The Open Clip Art Library -sivustolla (http://openclipart.org/) on vapaasti käytettäviä kuvia. Mikko Ussan OpenOffice -kirjassa (Docendo 2010) on osio "Kuvien käyttö asiakirjassa".
Pietariin pääsee junalla Helsingistä, ja siitä eteenpäin myös Arkangeliin. Yksi reitti olisi Helsinki-Pietari-Vologda-Konosa-Arkangeli. Reitin voi nähdä rautatiekartasta, joka löytyy Wikipedia-commonssista: http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Russia_Rail_Map.svg
Venäjälle suuntautuvasta junamatkasta voi kysyä lisää myös VR:n palvelunumerosta:
Junalla Venäjälle 0600 41 905
ma-su klo 7-22
1,99 €/vastattu puhelu + pvm
Venäjän suuntaan lähtevät aikataulut löytyvät myös VR:n sivuilta:
http://www.vr.fi/fi/index/aikataulut/aikataulutvenajalle.html
Venäjän maantiet löytyvät pääpiirteissään tästä kartasta:
http://www.ezilon.com/maps/europe/russia-road-maps.html
Maantiethän löytyvät myös googlen kartoista.
Viola-tietokannan mukaan Jorma Hynninen ei ole koskaan levyttänyt laulua "Kallavesj", joten sellaista levyä ei voi olla ostettavissakaan.
Kysyjän toinen toive koskenee Mormon Tabernacle Choir -nimistä kuoroa, joka on levyttänyt paljon mm. joululauluja. En valitettavasti itse osaa sanoa, mihin englanninkieliseen lauluun ilmaisu "Neitsyt Maria pesee pojan kapaloita" viittaa. Kuoron levyjä ei välttämättä ole helppoa saada Suomesta, mutta nykyaikana voi verkon kautta tilata, siellä tarjontaa kyllä on runsaasti. Jos kysyjän asuinpaikkakunnalla on vielä levykauppa, sieltä kannattaa vierailla ja kysymässä. Helsingissä levykauppa Fuga varmasti auttaa löytämään kysyjän tarkoittaman laulun.
Heikki Poroila
Amazonista (www.amazon.com) löytyi teos Sierra Cosworth (Classics in Color, No 5) by Dennis Foy, West Terry. London 1992 .ISBN: 1872004962. "A good overview of the range of Cosworth Sierras, with some excellent photography and pithy comments". WorldCat -tietokannasta löytyi myös teos The Cosworth Fords : a production and competition history by Walton, Jeremy. Sparkford: Patrick Stephens 1994. ISBN: 1852604816.
Näitä kirjoja ei löytynyt Suomen kirjastoista - voit pyytää niitä kaukolainaksi lähimmän kirjastosi kautta. Pohjois-Savon ja Lapin maakuntakirjastoissa on teos
Hammill, Des: How to power tune Ford SOHC 4-cylinder Pinto + Cosworth DOHC engines : for road & track. Dorchester : Veloce, 1997 (SpeedPro series) ISBN:1-874105-81-2.
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston aineiston voi palauttaa kaikkiin toimipisteisiimme ja kirjastoautoihin (myös Hattulan ja Janakkalan kunnankirjastojen toimipisteisiin) riippumatta siitä, mistä se on lainattu.
Vaikea sanoa, mistä huono kuuluvuus juuri tässä tapauksessa voisi johtua, mutta kuuluvuusongelmista löytyy paljonkin tietoa verkosta. Huono kuuluvuus voi johtua näemme monista asioista: tukiasemien etäisyydestä, tukiaseman käyttäjämäärästä, matkapuhelimen käyttöasennosta, liittymän ongelmista tai liittymän nopeusominaisuuksista.
Alle poimin vain muutamia löytämiäni linkkejä, olisikohan näistä apua ongelman ratkaisemisessa?
https://www.traficom.fi/fi/viestinta/laajakaista-ja-puhelin/ohjeita-lii…
http://pilvi.viestintavirasto.fi/internetpuhelin/puhelin-jalaajakaistaliittymantoimivuus/matkaviestinverkonkuuluvuus.html
https://www.orbis.fi/blogi/puhelimen-huono-kuuluvuus-sis%C3%A4tiloissa
https://yle.fi/uutiset/3-9148088
https…
Tällaisia päiviä ei valitettavasti talvi- tai jatkosodassa ollut. Kaatuneiden ja kadonneiden tilastoja voit tarkastella Sotasampo-palvelussa.
