Pääkirjasto säilyttää Hämeen Sanomat pysyvästi kokoelmissaan joko mikrofilmeinä tai sidottuina vuosikertoina. Vanhoja Helsingin Sanomia löytyy vain vuosilta 1914-1922 ja 1924-1950. Ota yhteyttä pääkirjaston infoon, josta saat haluamasi vuosikerran luettavaksi.
Bon-pokkarisarjassa on julkaistu Bonnier-kustannuskonserniin kuuluvien WSOY:n ja Tammen alun perin kustantamia nimekkeitä. Kasvattitytön tarina ei ole kuulunut näistä kummankaan kustantamon valikoimaan - kaikki sen tähänastiset laitokset ovat ilmestyneet Kariston kautta - joten sen puuttuminen Bon-sarjasta johtuu yksinkertaisista kustannusoikeudellisista syistä.
Lauttasaaren kirjastossa on Kehitysvammaliiton selkokirjoja kaksi kappaletta.
Kirjat ovat:
Rakkaus, tulista ja lempeää / toimittanut Pertti Rajala
Suomen historia selkokielellä / Pertti Rajala
Lauttasaaren kirjastossa on selkokirjoja jotka on julkaissut muu kuin Kehitysvammaliitto. Kun menet Lauttasaaren kirjastoon kysy virkailijalta missä selkokirjat on, niillä on oma hyllynsä.
Selkokirjoja voi varata Internetin kautta kirjaston HelMet-aineistohaulla. Internet-osoite on http://www.helmet.fi/ Käytä Aihehakua ja kirjoita hakusanaksi: selkokirjat. Näin saat luettelon kirjoista. Varaus tehdään napsauttamalla kohtaa Varaus. Ohjelma kysyy nimesi kirjastokortinnumeron ja tunnusluvun, sekä kirjaston mistä haluat kirjan hakea. Varaus maksaa 0,50…
Tarina ABC-liikenneasemien nimestä kerrotaan Timo Leppäsen kirjassa Merkilliset nimet : tarinoita yritysten ja tuotteiden nimistä (SKS 2016). Kun SOK kehitti liikenneasematoimintaansa 1990-luvulla, ketjulle mietittiin nimeä vielä siinä vaiheessa, kun ensimmäisiä havainnekuvia uusista asemista esiteltiin. Liikenneasemaprojektia johtanut Hannu Strandén oli menossa esittelemään havainnekuvia hallituksen kokoukseen, ja väliaikaiseksi tarkoitettuna ratkaisuna nimen paikalle laitettiin ensimmäinen mieleen juolahtanut anonyymi teksti, kirjaimet ABC. Samoihin aikoihin markkinointiosasto antoi nimiehdotuksia kuluttajatesteihin, jotta löydettäisiin paras nimi. Nimiehdokkaita haluttiin tasan kymmenen, jolloin myös ABC lisättiin muiden nimien joukkoon…
Kiitos kysymyksestä ja pahoittelut siitä, kun vastauksessa kesti! On tärkeää huomata, että saamelaisten perinteiset puvut eli gáktit (suomeksi saamenpuku), eivät ole varsinaisia kansallispukuja, vaikka niistä joissain yhteyksissä niin puhutaankin. Kansallispukujen käsite liittyy usein valtiollisiin tai kansallisiin identiteetteihin, kun taas gákti määräytyi käyttäjänsä suvun eikä asuinalueen mukaan.Saamelainen museoamanuenssi ja Lapin yliopiston väitöskirjatutkija Áile Aikio perkaa hyvin aihetta tässä jutussa: https://faktalavvu.net/2018/02/27/gakti-sukujen-puku/Pukujen historia ulottuu vuosisatojen taakse, mahdollisesti esihistorialliselle ajalle, mutta niiden varhaisesta historiasta ja alkuperästä on hyvin vaikeaa saada tietoa. Sámi…
Etsitty laulaja saattaisi olla Jukka Törmä, ja laulu Rakastan tätä päivää Törmän ja hänen Omuna-yhtyeensä vuonna 1981 julkaistulta ensilevyltä Jukka Törmä & Omuna. Sen kertosäe on seuraavanlainen: "Tätä päivää rakastan / niin paljon / niin paljon kuin rakastaa voi".
Pianisti Tapani Valstan ja sellisti Arto Noraksen tulkinta Camille Saint-Saënsin sävellyksestä Le cygne sarjasta La carnaval des animaux löytyy mm. seuraavilta CD-levyiltä:
Masterpieces for cello (Finlandia FACD 919, 1988)
Cello masterpieces (Finlandia 3984-23398-2, 1998)
Coffee concert (Finlandia Records 0630-16157-2, 1996)
Lintuja, linnuista, linnuille (Suomen Kuvalehti Classica, CL113, 1995).
