Hei,Tämä taitaa olla Solveig Torvikin Äitien veren perintö (Minerva, 2008).Tässä linkki Kirjasampoon kirjan tietoihin: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_12387
Outi-kirjastoista löytyy Erik Lindströmin sävellyksiä -kokoelma, jossa on myös Virran viemää -kappale. Nuottikokoelman voi kaukolainata, kysy kaukolainaamisesta omasta kirjastostasi. https://finna.fi/Record/outi.322393Nuotti on myös Kansallisarkistossa ja Musiikkiarkistossa, mutta tuo Outi-kirjastojen nuotti on helpoiten saatavissa.
Tässä muutamia ehdotuksia:
Kirsi Kunnaksen Jaakko Vaakko vesirotta.
Disneyn oravista Taku
Petteri Punakuono
Ote runosta Vanha vesirotta:
”Silmät vettä siristen,
nenä nuhaa tiristen,
tuhisten ja puhisten.
Ja sitten voi voi Vaivastus!
Ja atsii atsii aivastus!
(Vaivastus on vesirotan omaa kieltä
ja tarkoittaa aivastuksen vaivaa
ja sitä että täytyy esiin kaivaa
nenäliina
niistääkseensä nenän pieltä)”
(teoksessa Tiitiäisen satupuu)
Kokeile hakua Satukallio-tietokannasta: http://www.lib.hel.fi/kallio/sadut/hae.html
Haut sanoilla nuha ja nenä antoivat luvaavan tuntuisia viitteitä.
Kokeile myös näitä satuhakemistoja:
http://www.tampere.fi/cgi-bin/satuhaku/
http://www.tornio.fi/kirjasto/satuluet.htm
Osa varmaan löytyy teoksesta teoksessa Albert Edelfelt och Ryssland : brev från åren 1875-1905, josta saatavuustiedot:
http://www.helmet.fi/search*fin/++ftlist/++ftlist/1,1,1,B/frameset~1694…^bib165,1,3,41
Svenska littertursällskapet i Finland on se instanssi, josta Edelfeltin kirjeet.
Katso tiedot:
http://www.sls.fi/HLA.htm
Nuudelikeiton ohjeita löytyy internetistä kauppojen ja eri firmojen sivuilta, esim. osoitteista http://tavaratalot.stockmann.fi/portal/suomeksi/herkku/reseptit/keitot/… , http://www.elisa.net/ruokajaviini/reseptit/?id=R000414 , http://www.kitchen.philips.com/fi%5FFI/?origin=SEA&gclid=CI7Gq-vb6I8CFQ… ja http://pastanjauhantaa.blogspot.com/2006/08/kana-nuudelikeitto.html
Ihan Googlen avulla niitä voi katsoa asiasanoilla nuudelikeitto and resepti.
Kirjallisuutta aiheesta on myös. Kimiko Barberin teoksessa Nuudelit kerrotaan myös keitoista. Lisäksi teoksissa, jotka käsittelevät Kiinan, Japanin tai esim. Thaimaan ruoanvalmistusta, on melko varmasti ohjeita myös nuudelikeitoista.
Seppo Eskurin ja Martti Mikkosen kirjassa Liikennevakuutus (2006) käsitellään yksityiskohtaisesti liikennevakuutuslain soveltaminen, korvausperusteet sekä henkilö- ja omaisuusvahinkojen korvaaminen. Lisäksi kirjassa selostetaan liikennevahinkojen selvittely ja vakuuttamisvelvollisuus. Kirja sisältää myös esimerkkejä ja tapauksia oikeus- ja korvauskäytännöstä.
Lisää tietoa löytyy seuraavista lähteistä:
Tieliikennelaki (ajantasainen versio):
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1981/19810267
Liikennevakuutuslaki (ajantasainen versio):
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1959/19590279
Liikennevakuutuskeskus
http://www.liikennevakuutuskeskus.fi
Poliisi
http://www.poliisi.fi/
Vuosaaren kirjastossa ei ole lainattavissa putkitonkeja (putkipihtejä) - kuten ei muissakaan Helmet-kirjastoissa.Lainattavat esineet löytyvät muun aineiston tavoin Helmet-haulla.https://helmet.finna.fi/
Yleisten kirjastojen tilastotietoja löydät Internetistä Kirjastolehden sivuilta (http://www.kaapeli.fi/~fla/kirjastolehti/faktat/tilastva.html) ja osoitteesta http://www.kirjakaapeli.lib.hel.fi/opm-kupo/kirjastotilastot1999/
Esimerkiksi kirjastotilaston 1998 mukaan Suomessa oli asukkaita 5120859 henkilöä ja lainaajia 2465543 henkilöä. Viralliset kirjastotilastot löydät Opetusministeriön sivulta (http://minedu.fi/kupo/kirjatil.htm).
