Kyyti-kirjastoissa ei valitettavasti ole Joka Poika -lehden vuosikertoja.
Haluamanne vuosikerrat voidaan tilata teille kaukolainaksi. Lisätietoa kaukolainapalvelusta Kouvolassa: https://www.kyyti.fi/palvelut/kaukolainaus.
Filosofia: Ranskalaisen filosofin Descartesin (1596-1650) kuuluisin lause on ”Ajattelen, siis olen”. Jo 1600- luvulla Descartes pohti teorioissaan henkisen ja ruumiillisen olemassaolon yhteyttä toisiinsa.
Psykologia: Ollessaan hereillä ihmisellä on tietoisuus, kun taas syvässä unessa hänellä ei ole tietoisuutta. Tiedostaminen on aktiivista toimintaa ja se perustuu kieleen. Hereillä ollessaan ihmisen mieli tuottaa koko ajan ajatuksia, jopa ajatusten virtaa, johon voimme vaikuttaa mm. toiminnallamme.
Damasio, Antonio: Descartesin virhe: Emootio, järki ja ihmisen aivot. (Descartes’ error, 1994.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Terra cognita, 2001.
Eagleman, David: Aivot. Ihmisen tarina
Pietikäinen, Joustava mieli
https…
Pääkaupunkiseudun Helmet-aineistotietokannasta löytyy hakusanoilla 'kirjoittaminen' ja 'oppaat', jokunen 1970-80-luvuilla julkaistu kirjoitusopas. Kaikkia tuon ajan teoksia ei ole välttämättä asiasanoitettu tietokantaan, joten niitä voi olla hankala löytää, jos ei tiedä tarkasti kirjoittajan tai teoksen nimeä. Mutta kokeile tosiaan kirjoittaa nuo hakusanat Helmetin hakukenttään, ehkä joku noista kirjoista kuulostaa tutulta!
Helmet-verkkokirjasto: https://www.helmet.fi/fi-FI
Sen sijaan uudempia kirjoittamisen oppaita löytyy lukuisia ja niissä käsitellään myös noita mainitsemiasi asioita. Ehkäpä esimerkiksi joistakin näistä voisi olla sinulle apua:
Suhola, Aino: Journalistisen kirjoittamisen perusteet (Finn Lectura, 2005)…
Verkkomaksamisessa on todennäköisesti ollut häiriö tuolloin. On tiedossa että häiriöitä on silloin tällöin ollut. Toivottavasti olette nyt onnistunut jo maksamaan. Ellette ole vielä onnistunut verkkomaksamaan, kannattaa se kertoa kirjaston virkailijalle myös kirjastokäynnin yhteydessä.
Voit itse vaihtaa kotikirjaston kirjautumalla omiin tietoihin HelMetissä. Sivun ylälaidassa on painike "Muuta yhteystietojasi". Sitä klikkaamalla aukeaa sivu, jolla pääset muuttamaan myös esimerkiksin kotikirjaston.
Mikäli kirjautuminen ei syystä tai toisesta onnistu, voit pyytää seuraavalla kerralla kirjastossa käydessäsi virkailijaa vaihtamaan kotikirjastosi.
Kaivattu kirja on Hannu Hirvosen Karvat ja kaikki (Tammi, 2002).
Kirjan yhtä lailla absurdissa itsenäisessä jatko-osassa Kynnet ja päivät (2003) seurataan laulavan koiran ja hänen naisensa Ville-pojan aikamatkailua 2020-luvulla.
Kotimaisessa elokuvassa "Vähän kunnioitusta" (2010) on näyttelijöinä henkilöitä, joilla on kehitysvamma ja näyttelijöitä, joiden roolihahmolla on kehitysvamma. Elokuvassa "Gilbert Grape" hyvin nuori Leonardo Dicaprio tekee elämänsä roolin päähenkilön kehitysvammaisena pikkuveljenä.
Hei,Tämä on Clint Eastwoodin Keskiyö hyvän ja pahan puutarhassa (filmatisointi 1997). Perustuu John Berendtin samannimiseen dokumenttiromaaniin (suomennettu: WSOY, 1997).
Puolan yritystoiminnasta ei Tilastokirjastossa ole muuta tietoa kuin mitä löytyy Puolan tilastollisesta vuosikirjasta. Vuosikirja on käytettävissä verkossa osoitteessa: http://www.stat.gov.pl/english/serwis/polska/2001/a2.htm
Yritystiedot löytyvät osiosta: 'Privatization process of the economy'.
Jatkossa Puolan yritystoiminnasta tullee tietoa Tilastokirjaston käytössä oleviin Eurostatin eli EU:n tilastoviraston tietokantoihin, koska Puola on yksi uusista jäsenehdokasmaista.
Tietoja voi luonnollisesti kysyä myös suoraan Puolan tilastovirastosta. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta: http://www.stat.gov.pl/english/index.htm
Nimi on Eemil-nimen sisarnimi, joka on lähtöisin Aemilius ylimyssuvun nimestä. Nimi on eripuolilla Eurooppaa hyvin tavallinen etunimi. Suomen almanakassa se oli vuonna 1851 muodossa Emelia. Muunnoksia nimestä on monia: Mila, Milja, Milka ja Milla.
Lähde:
Lempiäinen Pentti
Suuri etunimi kirja
Unfortunately, it seems no sheet music has been published of the song Sentimento, composed by Hermann Weindorf with lyrics by Jutta Staudenmayer. I could not find any unofficial transcriptions online either.
