapponica-kokoelmassa Lappi-osastolla on laajahko lehtileikekokoelma 80-luvulta lähtien, osin 70-luvulta lähtien. Lisäksi on leikekirjakokoelma 60-luvulta lähtien mutta ei historian alalta.
Lappi-osastolla on tiedonhaun apuvälineenä edelleen myös (sähköisen rinnalla) vanha pahvikortisto jossa on kirjallisuusviitteet aihepohjaisesti 1970-luvulta lähtien.
60-luvun Lappi-viitteet ovat hajallaan maailmalla esim. erikoisbibliografioissa. Sitä aikaisemmat löytää Pohjois-Suomen bibliografia, osat 1-4 -kirjoista. Tämä on myös sähköisenä haettavissa osoitteessa: www.lapponica.net.
Lapponica-tietokanta sisältää Lappi-osaston kokoelmaviitteet, joitakin digitoituja (kokoteksti) vanhempia Lappi-kirjoja ja internetviitteitä.
Internetin hakemistoista en löytänyt Lemlundia. (Geneat, Ancestry ja FamilySearch)
Voisiko nimi olla Lemland? Silloin mm. FamilySearch ehdottaa lähtömaaksi Ruotsia. https://www.familysearch.org/en/surname?surname=Lemland
Apua sukunimien jäljityksessä voisi olla myös suomalaisista sukunimikirjoista esim.
Juhani Pöyhönen: Suomalainen sukunimikartasto = Atlas of Finnish surnames tai Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala: Sukunimet.
Kirja on ilmestynyt ruotsiksi nimellä " En man med många talanger" vuonna 1996 ja kääntäjä on Mårten Edlund. Kirjaa löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista.