Kirjastolehden tilaston mukaan Helsingin asukasluku vuonna 1998 oli 539363 henkilöä, lainaajien määrä oli samana vuonna 234068 henkilöä. Tilastoista voit tutkia myös vuosittaisten kirjastokäyntien määrää. Kaikilla kirjastonkäyttäjillä (esim. lehtien lukijoilla) ei ole kirjastokorttia, joten he eivät tilastoidu…
Senja on saari Norjassa, Tromssan läänissä. Se on Norjan mannermaan rannikon toiseksi suurin saari. Pohjoisessa ja luoteessa saarta ympäröi meri, koillisessa Malankivuono, idässä kapea Gisundetin salmi, etelässä Solbergfjorden sekä Vågsfjorden ja lounaassa suhteellisen avoin osa Andfjordenia. Senjan saarella on kaikkiaan neljä kuntaa, Berg, Tranøy, Torsken ja Lenvik, joista viimeisellä on osia myös mannermaalla.
Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Senja_(saari)
Senjan sanotaan olevan Norja pienoiskoossa, koska luonto on niin monipuolista ja vaihtelevaa: rannikolla on tuntureita, vuonoja, saaristoa ja hiekkarantoja, kun taas sisämaassa on kukkaniittyjä ja koivumetsiä.
Lähde: http://www.senja-online.com
Matkaopas Pohjois-Norjaan (Senja s. 74…
Urpo Jokisen säveltämä ja sanoittama laulu "Suomi on hyvä maa" sisältyy nuottiin Sotaveteraanien perinnelaulut (Suomen Mieskuoroliitto, 2005). Nuotinnos on mieskuorolle.
Hei Hämeenlinnan kirjastosta,
Laita verkkokirjasto Vanamossa hakukenttään sana: keppihevoset. Saat silloin sekä kirjoja, joissa on teko-ohjeita että kaunokirjallisuutta tästä aiheesta.
Keppihevosten teko-ohjeita löydät näistä kirjoista:
Kangas, Sinimaaria
Keppareiden kyydissä : keppihevosharrastuksen ABC / Sinimaaria Kangas & Lucia Stenger. - Helsinki : Aula & Co, 2016 ( : Tallinna Raamatütrukikoja). - 136 s. : kuv. ; 24 cm
KV
ISBN 978-952-7190-13-5 (sid.)
Uutela, Venla-Maria
Keppihevosten varusteet / Venla-Maria Uutela ; [kuvat: Venla-Maria Uutela ... et al]. - Kärkölä : Pieni Karhu, 2013 ([Tallinna] : Tallinna Raamatutrükikoda). - 63 s. : kuv. ; 22 cm
BTJ
ISBN 978-952-5321-91-3 (sid.)
Uutela, Venla-Maria
Keppari : keppihevosten…
Parhaiten aiheesta löytyy tietoa niiden korkeakoulujen kirjastoista, joissa kyseistä ainetta opetetaan. Näiden korkeakoulujen kirjastoissa voi olla pääsy esim. alan artikkelitietokantoihin ja e-lehtiin.
Finna (www.finna.fi) on vapaasti käytettävissä oleva palvelu, josta voit hakea aineistoa useasta kirjastosta yhtä aikaa. Hyviä hakusanoja voisivat olla esim. robotiikka, automaatio, kirjanpito, taloushallinto ja niiden yhdistelmät. Kun löydät hyvän lähteen, kannattaa katsoa, miten sitä on kuvailtu ja tehdä näillä termeillä uusi haku.
Omassa opinnäytetyössään ei yleensä voi käyttää lähteenä toisen ihmisen opinnäytetyötä, mutta samankaltaisten opinnäytteiden lähdeluetteloihin kannattaa tutustua ja poimia sieltä oman työn…
En voi tarkistaa tietojasi, koska minulla ei ole asiakastietojasi. Suosittelen, että otat yhteyttä Helmet-kirjastoihin joko puhelimitse tai chatin kautta. Varaudu kertomaan kirjastokorttisi numero, älä koskaan anna henkilökohtaisia tietojasi chatissa. Chat on avoinna Helmet.fi-sivustolla arkisin noin kello 12–17 (perjantaisin 12–16). Kirjastojen puhelinnumerot löydät Helmet.fi-sivuston kirjastovalikosta.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Sanat ovat ilmeisesti Jorma Ikävalkon kappaleesta: Niin oli ennen. Tämä kappale sisältyy levyyn: Jorma Ikävalko vauhdissa 1. Levymerkki on Triola ne 151 (ep).
