Automerkkien/mallien hintojen muutoksia voi vertailla Tekniikan maailma-lehden vuosittain julkaisemasta "Käytettyjen autojen hinnat"-liitteestä (esim. TM 2007, nr. 9, liite).
Tuulilasi-lehdessä 2007, nr. 5 on aiheeseen liittyvä artikkeli "Säilyykö autosi arvo? : käytettyjen hinnat huhtikuussa 2007" .
Myös Helsingin sanomista löytyy aiheesta kirjoitettu artikkeli 14.4.2007: "Uuden auton arvo puolittuu nopeasti. Käytetyt autot halventuneet selvästi viime vuosina".
Kaikkia näitä lehtiä voi lukea mm. Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastossa Pasilassa (ma-to 10-20, pe 10-18; 13.8.2007 alkaen myös la 10-16)
Tänään luetaan paljon Paul Coelhon teoksia. Esimerkiksi Coelhon Alkemistia kuvaillaan asiasanoilla filosofiset romaanit, itsetuntemus.
Hyvin suosittuja ovat olleet myös Carlos Castanedan teokset,
Saint-Exupéryn Pikku prinssi ja James Redfieldin kirjat Yhdeksän oivalluksen tie ja Kymmenes oivallus sekä Carter: Pikku puun kasvatus. Entä asiasanalla alkuperäiskansat kuvailtu teos, Morgan: Viesti oikeiden ihmisten maailmasta.
Elämäntarkoitus-asiasana yhdistettynä kaunokirjallisuuden luokkaan 84 antaa tulokseksi esim. Pirsig: Zen ja moottoripyörän kunnossapito.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on kysytty tietoa aiheesta elämän todellisuus http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=4f74b4ae-6ae…
Linkkisivusta Kirjavinkit…
Tässä on pari harmonikkaa käsittelevää teosta:
Kymäläinen, Helka: Harmonikka taidemusiikissa--ohjelmiston kehitys ja soittimelliset erityispiirteet. Sibelius-Akatemia, Helsinki, 1994
Juvonen, Antti: Harmonikka, sen kehitys, rakenne ja sormittamisen periaatteet. Ikaalinen, 1984.
Nordström, Sixten: Kaikki musiikista. WSOY, Porvoo, 1997
Näiden kirjojen saatavuuta pääkaupunkiseudun kirjastoista voit katsoa PLUSSA-tietokannasta osoitteesta http://www.libplussa.fi/
Netistä on jokunen suomenkielinen harmonikkalinkki Sibelius-Akatemian sivuilla osoitteessa:
http://www.siba.fi/kulttuuripalvelut/soittimet.html#accordion
Ehkä etsit kappaletta Only you https://www.youtube.com/watch?v=qgDKtLPp46s Tuossa esittäjänä on Flying Pickets. Mieleen tulee myös Edith Piafin Padam padam, https://www.youtube.com/watch?v=OjY9IDlhFUk.
Hei,latvialaisia kirjailijoita, joita on käännetty suomeksi, löytyy mm. Māra Zālīte on suomennettu suomennettu omaelämäkerrallinen romaani Viisi sormea.Nippernaati esittelee vuoden 2021 antologiassaan useita virolaisia, latvialaisia ja liettualaisia nykykirjailijoita. Nippernaati on suomennetun virolaisen kirjallisuuden antologiasarja, mutta vuoden 2021 julkaisussa oli mukana myös latvialaisia ja liettualaisia nykykirjailijoitaLähteet:Latvian tunnetuin nykykirjailija Māra Zālīte Suomeen Kalevalan päivänä - ePressiNippernaati esittelee latvialaista nykykirjallisuutta - Rozentāls-seura ry. (rozentals-seura.fi)Nippernaati | Virolaisen kirjallisuuden antologia – Viron Suomen-instituutti (viro-instituutti.fi)
Kyseessä on kaiketikin Arvo Turtiaisen runo Kevätkaipuu kokoelmasta Laulu ajasta ja rakkaudesta (1954, s. 8).Teoksen saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla.https://helmet.finna.fi/
Tätä ajanjaksoa pidetään Ruotsin kustavilaisena aikakautena. Helmet-hausta (http://www.helmet.fi/fi-FI) kannattaa hakea juuri tällä termillä: kustavilainen aika. Yleistä historiatietoa löytyy esim. tästä kirjasta: Suomen historia. 4 : Vapauden aika, kustavilainen aika, kansanelämää 1700-luvulla. Kulttuuri- ym. tietoa vaikka näistä: Suomalaisen arjen historia. 2: Säätyjen Suomi, Säätyläiskoti Suomessa: sisustuksia, historiaa ja tapakulttuuria 1700-luvulta / Riitta Koskinen, Elämää Suomessa 1700-luvulla / Gunnar Suolahti
Useassa pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastossa voi digitoida VHS-kasetteja, C-kasetteja ja kaitafilmejä, mutta kelanauhojen digitointipalvelua kirjastoissa ei valitettavasti ole.
Maksullisia digitointipalveluja löydät esimerkiksi verkkohaulla "kelanauhojen digitointi pääkaupunkiseutu".
