Selasin läpi kaikki meillä Helsingin pääkirjastossa paikalla olleet leivontakirjat ja koko joukon nettilinkkejä, mutta niissä kaikissa kerrotaan vain, että Brita-kakku on "perinteikäs", "klassinen", "monien rakastama" jne. Mistään en kuitenkaan onnistunut löytämään mitään tietoa kakun alkuperästä tai siitä, mikä siitä tekee niin perinteikkään.
Lähetin kysymyksen vielä valtakunnalliselle kirjastoväen keskustelupalstalle. Jos sitä kautta jotakin tietoa löytyy, palaan asiaan.
Lisäys: Seuraava tieto löytyi "Hellan ja viinilasin välissä" -nimisestä blogista:
Kysyit Brita nimen alkuperää. Siihen en ihan voi vastata mutta kakku on saanut alkunsa kilpailun kautta (voitti kisan) ja on jo aika "vanha". Ohje oli minulla leikattuna tallessa ja epäilen…
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Pakkalan toimittaman Sukunimet-teoksen mukaan sukunimi Malkki on yksi Malakias-nimen muodoista. Sukunimeksi Malkki on päätynyt isän- tai talonnimen välityksellä. Malkkeja asuu eniten Kangaslammella, Heinävedellä, Varkaudessa ja Savonlinnassa. Kerimäellä talonnimi Malkkila esiintyy jo vuonna 1660. Nykysuomen sanakirja ei tunnista sanaa malkki. Malkio sen sijaan tarkoittaa kansanrunoudessa poloista. Malko tai malka taas on katon harjalta räystäälle kulkeva riuku, joka estää kateaineen irtoamisen.
Lähteet: Mikkonen, Pirjo-Paikkala, Sirkka: Sukunimet, Otava, 2000
Nykysuomen sanakirja 2: WSOY, 1985
Osoitteesta https://finna.fi löytyvä Fennica-tietokanta sisältää tiedot periaatteessa kaikesta suomeksi ilmestyneestä kirjallisuudesta. Sieltä voi tutkia myös tietoja kirjan eri painoksista ja laitoksista etsimällä kirjan sen nimellä. Ensimmäisissä painoksissa tai laitoksissa ei ole välttämättä mitään mainintaa painoksesta tai laitoksesta, kun taas myöhemmistä usein joku merkintä löytyy.
Cusslerin romaanista ”Lohikäärme” on olemassa Fennican mukaan vain kaksi painosta. Ensimmäisen on julkaissut WSOY vuonna 1991, ja se on kovakantinen. WSOY:n julkaisema pokkaripainos taas on ilmestynyt 2011. Jos siis kirja on kovakantinen ja ilmestymisvuosi luonnollisesti tuo 1991, se on kirjan ensimmäinen painos.
Tsydeemi (joskus myös sydeemi tai zydeemi) on mitä ilmeisimmin stadin slangia. Se on ilmaantunut kielenkäyttöön 1990–luvulla ja tarkoittaa asiaa, juttua, puuhaa, hanketta, järjestelmää, systeemiä. Ilmaisun kantasanahan on systeemi.
Lähde : Paunonen, Heikki : Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja. WSOY, 2005.
https://www.urbaanisanakirja.com/word/tsydeemi/
Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja -teoksessa (WSOY 2004) mainitaan s. 187, että Roosa tulee latinan ruusua merkitsevästä sanasta. Ruusu on kasvisymboliikassa "kukkien kuningatar", joka on kristikunnassa yhdistetty Neitsyt Mariaan. Ruusulla on useita symbolimerkityksiä: sillä on kuvattu kevättä, elämän voittoa, marttyyriutta, Kristuksen kärsimystä, neitsyyttä, täydellisyyttä, hyveitä ja salaisuuksien varjelemista.
