Eniten Miettisiä on Pohjois-Savossa, ja erityisesti Kuopion seudulla. Myös Etelä-Karjalassa nimi on yleinen.Tuomas Salsteen sukunimi-infosta löytyy karttoja Miettisten asuin- ja synnyinpaikoista vuosien varrelta: https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/miettinen.htmlMiettinen nimen alkuperästä on monta teoriaa. Saulo Kepsun väitöskirjan (1981) mukaan Miettinen ja Miettunen nimet pohjautuvat muinaissuomalaiseen yksilönnimeen Mielitty, Mielittu. Kepsu tuo todisteiksi asutusnimet Miettilä, Miettula ja Miettylä. Kustaa Vilkuna on pitänyt mahdollisena, että Miettinen juontuu vanhasta Klemetin puhuttelumuodosta, Klemétistä. Tällä kannalla on myös Viljo Nissilä (1976), joka on arvellut myös, että osa Mietti-nimistä voi selittyä ruotsalaisesta…
BWT (=Branchengruppe Wollgarne des Textildetaillistenverbandes) on sveitsiläinen vuonna 1941 perustettu tekstiilierikoisalojen yhdistyksen villalankoihin erikoistuneiden kauppiaiden toimialaryhmä. Yhdistyksen tarkoituksena oli antaa lankoihin erikoistuneille kauppiaille enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa lankojen tuottajiin ja toimittajiin. Jäseniksi liittyneet lankakaupat laativat jo toisen maailmansodan aikana houkuttelevia neulonta- ja virkkausmalleja naisille, miehille ja lapsille. Mallit julkaistiin yli 40-vuoden ajan ilmestyneessä BWT-lehdessä (ilmestyi vuodesta 1944 lähtien kerran vuodessa, myöhemmin ilmestyi lisäksi erikoisnumeroita, esim. neulontaohjeita lapsille), jota käännettiin useille kielille ympäri maailmaa. Tänäkin päivänä…
22. Kenttäsairaalan digitoitu sotapäiväkirja päättyy harmillisesti vuoteen 1943. Jatkosodan historia -teossarjan 6. osa sijoittaa 22.KS:n Ilomantsiin 15.8.1944. Kenttäsairaalan B-osasto on saman teoksen perusteella toiminut kesäkuun loppupuolella 1944 II AK:n päähuoltokeskuksen alaisuudessa Suojärven Varpakylässä.
Koska kirjallisuuslähteet jättivät kysymyksiä, kysyimme neuvoa kenttäsairaaloihin perehtyneeltä ja aiheesta Suomen Sotahistoriallisessa Seurassa luennoineelta Mikko Tyniltä, sekä Kansallisarkiston ylitarkastaja Raija Ylönen-Peltoselta. Kenttäsairaalan toistuvasti siirtymään joutuneet A- ja B-osastot toimivat vuoden 1944 aikana yli kymmenellä eri paikkakunnalla, siirtyen Maaselän kannakselta Suojärven kautta Ilomantsiin ja…
Kysyttyä tietoa ei löytynyt historiikeista Maanpuolustuskorkeakoululta tai Rajavartiolaitokselta. Näissä puhuttiin ainoastaan merivartiostoista, mutta ei juurikaan yksittäisistä merivartioasemista. Kotkan merivartiomuseosta lähetettiin seuraavat tiedot
Tervehdys Merivartiomuseosta,
Kiitos kiinnostavasta kysymyksestä! Pahoittelen, että vastaukseni venyi tämän päivän puolelle.
Museon arkistosta ei valitettavasti löydy kootusti kattavaa tietoa koko maan merivartioasemien toiminnasta. Asemien luonne ja sijainti on vuokymmenien aikana vaihdellut toiminnan tarpeiden ja kehityksen mukaan paljon, ja käänteistä on meiltä löytyvään aineistoon tallentunut tietoa vaihtelevasti. Taustana vuoden 1948 tilanteelle on edellisenä vuonna tapahtunut…
Immi Hellénin runo on mainittu sepitetyksi 1883 ”Lasten runokirjassa” (1930). Viola-tietokannassa mainitaan, että sävelmä saattaisi olla saksalaista alkuperää ja kenties nimeltään ”Wenn in stiller Stunde”. Jos kyseessä on Wikipediasta osoitteesta https://de.wikipedia.org/wiki/Pommernlied löytyvä ”Pommernlied”, joka alkaa noilla sanoilla, sanat eivät tunnu muistuttavan Hellénin sanoitusta. Sanoitus saattaa siis olla alun perinkin Hellénin, mutta on aika vaikea sanoa, voisiko se olla mukaelma jostakin tai saanut vaikutteita muualta.