Jatkosodan hiljaisimpia päiviä kaatuneiden ja kadonneiden osalta olivat Ilta-Sanomien artikkelin mukaan vuonna 19.4.1943 ja 7.11.1943.
Tässä esimerkiksi Sotasammon tiedot kyseisiltä päiviltä:
19.4.1943
7.11.1943
Talvisodan osalta en valitettavasti löytänyt tietoa hiljaisimmasta tai hiljaisemmista päivistä, mutta tieto on löydettävissä em. Sotasammosta tai Kansallisarkiston Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneiden tietokannasta.
Molempia kirjoja löytyy vielä Suomen kirjastoista. Lainattavia kappaleita voi etsiä Finna-haun tuloksista:
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=perunahuijarit&type…
Laulu voisi olla ruotsalaisen John Emilin (eli John Emil Johanssonin) "Rewind replay".John Emil: Rewind replay YouTubessa:https://lyricstranslate.com/en/john-emil-rewind-replay-lyrics.html
Kyseessä on slaavilainen kansansatu "Kolobok", joka on julkaistu suomeksikin useammassa eri satukokoelmassa hieman eri versioina. Satu löytyy ainakin näistä julkaisuista:nimellä Piirakka kokoelmasta Sateenkaari : venäläisiä satuja, lasten loruja ja hokemia (Weilin+Göös 1988, suom. Kaarina Helakisa ja Merja Somiska, kuv. Jurij Vasnetsov, ISBN 951-35-2822-7)nimellä Pyörykkä kokoelmasta Pyörykkä : Venäläisiä lasten satuja, runoja, loruja (Edistys 1971, suom. Jaakko Rugojev, kuv. Jurij Vasnetsov)nimellä Kakku kieriväinen kokoelmasta Lydecken, Arvid: Metsän satuja (Otava 1911, kuv. F.G. Ålander sekä Otava 1937, kuv. Martta Wendelin)yksittäisenä kuvakirjana nimellä Kakku kieriväinen : venäläinen kansansatu (Kansankulttuuri 1979, suom. Anita…
Tietoa EOA:sta löytyy eduskunnan internet-sivuilta osoitteesta
http://www.eduskunta.fi/fakta/eoa/eoa.htm
EOA:n ratkaisuja sieltä löytyy tosin vain v. 2001- . Ratkaisuja tai niistä laadittuja verkkoselosteita tai muita asiakirjoja "julkaistaan
verkossa siltä osin kuin niihin ei sisälly lain mukaan salassa pidettäviä tietoja".
Koska kysymäsi ratkaisu on vanhempi, niin pyydän sinua kääntymään EOA:n kirjaamon puoleen,
sähköpostiosoite: eoa-kirjaamo@eduskunta.fi tai puh. 09 - 4321 / EOA:n kirjaamo
Wikipediassa on artikkeli aavikoista:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Aavikko
Tunnetuin aavikkoeläin lienee kameli:http://www.tunturisusi.com/omituiset/kameli.htm
Lastenosastolla on teos
Taylor, Barbara
Napaseudut / kirjoittanut Barbara Taylor ; kuvannut Geoff Brightling ; suomentanut Anne Petäinen
Helsinki : Helsinki Media,1995
ja videot
Valkoinen planeetta
Jään villit eläimet
Lehtiartikkeleita:
Maa joka palaa.
Suominen, Teuvo.
Eläinmaailma 1986 : 10, s. 14-18
Aavikko ankara asuinsija.
Valste, Juha.
Tiede 2000 13 (1993) : 4, s. 42-46
Aavikko elää.
Laine, Lasse J.
Eläinmaailma 1985 : 10, s. 30-36
Kuoleman ja elämän laakso.
Valste, Juha.
Suomen luonto (1995) : 2, s. 38-41
Kun koti on kylmä.
Kivivuori, Liisa.
Tiede 2000 9(1989) : 6, s. 36-39
Yo-espanjaa löytyy todellakin niukasti.
Linnkkinä lista abi-espanjan kielen kirjaoista ja laaja espananjan kielen oppiaineiston hakutulos:
http://www.helmet.fi/requestmulti~S17*fin/view/search~S17*fin?/Xespanja…
http://www.helmet.fi/search~S17*fin?/Xespanjan+kieli&searchscope=17&m=&…
Yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta ainakin löytyy paljon tutkimusaineistoa liittyen maahanmuuttajien sopeutumiseen. Tässä suora linkki tekemääni hakuun asiasanoilla 'maahanmuuttajat' ja 'sopeutuminen': http://finna.fi
Linkistä voit selata tutkimuksia ja sitä miten hyvin ne vastaavat etsimääsi, sekä tarkistaa teosten sijainnit ja saatavuustiedot.