Eeva Riihonen kertoo kirjassaan Mikä lapselle nimeksi? (Tammi 1992) s. 208, että Roosa on Rosan suomalainen muunnos, Rosa puolestaan on voinut aikanaan tarkoittaa myös hevosta tai ratsua (hros), jolloin se olisi lyhennys muinaissaksan Rosamundista (hevosten suojelija) tai Rosalindista (hevoskäärme).
Ainakin nämä merkitykset…
Sopivaa runoa ei todellakaan ole helppo löytää. Tällaisista kirjoista voisi kuitenkin olla apua:
Ahokainen, Ester: Saderatsut, s. 32 (Sateenkaarikeiju)
Kantola, Kaisa: Kokkaviisas laiva, s. 62, 48
Keijut. Antologia runoa ja proosaa.
Hjelt, Marjut & Aalto, Jaana: Keijukaiset.
Viimemainitussa on esim. Elsa Beskowin runo (s. 128):
Suuren harmaan kiven luona keijut karkeloi/
pitkin kultasiltaa, jonka Kuuhut loi./
Ei ole mitään ihanampaa kuin nuo hiljaiset/
sädehtien tanhuavat usvan tyttäret./
Lasten kiikkulaudalle he eilen saapuivat/
ja keiju on kuin henkäys, vaan lapset tomerat./
Vain kaksi oli lasta ja monta keijua,/
mutta maahan lapset jäi, sai keijut leijua./
Hammaskeijusta löytyy kirja, jonka on kirjoittanut Bärbel Spathelf: Harjaa…
Kielitoimisto hyväksyy molemmat nimet. EU:ssa käytetään nimeä Alankomaat. Molempia nimiä käytetään samoissa yhteyksissä.
"Vuodesta 1815 alkaen tuon luoteiseurooppalaisen maan ja Karibialla sijaitsevien alueiden valtioliiton virallinen nimi on ollut Alankomaiden kuningaskunta. Pelkkä Alankomaat viittaa valtioon Euroopassa, ja Hollanti on virallisesti vain sen kahden maakunnan, Pohjois-Hollannin ja Etelä-Hollannin, yhteisnimitys.
Hollanti on kuitenkin tunnettu omana alueenaan lähes tuhat vuotta, ja jonkin aikaa Hollanti oli myös itsenäinen kuningaskunta. Koska Alankomaiden taloudelliset ja hallinnolliset keskukset Amsterdam, Rotterdam ja Haag sijaitsevat Hollannin alueella, koko maahan viitataan usein sanalla Hollanti.
Nimi Hollanti on…
Varuskunnista on ollut yleisesti ottaen mahdollisuus saada tanssipareja vanhojentansseihin - varuskuntien käytännöt kuitenkin vaihtelevat suuresti: toisaalla varusmiesten osallistuminen on jokavuotinen perinne, toisaalla osallistumista tansseihin ei syystä tai toisesta ole. Joissakin tapauksissa asia on saatettu sopia suoraan lukion ja varuskunnan kesken, mikäli on ollut kyse suuremmasta ryhmästä. Kannattaa myös ottaa huomioon, etteivät varusmiehet pääse välttämättä aina halutessaan esim. harjoittelemaan tiettyinä ajankohtina - poissaoloille palveluksesta pitää aina anoa erikseen luvat.
Tässä tapauksessa lähimmät kyseeseen tulevat puolustusvoimien joukko-osastot olisivat Helsingissä sijaitsevat Kaartin Jääkärirykmentti Santahaminassa sekä…
Solja nimeä on esiintynyt Suomessa 1900-luvun alkupuolelta lähtien. Ilmeisesti nimi juontaa juurensa vanhasta Sääksmäen Rapolassa tunnetusta hämäläisestä paikannimestä Soljala. Soljaa on pidetty vanhana suomalaisena henkilönimenä. Oletetaan, että Solja on hämäläinen asu muinaissuomalaisesta miehennimestä Sotia. Paikannimenä Soljaa esiintyy asiakirjoissa monilla paikkakunnilla 1500-luvulta lähtien.