”Pommernlied” perustuu osoitteesta löytyvän saksankielisen Wikipedian artikkelin mukaan saksalaisen säveltäjän Karl August Groosin (1789–1861) sävelmään ”Freiheit, die ich meine”. Varmaa tietoa ei löytynyt, mutta…
Shakespearen Sonetit on alunperin suomentanut Aale Tynni ja hänen käännöksensä on:
"Puserra kukka! Kun on talvi yllä,
se hahmon hylkää: aines säilyy kyllä."
Sonetista löytyy myös Kirsti Simonsuuren käännös:
"Talvellakin kukka tislattuna hyvin
menettää vain loiston: yhä tuoksuu ydin."
sekä Leo Saukkoriipin käännös:
"vaan kukkaistisle talven tullessa
jos hahmon hylkää, pitää tuoksunsa."
Austenin Emmasta Aune Brotheruksen käännös tuosta kohdasta on:
"Mistä löytäisimme paremman tyttären, hellemmän sisaren tai uskollisemman ystävän?"
Lähteet:
Shakespeare, William: Sonetit (suom. Aale Tynni, 2.p. WSOY, 1995)
Simonsuuri, Kirsti: Nautintojen ajan aarre : William Shakespearen sonetit (Yliopistopaino, 2005)
Shakespeare, William: Sonetit 2007 (suom.…
Lounatuulen laulun lisäksi tunnetuin Chydeniuksen lastenlauluista lienee Magdalena (...on pikkuinen tyttö jolla on kutonen laulussa jne). Muita: Taivassatu, Neekerilapsi, Maailma on omena. Edellä mainitut löytyvät Posetiivi-nimiseltä äänitteeltä, jota löytyy kasettina Helsingin kirjastoista.
Lisäksi Chydenius on säveltänyt musiikkia Lars Huldenin lastenrunoihin ; teos löytyy videona otsikolla "Unten rajamaa on lupiinien maa--ala-asteen äidinkielen ja musiikin ohjelma" sekä kasettina Landet lupinien / Lupiinien maa. Tiedot ovat oman aineistorekisterimme lisäksi peräisin Ylen Fono-tietokannasta.
Lainatun kirjan voi palauttaa mihin tahansa OUTI-kirjastoon, mutta ei kuitenkaan esimerkiksi yliopiston kirjastoon. OUTI-kirjastoihin kuuluvat Hailuodon, Iin, Kempeleen, Kuusamon, Limingan, Lumijoen, Muhoksen, Oulun, Pudasjärven, Pyhäjoen, Raahen, Siikajoen, Taivalkosken, Tyrnävän, Utajärven ja Vaalan kirjastot.
OUTI-kirjastojen käyttösäännöt sekä tietoa kirjaston asiakkuudesta OUTI-verkkokirjastossa
Enkeli-sana tulee kreikan kielen sanansaattajaa tarkoittavasta sanasta ἄγγελος (ángelos). Kreikan sana kääntää heprean mal'ákh-sanan (מלאך), joka tarkoittaa myös sanansaattajaa.
Kaikissa Lähi-idän alueella syntyneissä monoteistisissä kirjauskonnoissa – juutalaisuudessa, kristinuskossa ja islamissa – enkelit ovat olleet tärkeässä roolissa. He tuovat usein viestejä jumalallisesta maailmasta ihmisille. Esimerkiksi enkeli ilmoitti Abrahamin raskaana olevalle Hagar-sivuvaimolle hänen pakomatkansa aikana, että Hagarin tulee palata Abrahamin ja Saaran luo (1. Moos. 16.1-16), ylienkeli Gabriel ilmoitti Marialle Jeesuksen syntymästä (Luuk. 1.26-38), samainen Gabriel (Jibra’il) taas välitti Koraanin profeetta Muhammedille (suura 2, 97).
Enkelin…
Seuraavissa kirjoissa on kerrottu 1950-luvun sisustuksesta ja huonekaluista. Joissakin on paljon muutakin 50-luvun historiasta.