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Keskeisissä rooleissa Kuoleman juhlapyhät -kuunnelmasarjassa näyttelivät Hannu Lauri (Etsivätarkastaja Carter), Jarkko Rantanen (Etsiväkonstaapeli Nuttall), Eero Saarinen (Poliisikersantti Plummer), Topi Reinikka (Arthur Ferris) ja Aarre Karén (Farnham). Heidän lisäkseen kuunnelmassa on useita muita näyttelijöitä. Saat tarkemman listan sähköpostiisi.
Rodney Wingfieldin kirjoittaman kuunnelmasarjan ohjasi Rauni Ranta ja sitä esitettii Ylellä vuosin 1985 ja 1991.
Yle Arkisto
Kävisikö tämä:
Tekijä Delerm, Philippe
Teoksen nimi Päivätorkut piloilla / Philippe Delerm ; suomentanut Annikki Suni ; rautalankavinjetit: Juha Markula
Julkaisutiedot Helsingissä : Otava, 2002
Kirja löytyy myös HelMet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/t?SEARCH=p%C3%A4iv%C3%A4torkut&searc…
Valtakunnallisia tilastoja ei ole yhdestä kirjasta, mutta voin antaa HelMet-kirjastojen lainausmäärät. Oi ihana toukokuu -kirjaa on lainattu vuodesta 2002 lähtien 2026 kertaa. Lainojen uusimiset eivät ole luvussa mukana. Niteitä on yhteensä 69 kappaletta pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Yhtä nidettä on lainattu noin 30 kertaa.
Luvut ovat vain suuntaa antavia. Kirjastolla on lainaustietoja vasta vuodesta 2002 alkaen, jolloin HelMet-kirjastoissa otettiin käyttöön uusi kirjastojärjestelmä. Vuotta 2002 edeltäviä lainaustilastoja ei ole saatavilla. Oi ihana toukokuu on julkaistu vuonna 1992, joten useita niteitä on jo todennäköisesti poistettu. Poistettujen niteiden lainaustietoja ei ole enää mistään saatavilla. Aivan tarkkoja lainausmääriä on…
Oletan että tarkoitat tarinalla kaunokirjallista teosta. Kaunokirjallisen teoksen tekijä saa päättää, saako hänen teostaan muunnella siis esim. kääntää toiselle kielelle. Kaunokirjallisen teoksen kääntämiselle ei ole virallisia vaatimuksia, mutta asiakirjoille ja tieteellisille julkaisuille vaatimuksia on enemmän.
Kääntäjä voi suorittaa työtä toiselle eri tavoilla. Moni kääntäjä toimii esimerkiksi itsenäisenä yrittäjänä omalla toiminimellä. Mitään vaatimusta käyttää nimenomaan yrityksen palkkaamaa kääntäjää ei ole. On huomioitava kuitenkin, että kääntäjällä on tekijänoikeuksia kääntämäänsä teokseen. Kääntäjälle maksettava korvaus käännöksestä ja tekijänoikeudesta voidaan sopia osapuolten kesken. Kaunokirjallisuuden kääntäminen tapahtuu…
Nimi on tunnettu erityisesti Keski-Pohjanmaalla, ja Sukunimet -kirjan mukaan siihen todennäköisesti liittyy seudulle ominainen murresana visti, joka on tarkoittanut "jakamattomasta maasta yksityisen talon nautintaan niityksi tai tervametsäksi otettua aluetta". Sana vertautuu ruotsalaismurteiden sanaan vist, jonka merkitys puolestaan on "olinpaikka; paikka jossa oleskellaan tervanpolton tai muun metsätyön aikana; karjamaja; tilapäisesti pystytetty katos tai koju". Lisäksi Suomen sanojen alkuperän etymologisen sanakirjan mukaan visti voi tarkoittaa myös (avo- tai umpi)kuistia, joka on vastaavasta ruotsalaisesta sanasta kvist peräisin oleva varhaisempi laina. Em. kirjasta löytyy vielä yksi maininta sanan käytöstä 1800-luvulta,…
Carolyn Keene -nimimerkin taakse kätkeytyy useita kirjoittajia (Keeneä sen sijaan ei ole koskaan ollut olemassakaan, vaan nimi on keksitty). Neiti Etsivien kirjoittajista voi lukea esim. Wikipediasta (http://fi.wikipedia.org/wiki/Carolyn_Keene ).
Sarjan kirjoittajia nimimerkin takana ovat Mildred Benson, Harriet Adams, Leslie McFarlane, James Duncan Lawrence, Nancy Axelrod, Priscilla Doll, Charles Strong, Alma Sasse, Wilhelmina Rankin, George Waller Jr., Margaret Scherf ja Susan Wittig Albert."
Tarkempaa tietoa ensimmäisten 56 Neiti Etsivän kirjoittajista löytyy James D. Keelinen artikkelista osoitteessa http://www.keeline.com/Nancy_Drew.pdf .
Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta löytyy hyvinkin monta vastausta Carolyn Keenestä. Sinun…
Wivi Lönnin suunnittelema koulu oli käynyt ahtaaksi jo ennen sotia, ja uudelle koululle oli jo tuolloin katsottu uusi tontti kauppalan keskustassa sijaitsevasta puistosta, urheilukentän vierestä.
Lähde: Marianne Junila: Lapin lippulaiva. Lyseonpuiston lukio 1908-2008. s. 71.
Tässä muutama kirjavinkki. Toivottavasti näistä löytyy kiinnostavaa ja viihdyttävää kesälukemista.
Becky Albertalli: Minä, Simon, Homo Sapiens
Becky Albertalli: Sydänsurujen kääntöpuoli
Holly Bourne: Oonko ihan normaali? (trilogian ensimmäinen osa)
Sarah Crossan: Yksi
Jenny Han: Pojille joita joskus rakastin
Siri Kolu: Kesän jälkeen kaikki on toisin
Jennifer Mathieu: Näpit irti!
Satu Mattila-Laine: Myyty tyttö
Karen M. McManus: Yksi meistä valehtelee
Juuli Niemi: Et kävele yksin
Jennifer Niven: Yksi täydellinen päivä
Rainbow Rowell: Eleanor & Park
Angie Thomas: Viha jonka kylvät
Tarkalleen ottaen menneilläkään vuosikymmenillä ei opetettu käyttämään monikkomuotoista verbiä (tai jos opetettiin, opetus oli virheellistä). Ilmauksessa "If I were" verbi ei ole monikkomuodossa, vaan kyseessä on konjunktiivi (engl. subjunctive). Sylvia Chalkerin teos Current English Grammar kertoo seuraavaa:
There are few subjunctive forms in modern English, which usually finds other ways of indicating that the events being talked about are uncertain or hypothetical. There are two types of subjunctive:
A) Base of the verb. For all verbs and persons, with both present and past reference, eg: be, go. No other forms of verb (eg goes, went) are used. (Eg. If that be the case I shall leave. Whether she be willing or not...)
B) Were-subjunctive…
Sävelasteikon intervallien matematiikka on yllättävän monimutkaista, koska taajuudet kasvavat korkeampiin ääniin mennessä eksponentiaalisesti ja vertailut täytyy aina tehdä tietystä lähtösävelestä. Eräiden puhtaiden, konsonoivien intervallien suhdeluvut ovat yksinkertaisia murtolukuja: oktaavi on 2:1, kvartti 4:3 ja kvintti 3:2.
Puoli sävelaskelta eli pieni sekunti on jo hankalampi tapaus. Jos lähtösäveleksi valitaan pienen oktaavin a-sävel, 440 Hz, siitä puoli sävelaskelta ylöspäin oleva sävel on kolmen desimaalin tarkkuudella 466,164 Hz. Kerroin on tässä tapauksessa likiarvoltaan 1,059. Kertoimen tarkan arvon ilmoittaminen ei editoriteknisistä syistä onnistu tällä palstalla. Oheisessa dokumentissa on johdettu tähän liittyvät…
Sokeria valmistettaessa raakasokeri sekoitettiin liuotus- ja kirkastuskattilassa kalkkiveteen. Kattilan alle sytytettiin tuli, ja sokerin liuetessa veteen seokseen lisättiin ämpärillinen naudan verta; joskus käytettiin veren sijasta vastaava määrä munanvalkuaista. Liuoksen kiehuessa veri hyytyi, jolloin sokeriliuoksen epäpuhtaudet tarttuivat siihen. Tällöin tulta pienennettiin, vaahto nousi pinnalle ja tuli sammutettiin. Kun sekoitus oli seissyt noin neljännestunnin, pinnalle kertynyt vaahto kuorittiin pois. Kuorimisen jälkeen sytytettiin taas tuli, lisättiin kalkkivesi ja veriannos, ja keitos sai kiehahtaa uudestaan. Jälleen, kun sokeri ja kalkkivesi olivat hyvin sekoittuneet, tulta vähennettiin, vaahto nousi pinnalle ja se kuorittiin…
Fanni Heleniuksen muistelmateoksessa Pitkä etappi kerrotaan oululaisen Pyykön perheen vaiheista Stalinin ajan Neuvostoliitossa 1930-luvulla. Myös Anna Eskuri kertoo kirjassa Vastavirtaan (toim. Kaisu Mikkola) 30-luvun puhdistuksista Neuvostoliitossa. Oulusta lähtöisin ollut Eskuri avioitui venäläisen rautatieinsinöörin kanssa, ja joutui erinäisten vaiheiden kautta kymmeneksi vuodeksi eri vankileireille.
Molemmat teokset löytyvät Oulun kaupunginkirjaston kokoelmista.