Emme voi tietää fiktion kirjoittajan syvimpiä tarkoituksia, mutta tässä tapauksessa taustalla on ainakin ollut pyrkimys kuvata jääkauden aikana eläneitten ihmisten elämää sen kaikilta puolilta. Kirja on fiktiivinen, mutta kirjoittaja on perehtynyt myös arkeologisiin löytöihin, joita on sitten käyttänyt hyväksi.
On mahdollista, että seksuaalisten kuvausten suuri määrä johtuu yksinkertaisesti siitä, että sillä on pyritty lisäämään kirjojen kiinnostavuutta ja myyntiä. Tällaisen todistaminen on tietysti hyvin vaikeata, ellei kirjailija tai kustantaja suoraan myönnä asiaa. Muistan itse, että jo 1980-luvulla asiasta käytiin keskustelua, kun suomennokset julkaistiin (1980, 1982, 1985 jne). Olin tuolloin töissä tavallisessa kunnankirjastossa ja…
En tiedä millä asiasanoilla olet jo lähestynyt aihettasi, mutta tässä joitakin ehdotuksia:
- taideterapia
- toimintaterapia
- kuvallinen ilmaisu
- hoitotyö
- vanhukset
- ikääntyneet
Kaikki edellä mainitut asiasanat löytyvät Yleisestä suomalaisesta asiasanastosta jota voi käyttää myös verkossa osoitteessa http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/
Aiheestasi ei ole varmaankaan olemassa kovin runsaasti julkaisuja, joten voisit hakea myös aiheeseen liittyviä artikkeleita esim. Aleksi- ja Ebsco-artikkelitietokannoista. Kyseisiä tietokantoja pääsee käyttämään esim.kirjastoissa. Aleksi -tietokanta sisältää viitetietoja suomessa julkaistuista artikkeleista ja Ebsco puolestaan sisältää englanninkielistä artikkeliaineistoa. Ebscosta löydät runsaasti myös…
Hei!
Toveritar-lehti löytyy Kansalliskirjaston kokoelmasta ja sitä saa varata erikoislukusalissa luettavaksi Kansalliskirjaston sivujen kautta.
Tästä linkistä löydät hakutuloksen Kansalliskirjaston aineistohausta https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3487761 ja tästä linkistä tiedot siihen, miten saat varattua lehden luettavaksi https://kirjastokartta.kansalliskirjasto.fi/LocationHandler?callno=Fennica-aineisto%2C+tilattavissa+lukusalik%C3%A4ytt%C3%B6%C3%B6n%2C+Ty%C3%B6v%C3%A4enkysymys+1&collection=&lang=fi&owner=FI-NL.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on vastattu samaan kysymykseen vuonna 2019. Vastauksen löydät täältä: https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-eroa-on-paatoimittajalla-ja?language…
hei,
Haku yliopistokirjastojen yhteisluettelosta Lindasta tuotti hakusanoilla "fantasiakirjallisuus" ja "kirjallisuudentutkimus" 70 viitettä. Samoin sanoilla "tieteiskirjallisuus" ja "kirjallisuudentutkimus". Lindaa voit käyttää ainakin Helsingin yliopiston opiskelijakirjastossa (Vuorikatu 7) sekä kaupunginkirjaston asiakastyöasemilla. Haluamiesi teosten saatavuustiedot voit sitten tarkistaa joko plussasta http://www.libplussa.fi/ tai helkasta (Helsingin yliopiston kirjastot) http://helka.csc.fi/. Plussasta löytyy noin 16 viitettä samaisilla sanoilla. Valitse monipuolinen haku ja hae teoksia joiden asiasana on fantasiakirjallisuus ja tarkenna toiseksi asiasanaksi kirjallisuudentutkimus.
Voisit pohjustukseksi lukaista…
Ainakin Katri Valalta löytyy Äiti-niminen runo kokoelmasta Lehtimaja (1946): "Miten minussa kolkutatkaan,/sinä malttamaton!/ Mihin maiseen matkaan/noin kiire sinulla on?//Mitä työtä luovaa/käsi lähtee suorittamaan,/käsi tuo, jota muovaa/minun ruumiini tuskastaan?//Sinun lihasi, luusi/sokeasti muovailen,/olen kynnyspuusi - / vaan muuta en.//Sinä käsket, ja käskysi tautta/minut juurilta raastetaan./Niin saapuu ruumiini kautta/jokin uusi maailmaan."