Sankaruus ja arki : suomen 50-luvun miljöö : building Finland in the 1950s = Heroism and the everyday.
Helsinki : Suomen rakennustaiteen museo, 1994
Hagelstam, Wenzel
Uusi antiikkikirja 1900-1980.
Helsinki : Wsoy, 2003
Bingham, Neil
Retrotyyli : uutta ja vanhaa moderniin kotiin.
Helsingissä : Otava, [2001]
Sarantola-Weiss, Minna
Kalusteita kaikille : suomalaisen puusepänteollisuuden historia.
[Helsinki] : Puusepänteollisuuden liitto, 1995
Yhteiset olohuoneet : näkökulmia suomalaiseen sisustusarkkitehtuuriin 1949-1999.
Helsingissä : Otava, 1999
Iloinen 50-luku : purkkaa, unelmia ja sotakorvauksia/
Linnilä…
Mäntymetsille ominaisen tuoksun aiheuttaa männyn pihka. Mänty erittää runsaasti pihkaa, ja havupuilla pihkan juokseminen lisääntyy sitä mukaa kuin puun runko lämpenee, mikä selittää sen, että tuoksu on voimakkaimmillaan lämpiminä kesäkuukausina.Kirjallisuutta: Elämän puu Harri Metsälä, PihkaHarri Metsälä, Puukansa Puut puhuvat Vuosilusto 12 : suomalainen metsäsuhde
Se-sanan käyttö tässä yhteydessä on oikein. Yleiskielessä joka-lauseen edellä on useimmiten se silloinkin, kun tarkoitetaan ihmistä. Tällöin viitataan kehen tahansa ihmiseen, ei määräyksilöön.
Se-sanan käyttöä ihmisestä puheen ollen käsitellään artikkelissa Voiko ihminen olla ”se”? (Kotimaisten kielten keskus).
Esimerkiksi nämä kirjat käsittelevät noituutta:
Mirkka Lappalaisen teos Pohjoisen noidat: oikeus ja totuus 1600-luvun Ruotsissa ja Suomessa (Otava 2018);
Christopher Dellin teos Noituus, magia ja okkultismi: kuvitettu historia (Tammi 2017);
Aleksi Peuran teos Jumalan viholliset: Euroopan noitavainojen historiaa (Otava 2018);
Marko Nenosen teos: Noitavainot Euroopassa: ihmisen pahuus (Atena 2007).
Tässä myös joitakin englanninkielisiä teoksia:
Gabriela Herstik: Craft: how to be a modern witch (2018);
Ronald Hutton: The Witch: a history of fear, from ancient times to present (2017);
Jeffrey Burton Russell: A new history of witchcraft: sorcerers, heretics & pagans (2007);
Nevill Drury: Magic and witchcraft…
Etsimäsi runo "Kiitos" sisältyy Aaro Hellaakosken vuonna 1943 ilmestyneeseen kokoelmaan "Uusi runo" (WSOY). Runo alkaa näin:
Ei mistään löydy pidättäjää
maan päältä, ei taivaan alta,
kun sydäntä, kypsää ja viileää
on kutsunut kuoleman kaikkivalta.
Kuka valmis on, hän kiittää,
kun viikate nousee ja niittää.
Tekijänoikeudellisista syistä runoa ei voi kirjoittaa vastaukseen kokonaisuudessaan, mutta se löytyy muun muassa seuraavista teoksista.
Hellaakoski, Aaro: Uusi runo (WSOY, 1943)
Suomen runotar / toimittanut Huugo Jalkanen...et al (W&G, 1965)
Runo on vapaa : radiokuuntelijoiden suosikkirunot / toimittaneet Satu Koskimies ja Juha Virkkunen (Otava, 1996)
Vuodet kuin kuiskauksia / toimittanut Aino Räty-Hämäläinen (WSOY, 1995)…
Tasavallan presidentin Urho Kekkosen hauta sijaitsee Hietaniemen hautausmaalla, Hietaniemi-nimisellä alueella. Astelet sisään Uuden kappelin portista.
Oikealla puolella on kolumbaario ja vasemmalla Urho Kekkosen hauta, kuin myös Risto Rytin ja muitten sota-aikaisten poliitikkojen haudat. Eli Hietaniemen alue, kortteli 25, linja 13 ja 0070.
