Jos lainan uusii viimeistään eräpäivänä, siitä ei tule myöhästymismaksuja. Myöhästymismaksuja kertyy vain, kun kirja on lainassa yli eräpäivän. Uusittaessa eräpäivä siirtyy eteenpäin. Uusiminen ei ole maksullista. Uusinnan voi tehdä verkkokirjastossa tai ottamalla yhteyttä kirjastoon.
Laulun "Inarinjärvi" sävelsi Evert Suonio alun perin Zacharias Topeliuksen sanoihin.Lähteet:Inarin järvi | Kansalliskirjasto | Finna.fiEvert Suonio – WikipediaEvert Suonion sävellystuotanto Suomen äänitearkistossa
Parhaiten asiasi hoituu mielestäni, kun seuraat kotikuntasi kirjaston kokoelmatietokantaa osoitteessa http://porsse.porvoo.fi:8003/
Sain sieltä tarkasta hausta asiasanalla viikinkiaika 47 teosta.
Tuo Vuoden kirjat -luettelo, jonka mainitsit on melko laaja, siihen sisältyy Suomen Kustannusyhdistyksen jäsenkustantajien (viime vuonna yli 40 kpl) tuotanto. Luettelo löytyy myös verkosta osoitteesta http://credosun.credo.fi/vuodenkirjat/ Toki siitä puuttuu kustantajia. Laitan tähän muutamien nettiosoitteita (nämä kustantamot kylläkin keskittyvät enemmän kaunokirjallisuuteen) Like http://www.likekustannus.fi/ Revontuli http://www.revontuli.net/ Sammakko http://www.sammakko.com/ Vastapaino http://www.vastapaino.fi/
Sivulta http://www.booknet.fi/…
Langaton verkko on Kirjasto 10:ssä ja Lasipalatsin Kohtaamispaikassa:
http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=5659
http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=6228
Myös keskustan useista kahviloista tai ravintoloista löytyvät yhteydet.
http://www.robertscoffee.com/netcup/?vpath=/netcup/helsinki/
Tilastokeskuksen kirjastosta kerrottiin, että tarkkaa ja luotettavaa tietoa on mahdoton saada. Eri maiden tilastojärjestelmät poikkeavat toisistaan paljonkin. Myös se, ketkä kaikki tilastoidaan yliopisto-opiskelijoiksi, vaihtelee.
Unescon tilastoja voi pitää luotettavina, mutta heidän tilastoistaan löytyvät tiedot tosiaan vain maittain, ei yhteenlaskettuina. Tämä tilasto löytyy täältä:
http://stats.uis.unesco.org/unesco/TableViewer/tableView.aspx?ReportId=…
Helmet-sivun ylälaidassa on kohta Kirjaudu. Syötä avautuvaan ikkunaan kirjastokortin numerosi ja pin-koodisi. Linkki varaus-välilehdelle tulee nimesi viereen. Aineisto on noudettavissa, kun sen tilana on Odottaa noutoa.
Jos linkkiä varauksiin ei näy, varauksia ei ole voimassa. Kirjaston henkilökunta saattaa päästä kirjastojärjestelmästä katsomaan rauenneet varaukset, jos siitä ei ole mennyt muutamaa päivää kauempaa.
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Forssan sekakuorosta ei ole kukaan kirjoittanut ainakaan itsenäistä teosta. Myöskään artikkelitietokanta Artosta ei löytynyt kuoroon yhtään viitettä.
Tuomo Väkevä on kirjoittanut 1983 julkaistun kirjan "Tanssien soittajista ja tanssipaikoista Lounais-Hämeessä 1917-1970 ; Forssan seudun muusikot 1958-1983", mutta tässä on tuskin yksittäisen kuoron vaiheista mitään tarkempaa, vaikka joitain viitteitä voikin olla.
