Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa on kymmenen eri Red Hot Chili Peppersin CD-levyä. Lisäksi on muutamia kokoelma-CD -levyjä (mm. Woodstock 94 ja Woodstock 99), joissa on yhtyeen esityksiä.
Gillian Andersonin esittämä kappale Extremis on Girl Energy volume 1 CD:llä.
Levyjen saatavuuden voit tarkistaa internetistä kirjaston aineistotietokanta Plussasta, osoite http://www.libplussa.fi.
Nokkakärryjä on lainattavissa muutamassa Helmet-kirjastossa Helsingin puolella. Kärryt ovat tällä hetkellä lainassa, eikä niitä voi varata. Voit tarkistaa nokkakärryjen saatavuuden Helmet-haulla kirjoittamalla hakulaatikkoon hakusanan nokkakärry.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Rannalta perhokalastamisesta löytyy vain lyhyitä mainintoja seuraavista teoksista: Ronkainen, Tero: Lohenkalastajan Teno. 1997, s. 186-195 luku "Perhokalastajan heittopaikat" ; Kettunen, Matti: Lohiyö Tenolla. Lohensoudun opas Tenon kävijälle. 2000, Alanimekkeestä huolimatta sivut 54-56 luku "Kalastus rannalta". Arvila, Jarmo & Bogdanoff, Mauno & Jormanainen, Juha: Lohenkalastajan käsikirjassa on tietoa myös rannalta perhoamisesta.
Helmet-kirjastojen aineistoa voi tilata kirjastosta toiseen 50:n sentin varausmaksulla. Varauksen voi tehdä myös puhelimitse tai netin kautta osoitteessa www.helmet.fi Varauksen tekemiseen netissä tarvitaan kirjastokorttiin yhdistetty pin-koodi, jonka saa kirjastosta. Maksuttoman varauksen voi tehdä puhelimitse niin, että soittaa sellaiseen kirjastoon, jossa etsitty teos sijaistsee, tekee suullisen varauksen ja noutaa sen kyseisestä kirjastosta.
Suomen yleisistä kirjastoista ei löydy haluamaasi videota. Syynä tähän voi olla se, että kirjastot eivät saa läheskään kaikkiin elokuviin lainausoikeuksia. Kannattaa tiedustella Mieletöntä maailmanhistoriaa (History of the World, part 1) videovuokraamoista.
Laajassa teoksessa: Mikkonen, Sukunimet, Otava 2000, uud. laitos,ISBN 951-1-14936-9, löytyy runsaasti tietoa sukunimen historiasta. Tärkeitä tiedonlähteitä ovat myös linkit 1) Suomen Sukututkimusseura http://www.genealogia.fi ja 2) Kotimaisten kielten tutkimuskeskus http://www.kotus.fi
Sirpa Kähkösen Kuopio-sarja kertoo työläisperheestä. Sarjaan kuuluu kolme kirjaa: Mustat morsiamet, Rautayöt ja Jään ja tulen kevät. Eeva Joenpellon Lohja-sarjaa voisi katsoa myös työläisperheen kuvauksena, sarjassa kirjat: Vetää kaikista ovista, kuin kekäle kädessä, Sataa suolaista vettä ja eteisiin ja kynnyksille. Klassikkoja ovat esim.Toivo Pekkasen Tehtaan varjossa, Lauri Viidan Moreeni ja Alpo Ruuthin Kotimaa. Näytelmissä klassikot Minna Canth: Työmiehen vaimo ja Hella Wuolijoen Työmiehen perhe. Vuoden 1918 kuvauksia esim. Ilmari Kiannon Punainen viiva, Frans Emil Sillanpään Hurskas kurjuus ja Leena Landerin Käsky. Kiistelty Hannu Salaman Siinä näkijä, missä tekijä ja nykypäivän työntekijöistä ja työttömyydestä kertova Arto Salmisen…
Virolahdesta kerrottiin, että heillä ei ole tietoa tällaisesta luennosta. Olisiko luento vaikkapa jonkin järjestön järjestämä, eikä siitä olisi kirjastossa tai kunnassa tietoa?
Pääkirjastossa on sekä yläkerrassa että 1. kerroksessa palveluhenkilökuntaa lauantaisin toukokuun loppuun asti klo 9-15 eli myös kassapalvelut ja tulostamismahdollisuus käytettävissä.
Minilex-sivuston mukaan "julkisuuden henkilöillä on eri tasoinen yksityiselämän suoja kuin yksityishenkilöillä, koska osa heidän toiminnastaan on julkista ja heihin voidaan kohdistaa yleistä arvostelua." Aiheesta on tehty myös opinnäytetyö: Julkisuuden henkilöiden yksityiselämän suoja / Anni Ristimella, Oulun ammattikorkeakoulu, 2018. Opinnäytetyö on luettavissa täältä:
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/161082/Ristimella_Anni.pd…
Turun kaupunginkirjastosta ei varsinaisesti löydy tutkimuksia tästä aiheesta. Vaski-tietokannasta http://www.turku.fi/vaski löytyy asiasanalla vapaa-aika Eero Sappisen tutkimus Arkielämän murros 1960- ja 1970-luvuilla (2000), joka sivuaa aihetta. Kirjan lähdeluettelosta voi löytyä lisää vihjeitä aiheesta. Artikkeleita aiheesta kannattaa myös etsiä artikkelitietokanta Artosta http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/linnea/tietokannat.html
Useissa kansatieteellisissä kirjoissa asiaa saatetaan käsitellä, mutta kirjoja ei ole asiasanoitettu riittävällä tarkkuudella, jotta voisi sanoa, missä kirjassa sunnuntain vietosta puhutaan.