2-3-vuotiaat voisivat pitää musiikkisatu-paketeista, joissa on kasetin tai cd:n lisäksi myös kirjanen. Kuulija voi siis kuunnellessaan seurata tarinaa kirjasta. Esim.Puuha-Petestä, Muumeista, Nalle Puhista tai Ti-ti-nallesta kertovat sadut varmaan kävisivät. Puuha-Pete –aiheisia ovat mm.Peten saappaat, Anni ahkeroi, Kisu kiipelissä, Muumeista kertovat mm.Tiukka naapuri, Muumilaakson kevät, Nalle Puhista mm.Nalle Puh ja Tiikeri ja Ti-ti-Nallesta Ti-ti Nallen ja Taun salainen seikkailu ja Ti-Ti-Nallen uniseikkailu. Voit etsiä lisää musiikkisatuja Helmet-tietokannasta esim. valitsemalla Helmet-haun etusivulta Aineistohaku lapsille, ja kirjoittamalla hakulaatikkoon hakusanaksi musiikkisatu. Jos haluat etsiä vaikka Puuha-Petestä kertovia…
Runon Kuva on kirjoittanut Paavo Cajander. Se julkaistiin ensimmäisen kerran Kaikuja Hämeestä -albumissa vuonna 1878. Runo sisältyy myös vuonna 1914 ilmestyneeseen Cajander-kokoelmaan Runoelmia. Sittemmin yhä äitienpäivärunona suosittu Kuva on ollut mukana useassa runoantologiassa, joista esimerkkeinä mainittakoon Tämän runon haluaisin kuulla (Tammi, 1978), Juhla on runojen aikaa (Karisto, 1980), Suomalainen omakuva (Otava, 1991), Äideistä parhain (Otava, 2001) ja Tämän runon haluaisin kuulla : kaikkien aikojen rakastetuimmat (Tammi, 2014).
Rajavyöhyke tarkoittaa aluetta, jolla oleskelu on luvanvaraista. Rajavyöhykkeen leveys on maalla enintään kolme ja merellä enintään neljä kilometriä. Vyöhyke helpottaa rajan valvomista ja auttaa ylläpitämään rajaturvallisuutta. https://raja.fi/rajavyohykelupa
Varsinaisesti avoimena rajalla pidetään aluetta, joka on on 4 – 5 metrin levyinen molemmin puolin valtakunnan rajaa. Rajavartiolaissa siitä käytetään nimitystä raja-aukko. Rajavartiolain mukaan maa- tai vesialueen omistaja ja haltija ovat velvollisia sallimaan valtion kustannuksella Suomen rajalle muodostetulta raja-aukolta näkyvyyttä haittaavien puiden ja muun kasvillisuuden poistamisen.
Suomi ja Neuvostoliitto sopivat aikoinaan valtakunnan rajalla noudatettavasta…
Tove Janssonin sanotaan kuuluvan kuvataiteilijana modernismin laaja-alaiseen suuntaukseen. Hyvä teos hänen kuvataiteilijan työstään on Erik Kruskopfin kirja Kuvataiteilija Tove Jansson. Taidemuseo Martta Wendelinin sivuilla on myös esitelty taiteilijaa:
http://sivustot.tuusula.fi/museot/wendelin/tekstisivu.tmpl?numero=85000…
Vapaakappaleiden luovuttaminen Helsingin yliopiston kirjastolle perustuu vapaakappalelakiin. Siihen voi tutustua osoitteessa http://www.finlex.fi . Valitse otsikoista Lainsäädäntö, sitten Ajantasainen lainsäädäntö ja kirjoita pikahakuruutuun: Vapaakappalelaki ja erikseen: Vapaakappaleasetus, niin saat esiin linkit itse teksteihin. Vaihtoehtoinen hakutapa on Haku asiasanoilla. Tällöin asiasanan ’vapaakappale’ takaa avautuvat linkit kyseiseen lakiin ja asetukseen.
Lain mukaan painotuotteen sekä ääni- ja kuvatallenteen valmistaja on velvollinen luovuttamaan valmistamiaan tuotteita Helsingin yliopiston kirjastolle maksuttomina vapaakappaleina. Vapaakappaleiden on oltava täydellisiä ja siinä asussa kuin niitä julkisesti levitetään. Lisäksi…