Levy on äänitetty 1957.
Suomen Jazz ja Poparkiston sivuilta löytyi äänitetiedot, mutta ei kappaleen sanoja.
http://www.yle.fi/aanilevysto/firs/
http://www.jazzpoparkisto.net/
Valitettavasti kukaan ei tunnistanut lukeneensa kuvauksesi mukaista kirjaa.
Löysin kuitenkin muutaman, jotka täsmäävät joltain osin, lähinnä vain romantiikan ja noituuden osalta. Tuskin näistä mikään on tarkoittamasi kirja, mutta tässä silti viitteet;
Green, Kate: Yön enkeli (Karisto 1989)
Schneider, Robert: Ilmassakulkija (Otava 2000)
Gaiman, Neil: Tähtisumua (Otava 2000)
Kysymänne säkeistö kuuluu seuraavasti.
Isän ja pojan on nähnyt hän
puhki polvien monten
nukkuvan lasna; mut mistähän
tie oli avutonten?
Polvet polvien tietämiin
nousi, vanheni, läks, – mihin niin?
Ongelma, josta halaa
selkoa, noin taas palaa!
Koko runo löytyy Wikiaineistosta: https://fi.wikisource.org/wiki/Tonttu.
Kolikkoa näkemättä on vaikea arvailla mitään. Mahdollisesti kolikkoa on jälkeen päin käsitelty asiaankuulumattomalla tavalla, jolla ei ole mitään tekemistä kolikon alkuperäisen painamisen tai numismatiikan kanssa.
Suositeltavaa on näyttää kolikkoa numismaatikolle. Alan liikkeitä löytyy mm. Tampereelta.
PIKI-kirjastojen haulla (Vesilahti kuuluu tähän kirjastokimppaan) löytyy hakusanalla tuolijumppa kaksi DVD:tä
Varttuneiden jumppa. Osa 1 ja 75+ senioreiden tuolijumppa ; 75+ seniorijumppa istuen ja seisten sekä kaksi kirjaa
Meidän kodin jumppahetki : periaatteita ja ideoita ja Kotinainen : ikivireiden kunto- ja kotivoimisteluohjelma tuolia apuna käyttäen.
Kansalliskirjaston Melinda-haulla ja samalla tuolijumppa asiasanalla löytyy jo kymmenen viitettä.
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/TKRT2UVSXCYV2MH73EP9IHNT8BNMD9P3E…
Youtubessa on pikaisella katsomalla parikymmentä sopivaa videota.
Haku "tuolijumppa istuen vanhuksille" näyttäisi tuovan esiin sopivimmat: https://www.youtube.com/results?…
Kirjastoista ei löydy S Merikarttaa cd-muodossa. Suomen navigointiliitto myy paperimuotoisia merikarttoja, mutta ei cd:nä. Heiltä löytyy paperimuodossa S Saimaan kanava –merikartta.
Tietojemme mukaan cd-merikarttojen valmistus on lopetettu.
Netistä löytyy kyllä erilaisia maksullisia sovelluksia nobiililaitteisiin.
Ympäristössämme on erilaisia radioaktiivisia aineita, joista valtaosa on luonnollisista lähteistä (esim. uraani, torium, kalium). Näiden tuottaman säteilyn vähäisiin määriin eliöt, mukaan luettuna ihminen, ovat sopeutuneet. Radioaktiivisia aineita on luonnollisesti myös maan sisällä.
Maapallon sisällä, sen kuoressa, tapahtuu radioaktiivista hajoamista. Tässä hajoamisprosessissa syntyy runsaasti säteilyä, joka on kuin lämpöä. Radioaktiivisen hajoamisen prosessissa syntynyttä säteilyä kutsutaan radioaktiiviseksi säteilyksi. Tiettyjen radioaktiivisten alkuaineiden hajoaminen maan kuoressa onkin suurin maansisäisen lämmön lähde.
Toisin sanoen: radioaktiivinen säteily itsessään ei synnytä lämpöä, vaan lämpöä/…