Yliopistojen yhteisestä Linda-tietokannasta löytyy tutkimuksia ja opinnäytteitä aiheesta mm. asiasanoilla…
Lahjoitettu kirja laitetaan kirjaston järjestelmiin ihan samalla tavoin kuin ostettu eikä se järjestelmässä eroa millään tavoin ostetusta kirjasta. Näin ollen lahjana saaduista kirjoista todennäköisesti maksetaan lainauskorvauksia. Korvaukset joka tapauksessa maksetaan nimenomaan lainaamisesta eikä sen mukaan, miten kirjat on hankittu. Oletettavasti myös koulujen kirjastot ilmoittavat kirjojen lainat opetusministeriöön, jolloin korvaukset maksetaan. Kirjastot eivät hallinnoi korvausten maksua vaan opetusministeriö, joten tarkempaa tietoa saa ministeriöstä. Ohessa linkki, josta saa opetusministeriössä kirjastoasioita hoitavien henkilöiden yhteystiedot.
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoasioiden_yhteystiedot/?lang=…
Hakupalvelu Finnan mukaan 3. tuotantokausi olisi vain Imatran kirjastossa:
https://www.finna.fi/Record/heili.839918
Ala tietoa Akaan kirjaston palveluista, mm. kaukopalvelusta:
https://www.akaa.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjastot/palvelut/
Taloyhtiön hallitus voi tehdä esteettömyyden itsearvioinnin siihen tarkoitetulla lomakkeella. Esim. Invalidiliiton nettisivuilla on saatavilla kyseinen lista. Tulosten perusteella päätetään tarvittavista toimenpiteistä. Itsearviointi toimii pohjana yksityiskohtaisemman estettömyyskartoituksen hankkimista varten.
Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKEssä koulutetaan esteettömyyskartoittajia. Myös muutamat ammattikorkeakoulut järjestävät esteettömyyskartoittajien koulutusta ESKEH-menetelmällä.
ESKEH-kartoitusmenetelmä on tarkoitettu rakennusten ja niiden ulkoalueiden kartoittamista varten. Kartoituksen avulla saadaan tietoa siitä, missä kohdin esteettömyydelle asetetut kriteerit toteutuvat. Saatua tietoa voidaan hyödyntää…
Ylioppilaslakin historiasta on tosiaan monenlaista näkemystä. Vastaan kuitenkin, että ylioppilaslakki on alkujaan ollut tummansininen tai musta. Väristä esiintyy jonkin verran erimielisyyttä, mikä johtunee ajan mustavalkoisista kuvista.
Ylioppilaslakki sain alkunsa Venäjän keisari Nikolai I:n (1796-1855) aikana. Ylioppilaat mellakoivat usein ja jotta heitä voisi pitää paremmin silmällä, keisari määräsi kaikille ylioppilaille harmaan univormun. Näin ylioppilaita oli helppo valvoa, sillä heidät voitiin tunnistaa helposti. Keisarin kuoltua univormuista luovuttiin ja jäljelle vai tumma ylioppilaslakki.
Noin 1870-luvulla Suomessa otettiin Ruotsin mallin mukaan valkoinen ylioppilaslakki.
Katso mm. https://www.…
Kappale on Funkykarkurit-yhtyeen esittämä "Minä lupaan" vuodelta 1997. Yleisradion Fono-tietokannassa yhtye on merkitty myös kappaleen säveltäjäksi ja sanoittajaksi. Kappale alkaa: "Meidän elämä se tulee muuttumaan mä lupaan sulle huomenna".
Funkykarkurit: Minä lupaan:
https://www.facebook.com/Funkykarkurit/videos/niin-min%C3%A4-lupaan/101…
En löytänyt tuota tutkimusta minäkään meidän kirjastolla käytettävissä olevien tiedonlähteiden kautta. Seinäjoen korkeakoulukirjastolla on käytettävissä Medic-tietokanta, jossa on artikkeliviitteitä suomalaisista lääke- ja hoitotieteellisistä julkaisuista, väitöskirjoista, opinnäytteistä, kirjoista ja raporteista. Kaupunginkirjastolta ei ole tähän pääsyä, mutta korkeakoulukirjaston koneilla tätä pääsisit käyttämään, jos haluat tutkia asiaa lisää.Lisäksi tässä on muutama linkki artikkeliviitteisiin ja opinnäytetöihin. Äkkiseltään ei näyttänyt ainakaan otsikkojen perusteella, että näissä olisi käsitelty kipuasiaa, mutta jos haluat tutkia tarkemmin.Täältä voit selata aikakauslehtiartikkeliviitteitä, joiden aiheena on verikoe. Tämän…
