Paavo Cajanderin suomennos William Shakespearen Sonetista XVIII ilmestyi teoksessa Runoelmia (1914). Suomennos on luettavissa digitoituna alla olevasta linkistä:
http://www.gutenberg.org/cache/epub/13318/pg13318-images.html
Kysymyksesi vaatisi laajaa historian tuntemusta. En löytänyt kirjaston lähteistä mitään yksiselitteistä tietoa. Matkustusasiakirjoja on ollut, esimerkiksi 1800-luvun Suomessa papisto on antanut kirkonkirjojen perusteella matkadokumentin lähtijälle, mutta tietenkään niistä ei ole voinut tunnistaa henkilöä samoin kuin valokuvista, vaikka kirjoitetut kuvaukset olisivat tietysti olleet mahdollisia.
Liikkumista Suomessa 1800-luvulla valotetaan artikkelissa Leipä taivalten takana : liikkuminen 1800-luvun alun Suomessa Einonen, Piia; Frigren, Pirita; Hemminki, Tiina; Uotila, Merja Einonen, P., Frigren, P., Hemminki, T., & Uotila, M. (2016). Leipä taivalten takana : liikkuminen 1800-luvun alun Suomessa. Ennen ja nyt : historian tietosanomat,…
Vaski-kirjastojen varausten noutoaika tosiaan lyheni 1.1.2025 seitsemästä kirjaston aukiolopäivästä viiteen. Lyhyemmällä noutoajalla aineiston kiertonopeus tehostuu. Vaski-kirjaston suosituimpien teosten varausjonot ovat pitkiä, ja muutoksella saadaan jonot liikkumaan nopeammin.
Porstua luotiin Kokkolan, Seinäjoen ja Vaasan maakuntakirjastojen yhteisessä hankkeessa 2000-luvun alkupuolella. Nykyään palvelua hallinnoi Seinäjoen kaupunki. Kaikkia kokoelman osia ei enää päivitetä. Porstuan sisältöjä pystyy käyttämään suoraan verkossa, eli palveluun ei tarvitse kirjautua. Palvelussa on kuusi eri kokoelmaa, jotka löydät kohdasta "Selaa kokoelmia." Kokoelmia ovat valokuvat, näyttelyt, linkit, kirjat, artikkeliviitteet ja artikkelit. Artikkelit ja kirjat on tallennettu palveluun pdf-muodossa. Saat tekstin esille, kun klikkaat kirjan tai tekstin kansikuvaa. Palvelusta löytyy myös jonkin verran kuunneltavia mp3-tiedostoja. Palvelun tarjoamat artikkeliviitteet ovat toki vain artikkeliviitteitä. Jos löydät jonkun…
Tässä muutaman internet sivun osoite:
http://www.maurikunnas.net (Mauri Kunnaksen kotisivut)
http://www.otava.fi/default.cfm?cd=1014&depth=2&dept0=1003&dept1=1014&t… (Otavan Mauri Kunnas -sivut)
Lisäksi kirjailija Mauri Kunnaksesta on tietoa myös kirjoissa, esim.
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3
toim. Ismo Loivamaa
BTJ Kirjastopalvelu, Helsinki, 2001
ISBN 951-692-499-9
Kouvolan pääkirjastossa on tällä hetkellä paikalla kaksi englanninkielistä Makedonian matkaopasta: Eastern Europe (2009) ja Thammy Evans, Macedonia: the Bradt travel guide (2007). Haminan kirjastosta voisi saada myös Richard Plunkettin teoksen Western Balkans (2006), kunha asiakas sen ensin palauttaa. Suomenkielisiä Makedonian matkaoppaita ei ole Kymenlaakson ulkopuolellakaan.
Suomi-makedonia sanakirjaa ei näytä olevan missään kirjastossa. Sen sijaan englanti-makedonia-englanti -sanakirjoja on muutamassa kirjastossa. Sellaisen voisi pyytää kaukolainaksi.
Vesa Haatajan Kirjaa Tuntsan palo ja suuri nokisavotta ei löydy Kymenlaakson kirjastoista, mutta se on mahdollista kaukolainata 3 € hintaan. Kaukolainapyynnön voi tehdä joko Kyyti.finnassa olevan kaukolainapyyntölomakkeen kautta tai sitten käymällä kirjastossa.
Kysymyksessä mainittuna ajanjaksona TM : Tekniikan maailma -lehdessä oli sarja Jukka Fallströmin rakennusohjeita sähkökitaristille: kaikulaite (15/1982), sähkökitaran etuvahvistin (18/1982) ja kitaran päätevahvistin (19/1982). Joitain vuosia aikaisemmin oli lehdessä julkaistu pienen kitaravahvistimen rakennusohjeet (17/1976). 1960-luvun Tekniikan maailmoissa neuvottiin rakentamaan 10 watin orkesteri- ja kitaravahvistin (4/1961) ja kitaravahvistin (16/1965).
Valitettavasti emme tunnistaneet kyseistä laulua. Toivottavasti joku kysymyksen lukija tunnistaa sen. Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Hei!
Kannattaa soittaa omaan lähkirjastoon tai käydä paikan päällä selvittämässä tilannetta. Kirjastossa voidaan tarkistaa, olisiko kirja päätynyt palauttamatta hyllyyn. Kirjan tiedot löytyvät tyttären kirjastokortin tiedoilla. Oman lähikirjaston yhteystiedot voi tarkistaa osoitteesta Helmet.fi.