Kysymys kansalaisuuden saamisen vaikutuksista maahanmuuttajien suhteeseen uuteen kotimaahansa tai miten merkityksellisenä maahanmuuttajat kansalaisuuden näkevät, on hankalampi. Ehdottaisin, että haet ensin laajalla haulla, hakusanalla 'maahanmuuttajat' Linda-tietokannasta. Laaja haku on joskus hedelmällisempi vaikeammissa tapauksissa, jos silmiin osuu jotakin sopivaa, niin sitten…
Korhosen suppeat henkilötiedot, teosluettelo ja pieni listaus hänen teostensa arvosteluista löytyy teoksesta "Suomen kirjailijat 1809-1916" (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1993). Huomattavasti laajempi selostus Korhosen elämästä ja tuotannosta on kuitenkin Raoul Palmgrenin kaksiosaisen teoksen "Joukkosydän" (WSOY, 1966) toisessa osassa. Siinä on juuri kaipaamaasi spesifimpää tietoa, joten suosittelen tutustumista Palmgrenin teokseen.
Päättelen, että etsit tuota tiettyä Pojat-laulun sovitusta nuottina. Täytyisi tietää, kenen sovituksesta oli kysymys, sillä samasta laulusta voi olla useita sovituksia. Kuorot voivat esittää sovituksia, joita ei ole julkaistu painettuina nuotteina. Joku on voinut sovittaa laulun varta vasten tietylle kuorolle.
Nuotissa Sulasoi 2 : Viihdyttäviä lauluja naiskuorolle (Sulasol, 2010) on Pojat-laulun sovitus naiskuorolle (SSAA). Nuotissa on muitakin lauluja, ja laulujen sovituksista vastaavat Reijo Kekkonen ja Timo Leskelä. En nyt pysty katsomaan nuotista, kumpi on sovittanut juuri Pojat-laulun. Lukion musiikkikirjassa Kasper, Eira: Amadeus : musiikkimaisemia on Pojat-laulusta kaksiääninen sovitus. Sovittaja on ilmeisesti Juha Töyrylä.…
Gerhard Schoenbernerin teos Davidstjärnan : Judeförföljelserna i Europa 1933-1945 (1979) on ruotsinnos saksankielisestä alkuteoksesta Der gelbe Stern : die Judenverfolgung in Europa, 1933 bis 1945 (1960). Teosta ei ole suomennettu.
Finna.fi, https://finna.fi/Search/Results?lookfor=Gerhard+Schoenberner&type=AllFi…
Etsimäsi kirjan kuvaus sopii Walter Moersin teokseen Uinuvien kirjojen kaupunki - romaani Zamoniasta (suom. Marja Kyrö, 2005). Kirja on viides osa Zamonia-sarjaa. Alla linkki kirjan kuvaukseen Kirjasammossa.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aub003f6a5-69e6-4310-b0e5-7f46c28da621
Harry Potterin parissa viihtynyt saattaisi pitää esimerkiksi seuraavista kirjoista.
Angie Sagen: Septimus Heap -sarja (seitsemän osaa)
Suzanne Collins: Alismaan tarinat -sarja (viisi osaa)
Mila Teräs: Noitapeili (aloittaa Salainen kirjasto -sarjan)
Christopher Paolini: Eragon
Charmian Hussey: Salaisuuksien laakso
Voit lukea lisää kirjoista Kirjasammosta.
http://www.kirjasampo.fi/fi
Albumilla tarkoittanet LP-levyä eli halkaisijaltaan 30 cm:n pitkäsoittolevyä, jonka kierrosnopeus on 33 ja jonka yhdelle puolelle mahtuu 6-8 kappaletta. Ensimmäiset tällaiset populaarimusiikin LP-levyt julkaistiin Suomessa vuonna 1962. LP-levystä tuli valtaformaatti 1960-luvun puolivälin jälkeen. Sitä ennen populaarimusiikkia oli julkaistu 78 kierroksen levyillä ja single- ja EP-levyillä. Mainittakoon, että Suomessa LP-levyn standardina oli ollut aiemmin 25 cm:n levy, johon mahtui neljä kappaletta yhdelle puolelle. Näitä levyjä oli julkaistu jo vuodesta 1957 alkaen.
Siitä, mitä musiikkia pidetään popmusiikkina ja mitä suomalaisena, voidaan olla eri mieltä. Vesa Kurkela nimeää artikkelissaan Suomen ensimmäiseksi popalbumiksi Scandia-…