Tekoäly saattaa keksiä olemattomia lähteitä (tee esim. haku "chat gpt makes up references"), eikä sen antamaan tietoon kannata luottaa tarkistamatta.
Isbn-numeron alku 978-952-371 kuuluu Tampereen kaupungille ja 978-952-221 Tielaitokselle (tarkistettu isbn-rekisterikeskuksesta 7.11.2023). Ilmeisesti näitä isbn-numeroita ei kuitenkaan ole annettu millekään julkaisuille.
Kirjastosta ei voi ostaa videoita, ainoastaan lainata. Valitettavasti meiltä Jyväskylän kaupunginkirjastosta ei löydy videoita tästä aiheesta. Masennukseen liittyviä ostettavia videoita kannattaa kysellä esim. Mielenterveyden keskusliitosta(www.mtkl.fi) tai Suomen mielenterveysseurasta (www.mielenterveysseura.fi).
Tomas Tranströmeriltä on suomennettu kokoelmat Eläville ja kuolleille, Kootut runot 1954-2000, Totuuden kynnys, Surugondoli. Niiden joukossa ei ole kysymäsi nimistä runoa. Tietenkin on mahdollista, että runon suomennettu nimi on muu kuin alkuperäinen. Lisäksi yksittäisiä runoja on julkaistu lukuisissa antologioissa ja lehdissä. Linkki maailman runouteen -tietokannan (http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/esittely/)mukaan niiden joukossa ei ole Preludium-runoa.
Mikäli Sinulla on rästissä maksuja Helsingin kaupunginkirjastolle, kannattaa ottaa yhteyttä Helsingin kaupungin pääkirjaston perintään, p. 09 - 310 85307 tai sähköpostitse perinta@lib.hel.fi . Maksuja voi suorittaa pankkitilin kautta; kirjastossa ei ole siis välttämätöntä käydä paikan päällä.
Helsingin kaupunginkirjasto on siirtynyt maaliskuussa 2002 tehoperintään ja perintätoimiston käyttöön, joten kannattaa hoitaa asia nyt hyvissä ajoin pois päiväjärjestyksestä: http://www.lib.hel.fi/ajankohtaista/perinta.htm .
Pilvet ovat ilmakehässä leijuvia utumuodostelmia, jotka koostuvat
pienistä vesipisaroista tai jääkiteistä. Ilman kosteus saa tiivistyessään aikaan pilvet ja sateet. Ilman kosteuteen taas vaikuttavat monet eri tekijät (mm lämpötila). Täten pilvien määrä ei
ole vakio. Lisätietoja voisi saada ehkä Ilmatieteen laitokselta http://www.fmi.fi/
Runoa menneestä tulevaan en löytänyt, mutta mielestäni hauskan runon tulevaisuudesta, jossa mennyt jätetään taakse, löytyy Jyrki Heikkisen kokoelmasta U pui uje mui, 2002. Runossa täytetään 40 vuotta, mutta sen voi vaihtaa omaan ikäään.
Hei!
Löytyy useita vaihtoehtoja:
Nightingale, Rita: Elinkautinen vapaus. Kyseessä on elämäkerta. Ja tapahtuu Thaimaassa.
Backman, Eeva: Kahdesti armahdettu: "Huume-Eeva" kertoo. Tämäkin on elämäkerta ja tapahtuu Thaimassa (Bangkok).
Myös Sinclair, Marti: Saat unohtaa eilisen. Todellisuuspohjainen romaani, mutta tämä on Libanonissa.
Näissä kahdessa opinnäytetyössä on käytetty "pyhä minimalismi" -vastinetta.
https://www.theseus.fi/handle/10024/130526
https://www.theseus.fi/handle/10024/149514
Entisaikaan lapset pyritiin kastamaan jo ensimmäisen viikon aikana, n. 1-3 päivää syntymän jälkeen. Mutta 1800-luvun loppupuolella aika piteni muutamaan viikkoon. Aikavälin piteneminen johtui vastasyntyneen lapsen terveydellisistä syistä. Nykyään lapset kastetaan n. 4-6 viikon vanhoina. Digi- ja väestötietovirastoon tieto nimestä on toimitettava 3 kuukauden kuluessa.
Mitään selvää selitystä en löytänyt nykypäivän suomalaiselle nimenantoperinteelle. Mutta voisi päätellä, että perinne juontaa juurensa 1800-luvulta ja sitä varhaisemmilta ajoilta. Nimen ilmoittaminen ja kaste liittyivät silloin tiiviisti yhteen ja tämä yhteys on säilynyt näihin päiviin saakka.