Tässä muutama linkki:
http://www.reelone.fi/aanisiirrot.htm
http://www.digi-sound.fi/etusivu.html
Kirjastoissa ei ole lainattavia kelanauhureita. Turkulaiselta Digitalisointi.com-sivulta löytyy mahdollisuus maksua vuokrata kelanauhuri 10 euroa/päivä tai 30 euroa/viikko. Vuokrattavien laitteiden hinnat näet osoitteessa http://www.digitalisointi.com/palvelut.html
Käsittääkseni kaikissa kirjastoissa kirjastokortin saaminen edellyttää käyntiä kirjastossa. Kortin antamisen yhteydessä tarkistetaan asiakkaan henkilöllisyys. Täällä Helsingissä todistukseksi käyvät EU-maiden henkilöllisyystodistus, passi, suomalainen ajokortti tai kuvallinen Kela-kortti. Alle 15-vuotias saa lainausoikeuden lainaajaksi oikeutetun täysi-ikäisen takaajan kirjallisella suostumuksella. Kannattaa ottaa yhteys sen paikkakunnan kirjastoon, josta kortin haluat.
Astrid Lindgrenistä on kysytty aikaisemminkin. Vastaukset löydät osoitteesta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu. Valitse Arkisto, kirjoita Etsi arkistosta-kohdan hakuruutuun Lindgren Astrid. Saat paljon erilaisia linkkejä, joista osa tosin on vieraskielisiä.
Tässä alkajaisiksi muutama sivu:
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=authors&auth_cat=2&id=326&lastname=Lindg…
http://www.info.uta.fi/kurssit/a9/astrid/index.html
Ja sitten vielä hyvä, tosin ruotsinkielinen (kieliä kannattaa opiskella ahkerasti!) sivusto:
http://www.astridlindgren.se
Astrid Lindgrenistä kertovia kirjoja voit haeskella Lohjan kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://lohja.kirjas.to/
Paikalla näyttäisi olevan ainakin seuraavat, Astrid Lindgrenistä…
Janus-lehti kuuluu Tampereen pääkirjaston Metson käsikirjastokokoelmiin. Kuluvan vuoden lehdet ovat luettavissa käsikirjastossa, ja vuosikerrat 1994-2007 löytyvät varastosta. Lehtiä ei voi lainata, mutta niistä voi ottaa valokopioita kirjastossa.
Venäläisiä sotaelokuvia liittyen nimenomaisesti talvi- ja/tai jatkosotaan emme selvityksemme jälkeen löytäneet. Mainitsemanne "Käki"-elokuva onkin tässä suhteessa poikkeus. Elokuvia Suuresta Isänmaallisesta Sodasta sekä esimerkiksi Venäjän sisällissodasta on kyllä tehty, ja monissa niissä on viittauksia myös Suomeen eri tavoin, mutta vuosien 1939-1944 kuvaukset Suomen suunnalta ovat jääneet hämmästyttävän vähiin.
On toki mahdollista, että elokuvia on tehty aihepiiristä Venäjällä/Neuvostoliitossa, mutta tietoomme ei tullut ainakaan nyt valitettavaksi yhtäkään.
Seura: koko perheen lehti on katsottavissa Turun yliopiston kirjastossa, Feeniks-kirjastossa https://www.utu.fi/fi/yksikot/kirjasto/kirjastot-ja-aukioloajat/kirjast… Lehti on käytettävissä mikrofilminä kirjaston tiloissa. Voit tehdä varauksen, jos sinulla on jo kirjastokortti. Jos ei ole, voit ottaa yhteyttä kirjastoon ja tilata mikrofilmin varastosta https://utu.finna.fi/Record/volter.294472
Tarkkaa vastausta ei voi antaa, koska television mallia ei ole tiedossa. Näiden tietojen perusteella näyttää siltä että kanavat lakkaavat näkymästä 2020. Vaihtoehdoiksi jää siis uuden television, tai tätä järjestelmää tukevan digiboksin hankkiminen. Kaikkein oleellisin asia laitetta valitessa (tai vanhaa tarkistaessa) on se, että löytyy maininta DVB-T2. Siitä tietää, että kanavat tulevat näkymään.
Kun olet ostamassa televisiota tai digiboksia kaapeliverkkoon, varmista että laitteesi on Cable Ready HD. Osoitteesta www.testatutlaitteet.fi löydät luettelon kaikista testatuista teräväpiirtolähetysten katseluun soveltuvista television päätelaitteista. Vanhan tv:si saat toimimaan myös…
Vuonna 2018 ilmestyneet lasten- ja nuortenkirjat:
Kotimaiset lastenkirjat 311
Kotimaiset nuortenkirjat 87
Käännetyt lastenkirjat 413
Käännetyt nuortenkirjat 147 yht. 958
Tiedot löytyvät Suomen Kustannusyhdistyksen tilastoista. Viime vuoden tilastotietoja ei vielä ole saatavilla.
Lumme-kirjastoissa on kirjoja JavaScript-kielestä. Alla linkki tietoihin kirjoista:
https://lumme.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lo…
Sitaatti on peräisin Olaus Magnusin teoksen ensimmäisen kirjan 22. luvusta, joka ei ole mukana vuonna 1973 julkaistusta suomennoksesta Pohjoisten kansojen historia : Suomea koskevat kuvaukset. Kahdeskymmenestoinen luku (Lumen erilaisista muodoista) – ja kysymyksen sitaatti – löytyy vain vuonna 2002 nimellä Suomalaiset Pohjoisten kansojen historiassa -nimellä ilmestyneestä aiempaa laajemmasta suomennoksesta (s. 48).