Lisää äiti-aiheisia runoja löytyy seuraavista kokoelmista:
Ajatuksia äideistä, isistä ja lapsista. WSOY, 1988
Kirja äidille. Gummerus, 1997
Runon maa: suomalaisten toiverunot. Valitut Palat, 1994.
Tämän runon haluaisin kuulla 2. Tammi, 1987.
Äideistä parhain: runoja äidille. Otava, 1997.
Äiti:…
Eeva Riihosen kirjassa Mikä lapselle nimeksi mainitaan, että Ariela ja Ariella -nimet ovat Arielin sisarnimiä. Ariel tarkoittanee hepreaksi jumalan leijonaa.
Sariellan selitystä siitä ei suoraan löytynyt. Sari on Saaran muunnos. Saara on heprean ruhtinatar, prinsessa. Ella on Elinan (Helenan) tai Eleonooran lyhennys. Englannissa ajatellaan sen tarkoittavan kaunista keijukaista. Helena on alkuaan kreikan loistavaa, säteilevää merkitsevä sana.
Lisää merkityksiä löydät Pentti Lempiäisen Suuresta etunimikirjasta.
Wahlenbergia gloriosa (Royal Bluebell) kuuluu Campanulae-sukuun. Wikipedian mukaan (http://en.wikipedia.org/wiki/Wahlenbergia_gloriosa) laji on villikasvi, joka kasvaa Australian sateisilla vuoristoalueilla. Suomenkielisissä lähteissä Campanulae-suvulla tarkoitetaan pääasiassa avomaalla kasvatettavaa, monivuotista, ruohovartista koristekasvia. Viljelykasvien nimistöstä (1996) ei Wahlenbergia-kasvien suomenkielistä termiä löydy, ja apua ei ole myöskään Puutarhakasvien nimistöstä (1975). Sulokello joissakin Internet-lähteissä viittaa Wahlenbergia hederacea -lajiin. Toisaalta Puutarhakasvien nimistön mukaan sulokellon tai kauluskellon tieteellinen nimi on Adenophora.
Kasvien maailma : Otavan iso kasvitietosanakirja (1981), kertoo Wahlenbergia…
Hei,
kysymäsi Merja Jalon kirja Ratsukallion uhka on ilmestynyt vasta tänä vuonna 2018. Kirja ei ole vielä lainattavissa Raahessa eikä muissa OUTI-kirjastoissa. Tein sinulle varauksen kyseiseen kirjaan. Olet jonossa 10-20 välillä. En pysty tarkalleen sanomaan milloin kirja tulee ihan käytännössä lainaukseen. Odottele ihan rauhassa ilmoitusta puhelimeesi. Kirjan arvioitu ilmestymispäivä on 17.5.2018.
Arja
Täällä Kymenlaaksossa Country living -lehti tulee Pyhtään ja Inkeroisten kirjastoihin. Voit varata lehden numeroita omaan kirjastoosi, kuten muutakin Kyyti-kirjastojen aineistoa.
Jason Lewisin teokset The seed buried deep : true story of the first human-powered circumnavigation of the Earth (osa 2, 2014) ja To the brink : true story of the first human-powered circumnavigation of the Earth (osa 3, 2015) näyttävät kuuluvan Suomessa ainoastaan Helmet-kirjastojen kokoelmiin.
Voit tilata teokset kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta.
https://lastu.finna.fi/Content/info
Maija Lindgrenin ja Annami Poivaaran lastenkirja Varo vaaraa Nalle Nallukka ilmestyi vuonna 1991. Vuonna 1996 kirjasta julkaistiin uusi painos nimellä Varo vaaraa koulutiellä.
Näin vanhoja kirjoje ei ole enää myytävänä kirjakaupoissa, mutta niitä kannattaa etsiä antikvariaateista. Helpoimmin etsiminen sujuu nettiantikvariaateissa. Joskus saattaa tärpätä ihan googlettamalla teoksen nimellä.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3755433
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au8fef09e5-e934-4791-a559-5…
Lähettämälläsi kirjastokortin numerolla ei löydy asiakastietoja. Tietosi on siis poistettu asiakasrekisteristämme.