Voisi olla hyödyllistä ottaa yhteyttä Forssassa mahdollisesti vielä toimiviin kuoroihmisiin ja kysellä, löytyisikö jostain talletettuna kuoron vanhoja dokumentteja. Jos niitä on säilynyt, on ne voitu siirtää kaupunginarkistoon tai mahdollisesti jopa maakunta-arkistoon Hämeenlinnaan.…
Kaupunkiverstaalta saadun tiedon mukaan vanhat multimediakoneet lähtevät ITC-yksikön kautta kierrätykseen tai muuhun käyttöön. Oodiin tulee uudet koneet ja lisenssit..Ennen Oodia Adoben ohjelmia voi tällä hetkellä käyttää ainakin Myllypuron mediakirjastossa, Tikkurilan kirjaston Digipaja Dynamossa ja kirjasto Sellon Pajassa
Myllypuron mediakirjasto, http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Myllypuron_mediakirjasto
Digipaja Dynamo, http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tikkurilan_kirjasto/Juttuja_kirjastosta/Digipaja_Dynamo_graafiseen_tyoskentelyyn(160190)
Sellon Paja,http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Sellon_kirjasto/Sellon_omat/Sellon_Paja__meilla_saa_tehda%281977%29
Valtiorikosoikeuden ja valtiorikosylioikeiden aineistot (mm. tiedot tuomioista) vuoden 1918 tapahtumien osalta löytyvät osittain Kansallisarkiston digitaaliarkistosta. Menehtyneiden tiedot löytyvät Suomen sotasurmat 1914-1922 -tietokannasta. Tammisaaren vankileiristä on kirjallisuutta, mutta henkilötietojen tarkempi selvittely edellyttää jalkautumista Kansallisarkistoon. Hyvät aloituspisteet ovat Sotavankilaitoksen arkisto sekä Vankeinhoitohallituksen arkisto.
Lähteitä:
Eerola, J. & Björkqvist, F. (1989). Ekenäs 1918. Ekenäs: Centralkommittén för 70-års minnesevenemanget över Ekenäs fångläger.
Lindholm, S. (2017). Vankileirihelvetti Dragsvik: Tammisaaren joukkokuolema 1918. Jyväskylä: Atena.
Mäkelä, P. (2009). Tammisaaren…
Valitettavasti Turun kaupunginkirjaston kotipalvelu on tauolla poikkeustoimenpiteiden aikana. Aluehallintovirasto AVI on linjannut, että kirjakasseja tai poistokirjoja ei tule nyt jakaa. Vaikka henkilökohtaista kontaktia ei olisi, on kuitenkin olemassa vaara, että virus voi tarttua puhdistamattomien kirjojen välityksellä. Turku noudattaa tässä siis AVIn linjaa. Varauksia voi tällä hetkellä tehdä verkkokirjaston kautta, mutta varaukset voi noutaa vasta kun kirjastot aukeavat. Tällä hetkellä lukemista voi löytää sähköisistä palveluista.
Lisätietoa koronaviruksen vaikutuksista kirjojen jakamiseen ja muihin kirjastopalveluihin voit lukea AVIn sivuilta: http://www.avi.fi/web/avi/usein-kysytyt-kysymykset#F-KIR
Tässä Vaski-kirjastojen…
Täsmällistä tietoa Suomessa julkaistuista lasten ja nuorten äänikirjoista ei ole, mutta prosentuaalisesti niiden osuus julkaistuista kirjoista on hyvin pieni. Kustannusosakeyhtiö Otavasta kerrottiin, että esim. tänä keväänä Otava julkaisee kymmenen lasten äänikirjaa. Kustannusyhtiöt WSOY, Tammi ja Otava ovat tehneet yhteistyötäkin markkinoidakseen äänikirjoja, mutta niiden myynti on siksi pientä, ettei niitä ainakaan lähiaikoina olla julkaisemassa kovin paljon.
Kun HelMet-tietokannassa näkyvät julkaisun tiedot, mutta niihin ei liity yhtään kappaletta, myöskään varausnappia ei näy (kun ei ole, mitä varata). Yleensä tällainen tilanne johtuu siitä, että julkaisu on käsitelty, mutta niteitä ei ole ehditty lisätä. Voi myös olla kyse siitä - kuten tämän Asian CD:n kohdalla -, että nide on tilapäisesti saavuttamattomissa, mutta se on jossain vaiheessa tulossa taas saataville.