Vakuutus ja rahoitusneuvonta sivustolla kerrotaan näin:"Vainajalla on voinut olla tilejä useammassakin eri pankissa. Mitään keskitettyä rekisteriä kunkin henkilön nimissä olevista tileistä ei ole olemassa, vaan kuolinpesän osakkaiden on oltava yhteydessä eri pankkeihin kuolinpesään kuuluvien tilien selvittämiseksi. Kuolinpesän osakkaat voivat saada tietoa vainajan käyttämistä pankkipalveluista vainajan säilyttämistä tilisopimuksista, tiliotteista tai muista pankkipalveluihin liittyvistä asiakirjoista." Linkki sivustolle
Tulkitsisin, että perunkirjoituksessa tarvitaan kaikki vainajan tilitiedot. Ne siis pitää liittää perunkirjoitukseen.
Digi-ja väestötietovirastolla on kattava ohje perunkirjoituksesta. https://dvv.fi/kuolema-ja-…
Sähköpostiosoitetta en pysty antamaan, mutta voit ottaa yhteyttä Hannu Salaman kustantajaan, joka on Otava, ja lähettää kirjailijalle postia sitä kautta.
http://www.otava.fi/etusivu/
Lontoosta löytyy varmasti meriaiheisesti sisustettuja ravintoloita ellei kahviloitakin.
Paras tapa löytää ”se oikea” olisi ehkä mennä paikan päällä Lontoossa matkailuinfoon /-toimistoon ja kysyä vinkkejä. Hotellien vastaanotoissakin varmasti näistä asioista jotain tiedetään. Paikalliset tuntevat kaupunkinsa aina parhaiten.
Matkaoppaiden ja nettisivujen ongelma on se, että tieto vanhenee nopeasti, ravintoloita ja kahviloita tulee ja menee tiuhaan.
Meriaihein sisustetuissa ravintoloissa usein tarjotaan kala- ja äyriäisruokia, eli ne ovat niin sanottuja kalaravintoloita.
Kirjaston tietokannasta löytyy uudehko vuonna 2015 ilmestynyt matkaopas:
Tania Ballantine : Eat like a Londoner ; an insider´s guide to dining out, 2015
Näitä matkaoppaita…
Aleksi- ja Arto-artikkelitietokannoista löytyy hakusanalla oppikirjat ja hakuehdolla kirja-arvostelu useita kirja-arvosteluja oppikirjoista, myös suomen kielestä. Aleksia voi käyttää Jyväskylässä pääkirjastossa ja lähikirjastoissa, Arto on vain virkailijakäytössä.
Lisäyksenä edelliseen: Sivulla http://www.jyu.fi/~koivisto/fennicum/s2.htm on esittelyjä suomen kielen oppikirjoista.
Suomen kansallisgallerian sivuilla voi ihailla taideteoksia ja päästä katselemaan esimerkiksi Albert Edelfeltin luonnoksia, mutta mitään verkkobiografiaa heillä ei ole.
Verkkoaineistoihin pääsee tutustumaan tästä linkistä:
https://www.kansallisgalleria.fi/kokoelmatietopalvelu/aineistot-verkossa/
Suomen taiteilijaseura ylläpitää kuvataiteilijamatrikkelia, josta löytyy etenkin nykytaiteilijoiden tietoja, mutta myös tietopaketit Suomen merkittävimmistä kuvataiteilijoista.
https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/aakkosellinen-lista-taiteilijoista
Ulkomaalaisista kuvataiteilijoista löytyy suppeita esityksiä englanniksi esimerkiksi Biographies Online -sivulta : https://www.biographyonline.net/artists.html
Laajempi linkkikokoelma löytyy…
Hei, oletan, että olet Helmet-kirjaston asiakas. Useat Helmet-kirjastojen asiakkaat ovat viime aikoina ilmoittaneet, etteivät ole saaneet kirjaston lähettämiä varausilmoituksia tai muistutuksia sähköpostiosoitteeseen pp.inet.fi. Vikaa selvitetään. Jos mahdollista, omiin tietoihin kannattaa vaihtaa jokin toinen sähköpostiosoite. Tämän voi tehdä joko omilla Helmet-sivuilla tai kirjaston asiakaspalvelussa.
Jos asiakastietoihisi on tallennettu jokin muu kuin pp.inet.fi-sähköpostiosoite, kannattaa kokeilla sähköpostiosoitteen (samankin) päivittämistä omiin tietoihin Helmet-sivulla. Jos ongelma jatkuu, voit ilmoittaa siitä Helmet-kirjastolle seuraavan palautesivun kautta: https://www.helmet.fi/fi-FI/Palaute(3938)
Kannattaa…
Joistakin käsityölehdistä löytyy shortsien teko-ohjeita ja kaavoja. Alla linkki hakupalvelu Finnan hakutulokseen shortsiohjeista. Tuloksista näkyy lehden nimi, numero ja sivunumerot:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=shortsit+ompelukaavat&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FJournal%2F%22&dfApplied=1&limit=20
Lehtien saatavuuden Keski-kirjastoista voi tarkistaa haulla verkkokirjastosta Varaaminen Keski-kirjastoista on taas mahdollista, mutta kirjastojen avaamispäivä kannattaa tarkistaa verkkosivuilta:
https://www.keskikirjastot.fi/web/arena
Helsingin kaupunginkirjastoon hankittiin vuonna 2004 runsaat 103 000 kirjaa. Samana vuonna kirjastoihimme tuli n. 1200 erilaista lehteä, mikä tekee yhteensä n. 5300 vuosikertaa (esim. Suomen kuvalehteä tilaamme 35 vuosikertaa eri kirjastoihin).