Lähde:
Pentti Lempiäinen: "Ristiäiset - valmistamme kastejuhlan" (Kirjapaja,…
Karl Johan Fagerström oli Oulun pormestari vuosina 1788-1799. Tieto löytyy Oulun kaupungin sivulta Oulun pormestarit ja kaupunginjohtajat.
Vaasan osalta löydän tiedon siitä, että hän oli vuosina 1751–99 Vaasan läänin varalääninsihteeri. Tämä tieto on Anders Chydeniuksen kootut teokset -sivustossa Chydeniuksen Fagerstömille lähettämien kirjeiden yhteydessä. Ylioppilasmatrikkelissa 1640-1852 on mainittu Fagerströmin olleen Vaasan pormestari vuodesta v. 1779.
Vaasan pormestareista mainitaan matrikkelissa löytyvän tietoa teoksessa K. Hedman, Borgmästare och rådmän i Wasa 1610–1925. SSV 9 (1925), jota näyttää löytyvät muutamasta kirjastosta. Sitä voi pyytää kaukolainaan oman lähikirjaston kautta.
Runo Im Süden (Etelässä) sisältyy Friedrich Nietzschen teoksen Die fröchliche Wissenschaft, La gaya scienza, 1882) lopussa olevaan osaan Anhang: Lieder des Prinzen Vogelfrei (Liite: Prinssi Henkipaton lauluja).
Teoksen suomennos Iloinen tiede ilmestyi vuonna 1963 J. A. Hollon kääntämänä. Aarno Peromies ja Toivo Lyy suomensivat teoksen runot. Prinssi Henkipaton laulut ovat Toivo Lyyn ”suomeksi tulkitsemia”.
Vuoden 1972 painoksessa Etelässä-runo on sivulla 244.
Teoksen saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI
Alkuperäisen teoksen voit lukea täältä:
http://www.nietzschesource.org/#eKGWB/FW
Maallikkoja olemme mekin, joten voimme vain suositella kirjallisuutta aiheesta. Tällaisia teoksia löytyy esimerkiksi helmet-kirjastojen kokoelmista:
Evoluutio : miten lajit kehittyvät? / Juha Valste ; piirrokset: Kauko Kyöstiö (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2018)
Evoluutio : miten elämä kehittyy / Pasi Laihonen, Jukka Salo, Timo Vuorisalo (Otava, 1986)
Evoluutio / Ernst Mayr (WSOY, 2003)
Evoluutio ja populaatiot / Juhani Lokki, Anssi Saura, P. M. A. Tigerstedt (WSOY, 1986)
Kaikki evoluutiosta / toimittaneet Ilkka Hanski, Ilkka Niiniluoto & Ilari Hetemäki (Gaudeamus Helsinki University Press, 2009)
Kelpoisimman synty : evoluution suurimman arvoituksen ratkaisu / Andreas Wagner (Terra Cognita…
Niin kuin kielitoimiston sanakirja sanoo, aihio on "vasta pääpiirteiseen muotoonsa työstetty esine". Avaimen aihiosta tehdään avainjyrsinkoneella avain. Koneeseen asetetaan aihio, mutta siitä poistetaan avain: aihio on jyrsimätön, jyrsinnän jälkeen se on jo avain.
https://www.abloy.fi/Abloy/Abloy.fi%20(OW2)/Tuotteet/Tuotekatalogi/Avainjyrsinkoneet/131010v_6232_EXEC%20manuaali%20FIN.pdf
Schildts & Söderströms -kustantamo on julkaissut Pia Ingströmin teoksen Den mystiska näktergalen (2017). Kustantamolta kerrottiin, että teoksesta ei valitettavasti ole tulossa suomennosta.
Kirjastonhoitaja Mika Kähkönen Imatran kirjastosta on perehtynyt sotakirjallisuuteen. Hän on mm. esitellyt sotakirjallisuutta Lahden AKE:n webinaarissa vuonna 2022. Hänen arvionsa mukaan esimerkiksi nämä romaanit voisivat olla kysymyksessä esitettyjen kriteerien mukaisia (naisnäkökulmaa kaikissa ei kyllä ole):
Hietamies, Heikki: Sotapoika (1986)
Huuskonen, Taisto: Teräsmyrsky (1981)
Kurvinen, Jorma: Kymmenen patruunaa (1989)
Palaste, Onni: Suomussalmen sankarit (1979)
Salmela, Aaro: Isät katsovat poikiaan (1980)
MIka Kähkönen mainitsee vielä kaksi uudempaa talvisotakirjaa, joiden tarkemmasta sisällöstä hänellä ei tosin ole tietoa:
Jaatinen, Pekka: Suomussalmi: talvisota 1939-40 (2019)
Kosonen, Kristian: Summan teräsmyrsky (2022)…