Asiakastietue poistetaan rekisteristä, jos korttia ei ole käytetty kolmeen vuoteen.
Jos sinulla on mahdollisuus käydä joskus missä tahansa Helmet-kirjastossa, saat uuden kortin odottaessa. Varaa mukaan voimassa oleva henkilötodistus.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Henkilollisyyst…
Valentin Vaalan ohjaama elokuva Jossain on railo ei perustu romaaniin, vaan Hella Wuolijoelta tilattuun alkuperäistekstiin. Varsinaisen kuvauskäsikirjoituksen laati Vaala kuvaaja Eino Heinon kanssa.
Jossain on railo | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Elonet (finna.fi)
Misse-kissa -kirja voisi olla kuvakirja Joan Sandin: Jenni ja Misse. Tosin sen sisältöä en päässyt tarkistamaan sen heikon saatavuuden vuoksi, mutta ainakin siinä esiintyy Misse-niminen kissa.Toiseen kirjaan on kolme eri vaihtoehtoa. Kirja voisi olla Bill Beet: Hyvästi jokilaakso. Ainakin kansikuvan kuvaus täsmää siihen parhaiten. Toinen vaihtoehto olisi Richard Adams: Ruohometsän kansa, mutta sen kansikuvissa näyttäisi olevan vain jäniksiä. Ja kolmas ehdotus on Colin Dann: Kaukametsän pakolaiset, mutta sen kansikuvat ovat tummalla pohjalla.Marcus Phisterin Sateenkaarikala -kirjasta löytyy vuoden 1992 painosta vielä joistain kirjastoista. Omaksi sitä voi etsiä esimerkiksi antikvariaateista tai verkon myyntipalstoilta. LinkitFinna.fi:…
Karhu-oluesta ei löytynyt painetuista lähteistä paljoakaan tietoa. Talouselämä-lehden numerossa 26/2001 on artikkeli Voittaja hyökkää hiljaa, jossa käsitellään brandinrakennusta esimerkkinä mm. Karhu-olut.
Porin kaupunginkirjaston kotisivuilta löytyy Satakunnan Kansan artikkelitietokanta osoitteessa http://www.pori.fi/kirjasto/satakunta/sk/. Fraasihaulla "Porin olut" löytyy tietoa Karhusta.
Sinebrychoffin kotisivut ovat osoitteessa http://www.koff.fi ja Karhun kotisivut http://www.karhu.fi.
Sinebrychoff Oy Ab:n Porin panimon puhelinnumero on 622 6600. Heiltä voisi saada enemmän tietoa Karhu-oluesta.
Mitään virallista tietoa kirjoista ei löytynyt, mutta internetistä löytyneen tiedon mukaan nimi Semadar on hebrealaista alkuperää ja sen vastine englannin kielessä berry, siis suomeksi marja.
Helsingistä Jean Améryn Schuld und Sühneä ei tunnu löytyvän. Kaukopalvelutilauksen voit tehdä oheisen linkin kautta http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp.
Suomesta ja pohjoismaista toimitetun kaukolainan hinta on 4 euroa.
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmissa on teos ”Hämeenlinnan liike-elämä ja liikkeet” (1911), jossa on kolmen sivun mittainen kuvaus V. Heinäsen kiviveistämöstä ja sen tarjoamista palveluista. Kiviveistämöstä sekä Heinäsistä on muutama lyhyt maininta myös Hämeenlinnan kaupungin historian 4. osassa ja Kalvolan historian 2. osassa. Pertti Jotunin elämäkerta ”Monumenttien tekijä Vihtori Heinänen” on kuitenkin laajin esitys myös kiviveistämön historiasta.
Hämeenlinnan seudun kirjastojen paikallistietokannasta Arvista (http://arvi.kirjas.to/) löytyivät lisäksi seuraavat Vihtori tai Urho Heinästä käsittelevät artikkeliviitteet:
Kastari, Pirkko-Liisa: Eduskuntatalon kivityöt olivat Vihtori Heinäsen suururakka
julkaisussa: Hämeen sanomat 29.…
Kirjan arvioitu ilmestymisaika on 15.3. Teosta on tilattu Helmet kirjastoihin yhteensä 39 kpl, joista 9 Espooseen.
Kunhan kirja on aikanaan saatu luetteloitua ja laitettua lainauskuntoon, voi siihen tehdä varauksen.