Lähde: Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Otava.
Joulupukki ja papukaija -runon on kirjoittanut Oiva Paloheimo. Runo löytyy ainakin vanhasta koulukirjasta Kotoa ja muualta, 1953 sekä Lapsuuden joulu 1 -kokoelmasta, 1979. Nämä kirjat löytynevät useimmista kirjastoista.
Agatha Christie on kirjoittanut 72 romaania (tai joidenkin määritelmien mukaan 73 tai 74 romaania), joista 6 on julkaistu salanimellä Mary Westmacott. Lisäksi Christieltä on julkaistu ainakin 21 novellikokoelmaa, kolme runokirjaa ja kaksi omaelämäkerrallista teosta.
Hercule Poirot esiintyy 33 romaanissa ja 16 novellikokoelmassa.
Miss Marple esiintyy 12 romaanissa ja viidessä novellikokoelmassa.
Merkkien # (hashtag) ja @ (at) käyttö on yleistynyt sosiaalisen median myötä.
Risuaita eli hashtag eli #-merkki viittaa aihetunnisteeseen, jonka avulla voi useissa sosiaalisissa medioissa kuten Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa löytää muiden julkaisujen pariin, joilla on sama aihetunniste. Esimerkiksi jos julkaisee kesäisen kuvan ja haluaa antaa sille aihetunnisteen #kesä2020, syntyy medioissa linkki, jota linkkaamalla pääsee näkemään muita kuvia ja julkaisuja, joilla on sama aihetunniste.
@-merkki eli entinen miukumauku tunnetaan yleisimmin nimellä at. Se tarkoittaa, että jokin on jossakin. Somessa julkaisuun voi vaikkapa merkitä, että @Vesilahti, mikä viittaa siihen, että julkaisun tapahtumat ovat Vesilahdessa…
Kielitoimiston sanakirjan (2013) mukaan "raina" on tarkoittanut aikaisemmin opetusvälineenä käytettyä ja filminauhalle kopioitua kuultokuvasarjaa. Nykyisin elokuvaa saatetaan puhekielessä nimittää leikillisesti rainaksi.
Rainoja esitettiin rainakoneella, joka oli yleinen opetusväline Suomen kouluissa 1960-luvulla. Rainat ovat 35 mm:n diafilmille kopioituja kuultokuvasarjoja. Niitä valmistettiin paljon juuri opetuskäyttöön, ja ne olivat yleensä mustavalkoisia. Lyhyt kuvaus rainakoneesta löytyy esimerkiksi Helsingin yhteislyseon www-sivuilta: http://hyl.edu.hel.fi/hyl100/taikalyhty/index.html
Kielitoimiston sanakirja esittää myös kolmannen merkityksen sanalle "raina". Paperi- ja selluteollisuudessa se tarkoittaa paperikoneessa tai sellun…
Hei!
Nimen synty on seuraava: ristimänimet Paavali ja Paavo ovat kansankielessä lyhentyneet asuihin Pasa, Paso. Siitä on sitten syntynyt sukunimi Pasanen.
Sukunimi Pasanen mainitaan 1500-luvun puolivälistä alkaen Etelä-Karjalassa (kaup pasainen 1559 Kivennavalla), Pasasia on asunut myös Ilomantsissa, Impilahdella, Polvijärvellä jne. Savossa heistä on paljon tietoa ennen kaikkea Juvalla, myös Pelkosenniemellä, Rantasalmella, ja Tavinsalmella. Pasasia on ollut myös Pihtiputaalla 1570-luvulta lähtien, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla.
Nykyisin Pasasia asuu runsaimmin Keski-Suomen pohjoisosissa, paljon myös Pohjois-Savossa ja Juvan tienoilla.
Lähteenä käytetty Pirjo Mikkosen kirjaa Sukunimet. Otava 2000
Urheilulääketieteen asiantuntijoiden mukaan jalkapalloilija juoksee yhden 90 min kestävän ottelun aikana keskimäärin 5-6 mailia eli 8-10 km.