Kyse on ilmeisesti arkeologiseksi löydöksi luokiteltavista esineistä. Löytöjä pystyy hakemaan KM-numerolla Muinaiskalupäiväkirjasta, mutta ainakaan tällä hetkellä se ei jostain syystä näytä toimivan. Se löytyy kuitenkin Kyppi.fi -sivustolta. Tietoa löytöjen luetteloinnista löytyy Museoviraston sivuilta.
Lähteet ja lisätietoa:
Kyppi.fi (etusivulla linkki Muinaiskalupäiväkirjaan): https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/portti/read/asp/default.aspx
Kysy museolta -palvelun vastaus: https://kysymuseolta.fi/kansallismuseo/#!id=1373
Ohjeet löytöjen luettelointiin: https://www.museovirasto.fi/fi/kokoelma-ja-tietopalvelut/esinekokoelmat…
Verkossa olevista Kupittaan Saven suunnittelijoiden tai leimojen listoista ei löytynyt leimaan sopivaa henkilöä. Ks. https://www.signaturer.se/Europa/kupittan.htmhttps://laatutavara.com/tietopankki/kupittaan-savi/#leimatKupittaan Savea käsittelee myös Tuula Salakari ym. teoksessaan Keräilijän aarteet - Kupittaan savi (2011).
Hei!
Kiitos kysymyksestä.
Lehtiartikkeleita voi kotoa käsin hakea Artosta (kotimainen artikkeliviitetietokanta). Toinen käytössämme oleva artikkeliviitetietokanta on Aleksi, mutta se ei ole vapaasti internetissä käytössä vaan vaatii jalkautumisen kirjastoon.
Molemmat tietokannat ovat viitetietokantoja ja niissä oleva aineisto on elektronisessa muodossa ainoastaan osin.
Etsittäessä artikkeleita Artosta, asiasanan brändit lisäksi kannattaa käyttää myös sen rinnakkaistermejä: brandit, merkkitavarat, mielikuvat, tavaramerkit.
Arton perushakuun pääsee osoitteesta: https://finna.fi > haku.
Kun hakusanat laatikkoon kirjoittaa brändit ja painaa hae, saa reilun kokoisen hakutuloksen. Hakua voi ja kannattaa tämän jälkeen tarkentaa sivun oikeasta…
Arkistosta löytyi aiempi vastaus samaan kysymykseen, jonka itse olitte esittäneet. En löytänyt eri lähteistä toista tietoa, joten vastaus lienee pätevä. Linkki vastaukseen : http://www.kysy.fi/kysymys/mita-kuuluu-kahdeksan-surmanluodin-lapsinayt…
Iitin kunnankirjasto kuuluu Kyyti-kirjastoihin ( http://www.kyyti.fi/kirjastot ), joten voit käyttää Iitin kirjastokorttia missä tahansa Kyyti-kirjastossa, siis myös Kouvolassa. Kyyti-kirjastojen käyttösäännöt löytyvät täältä: http://www.kyyti.fi/palvelut/kayttosaannot
Seinäjoen pääkirjastossa on mikrofilmattuna Ilkka-, Ilmajoki- ja Vaasa-lehtiä tuolta ajalta. Filmeihin ei voi tehdä mitään hakuja eli niitä täytyisi katsella selaamalla. Pääkirjastossa on mikrofilminlukulaitteita tätä varten. Kopioivalla laitteella voi ottaa myös haluamastaan artikkelista itselleen kopion. Kopio maksaa 20 senttiä.
Kysyin asiaa pienkonekorjauksen asiantuntijalta, joka vastasi näin:
Perämoottorille ei ole teknisesti mitään haittaa ”liian” suuresta kuormasta veneessä. Usein isoissakin veneissä käytetään pientä apumoottoria esim. uistelukäytössä. Moottorin asennuksessa tulee kuitenkin huolehtia oikea asennuskorkeus, jotta moottori saa tarvitsemansa jäähdytysveden.
Lisäksi on syytä huomioida, että veneen hallittavuus haastavissa sääolosuhteissa saattaa muodostua mahdottomaksi tällaisella vene - moottori -yhdistelmällä.
Tällä tarkoitetaan silkkikankaista otsa- tai hiusnauhaa, jonka avulla Ainon äiti kehottaa tytärtään koristautumaan. Tieto löytyy Raimo Jussillan teoksesta Kalevalan sanakirja (2009, Otava).
Kysymyksessä tarkoitettaneen toisen kortilla tehdyn varauksen noutamista.
Helmet-sivuilla todetaan, miten toimia, jos toinen henkilö hakee varauksesi:" Jos et pääse itse noutamaan varaustasi, voit pyytää toista henkilöä lainaamaan varatun teoksen omalle kirjastokortilleen kirjaston asiakaspalvelussa. Lainaajan on esitettävä kirjastosta tekstiviestinä, sähköpostitse tai postitse saamasi varausilmoitus, joten välitä varausilmoituksesi hänelle.
Jos haluat, että varauksesi lainataan sinun kirjastokortillesi, varauksen noutajalla on oltava mukanaan valtakirja, johon olet yksilöinyt sen käyttötarkoituksen, sinun kirjastokorttisi sekä varauksen noutajan oma henkilötodistus."
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/…