Kysyjän tarkoittaman levyn yritämme etsiä käsiin ja toimittaa asiakkaalle mahdollisimman pian.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Kysymykseen leviääkö HIV eläinten välityksellä on kysytty aiemmin Kysy-palvelussa, tässä linkki vastauksiin, joiden mukaan HIV ei leviä eläinten välityksellä eikä koirilla ole todettu HIV:n kaltaista virusta
http://www.kysy.fi/kysymys/jos-hyttynen-imee-esimerkiksi-hi-virusta-tai…
http://www.kysy.fi/kysymys/jos-koira-astuu-huumeneulaan-voiko-siihen-si…
Ota yhteys myös HIV tukikeskukseen neuvontapalveluihin saadaksesi laajemman ja perusteellisemman vastauksen. Tässä linkki HIV tukikeskukseen http://www.hivtukikeskus.fi/neuvonta/
Pohjois-Pohjanmaan kirjoittajien 30-vuotisjuhlakirjaa Luovuuden lähteiltä (2020) ei olla hankittu Outi-kirjastojen kokoelmiin. Voit tehdä siitä halutessasi hankintaehdotuksen tällä lomakkeella.
Kertomus ihmislasta kuljettavasta haikarasta löytyi sanahaulla Kansalliskirjaston digitoiduista aikakauslehdistä.
Se on ilmestynyt Valistuksen lasten lehdessä lokakuussa vuonna 1916. Runomuotoinen kertomus löytyy sivulta 5.
"Voi polo poika, jos voisitkin kovan kohtalos murtaa!" (Päivö ja Teivas Oksala)"Voi polo poika! Jos voit kovan kohtalon rikkoa, -- " (Alpo Rönty)– Aeneis, Kuudes kirja, 882
Ehdottaisin Markku Partisen ja Anne Huutoniemen kirjaa Nuku hyvin (Docendo, 2020), jonka ensimmäinen painos ilmestyi 2018 nimellä Uniterveyskirja : nuku hyvin, voi hyvin.
"Nuku hyvin on ensimmäinen suomalainen, kaikenkattava tietokirja unesta, jokaiselle terveydestään kiinnostuneelle. Kirja perustuu tieteen uusimpiin tutkimustuloksiin ja siinä käsitellään unen tarpeen vaihtelua, uni-valverytmin rikkoutumista, unihäiriöiden syntyä ja hoitoa sekä keinoja unettomuuden välttämiseksi. Kirjan ohjeilla voi jokainen oma-aloitteisesti korjata unettomuuttaan tai parantaa unensa laatua."
Toinen varteenotettava vaihtoehto on Leeni Peltosen ja kumppanien Uni ja unettomuus (Otava, 2022).
"Miksi nukkumisesta on tullut niin vaikeaa? Unettomalle satelee…
Hei,Hyvä kysymys. Kieli ei aina ole looginen vaan siinä on eri aikaan muodostuneita rakenteita ja luonnollista varianssia, joka voi johtua vaikka siitä, miten tietty muoto sopii suuhun lausuttavaksi.Genetiivialkuisen yhdyssanan genetiivi voi viitata mm. kohdetta, tavoitetta tai tekijää. Eli pelastamisen kohde on henki.https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/yhdyssana-alkuosassa-genetiivi-aidinkieli-rauhanneuvottelu-kuvankaunis/Henkivartijassa taas henki on määrite, minkätyyppinen vartija on kyseessä (vrt. yövartija). Kyseessä ei ole vain henkeä vaan henkilöä (ja tietysti myös tämän henkeä) turvaava vartija. Nykyisin syynä voi olla myös muiden kielten, erityisesti englannin vaikutus, jolloin nimike voi olla enemmän tai vähemmän suora…