1 maili on n. 1,6 km.
Voit lukea lisää kyseisestä aiheesta alla olevista linkeistä http://www.active.com/story.cfm?story_id=6082
http://www.redbrick.dcu.ie/~gaamen/coach6.html
Helvi Kyngäksen ja Liisa Vanhasen artikkeli nimeltään Sisällön analyysi on julkaistu Hoitotiede-lehdessä nro 1:1999 (Vol 11), sivut 3-12. Kyseinen lehti löytyy myös Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmista.
Kyseessä lienee Martti Helan säveltämä ja sanoittama "Vanhan mummon joulu". Laulu löytyy ainakin nuottijulkaisusta "Sikermä joululauluja: koululle ja kodille säestyksineen" (Werner Söderström Osakeyhtiö, 1921). Nuotti kuuluu Lahden kaupunginkirjaston ja Lammin kunnankirjaston kokoelmiin (http://monihaku.kirjastot.fi/). Voit pyytää sen kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
Loru on tuttu ainakin nykyisille keski-ikäisille. Sitä muistetaan rallatetun ainakin jo 1950-luvulla. Lähdettä tai tekijää ei kuitenkaan saatu selville. Siitä on myös useampia, vähän toisistaan poikkeavia versioita. Tässä yksi muistista kaivettu:
Älä tallaa nurmikoita
älä puita vahingoita
älä parjaa, älä pauhaa
älä riko luonnon rauhaa
älä tärvää mikk’ on somaa
vaali, suojaa toisen omaa.
Pari muuta löytyy näiltä sivuilta:
http://blogit.yle.fi/loru_ihmelehtion_katkoista
http://suoppi.karelia.ru/tekst/Luonnonsuojelu.doc
Kysymyksesi voisi tarkoittaa kahta asiaa: ensinnäkin sitä, onko olemassa jotain käyttäytymissääntöjä, joita noudatetaan kaikissa kulttuureissa, ja toisekseen sitä, onko olemassa jotain käyttäytymissääntöjä, joita kaikkien pitäisi noudattaa. Nämä kaksi kysymystä sekoitetaan usein toisiinsa, mutta filosofi David Humen mukaan nimetyn Humen giljotiinin nojalla ne ovat oikeastaan erillisiä kysymyksiä: pelkistä tosiasioista ei voi päätellä sitä, mitä asioiden pitäisi olla. Kysymykset eivät riipu toisistaan, sillä ihmisten tosiasiallinen käytös ja kulttuurien tosiasialliset tavat eivät välttämättä ole moraalisia: vaikka kaikkialla maailmassa esimerkiksi orjuutettaisiin ihmisiä surutta, voisi silti olla, ettei näin pitäisi tehdä.
Ensimmäiseen…
Surunvalittelukirjeisiin malleja löytyy mm. sekä saksan että ranskan kielen oppikirjoista.
Saksaksi osanottoa puolison poismenosta voi viestiä mm. seuraavanlaisilla ilmaisuilla:
Der Verlust Ihres (Ihrer) lieben Mannes/Frau hat auch mich tief betroffen. Von ganzem Herzen wünsche ich Ihnen Kraft für die kommende Zeit.
Lieber/Liebe X,
mit Erschütterung habe ich die Nachricht vom Tod Deines/Deiner lieben Mannes/Frau gelesen.
Darf ich Dir mein herzliches Beileid ausdrücken.
Mit aufrichtiger Anteilnahme.
Dein/Deine X
Oheista fraasia voi myös muokata omaan tarpeeseen soveltuvaksi:
Zum Tode Ihres Firmenbegründers sprechen wir Ihnen unser tiefes Mitgefühl aus.
Ranskaksi surunvalittelukirjeen voi muotoilla:
Cher Monsieur, chère Madame /cher ami /…
