Käytössäsi oleva UDK-taulukko on tieteellisten kirjastojen käyttämä luokitusjärjestelmä, esim. suurin osa yliopisto- ja korkeakoulukirjastoista luokittaa teoksensa sen mukaan. Internetistä löytyy UDK-luokituskaavio, osoitteesta http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/fennica_udkkaavio.htm . Yleiset kirjastot Suomessa käyttävät pääsääntöisesti YKL-luokitusta, mutta Helsingillä on käytössään aivan oma luokituksensa HKLJ. Sekä YKL:stä että Helsingin luokitusjärjestelmästä on olemassa verkkoversiot, YKL http://ykl.kirjastot.fi/ , HKLJ http://hklj.kirjastot.fi/ .
Sanakirjojen luokituksesta YKL-järjestelmässä:
- jos kyseessä on yleinen monikielinen sanakirja, niin se luokitetaan 87.038, tähän luokkaan tulevat myös julkaisun kielestä riippumatta…
Hirven sisään meni Kalevalan pohjalta tehdyssä tv-elokuvassa Rauta-aika
Lemminki (Kalevalan Lemminkäinen), joka tällä tavalla välttyi paleltumasta
kuoliaaksi lumimyrskyssä. Itse Kalevalassa tätä episodia ei ole.
Saaret ovat tosiaan aallonmurtajiksi rakennettuja tekosaaria. Saaria ei näy vielä vuoden 1974 kartassa, mutta vuoden 1980 kartassa ne jo ovat. Sanomalehti Karjalaisessa 15.9.2008 ilmestyneessä jutussa kerrotaan, että tekosaaret rakennettiin vuonna 1974 luvatta. Vesioikeus myönsi luvan saarien rakentamiseen jälkikäteen. Saaria suunniteltiin 11, mutta yksi jäi rakentamatta.
Peukutukset ja kommentit kiinnostavat varmasti useimpia vastaajia. Toisaalta luulen, ettei monella meistä ole paljonkaan aikaa niiden tutkailuun.
Kommentteihin näyttää lisätyn kaikenlaista: on kommentoitu vastaajaa, vastausta, kysyjää, kysymystä sekä annettu hyödyllisiä lisätietoja kysytystä asiasta.
Itse olen ajatellut kommentit lisäävän tai korjaavan tiedon paikoiksi.
Sotakorvaukset maksettiin tuotteina, ei rahana. Sotakorvausten määrästä päätettiin Välirauhasopimuksessa syksyllä 1944.
Sotakorvauksiin kuului :
Koneet ja laitteet, arvo 101 miljoonaa dollaria
Uudet alukset 60 miljoonaa dollaria
Vanhat laivat 14 miljoonaa dollaria
Puutavara ja puunjalostustuotteet
Kaapelituotteet 25 miljoonaa dollaria
Sotakorvauksien maksamiseen Suomella oli perin kuusi vuotta aikaa. Sotakorvauksina maksettujen tuotteiden arvo sovittiin laskettavan vuoden 1938 tason mukaisesti. Vuonna 1948 Neuvostoliitto tosin alensi jäljellä olevasta toimituskiintiöstä puolet ja suostui jatkamaan maksuaikaa kahdella vuodella. Suomi siis sai sotakorvaukset maksettua vuonna 1952, jolloin myös Valvontakomissio poistui maasta.…
Kysymyksessä siteerattu lausahdus liitetään tavallisesti Flannery O'Connoriin – kuitenkaan mainitsematta täsmällistä lähdettä, mikä panee epäilemään, ettei hän todellisuudessa sanonut aivan täsmälleen näin tai että sanoja oli alun perin joku muu. Usein moni kuuluisakin sitaatti osoittautuu lähemmässä tarkastelussa väärän henkilön nimiin pannulta tai ainakin alkuperäistä aforistisempaan ja iskevämpään muotoon muokatulta.
Kysymyksen "O'Connor-sitaatin" tapauksessa kyse lienee oikeastaan molemmista. 21.7.1948 päivätyssä kirjeessä kustantajalleen O'Connor kirjoitti: "I don't have my novel outlined and I have to write to discover what I am doing. Like the old lady, I don't know so well what I think until I see what I say; then I have to…
Aivan täsmälleen samanlaista laulua en onnistunut löytämään. Kuitenkin sanoiltaan samantapaisia lauluja löytyy useita. Niissä myös melodiat vaihtelevat, mutta laulussa ”Huomenta hyvä”, joka sisältyy nuottiin ”Karjalaisia kansanlauluja Rautjärveltä” (Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö, 1988), on melodiana ruotsalainen kansansävelmä ”Vårvindar friska”, joka suomeksi tunnetaan parhaiten nimellä ”Murheesi suista”. Tässä versiossa laulu alkaa: ”Huomenta hyvä nukkuvan sydän, heräjä pois jo unestasi. Kuule ja nouse, laulajat sulle sävelen soman soinnuttavi… nimesi kauniin mainitsemme, jonka jo kerran taivahan Herra kanssasi tehnyt kasteessa on…” Sama melodia ja lähes samanlaiset sanat löytyvät myös Eila Kostamon nuotista ”Pienkanteleopas…
Kysymyksessä on Matti Jurvan säveltämä ja Tatu Pekkarisen sanoittama laulu Hulivilipoika. Äänite löytyy ainakin Tauno Palon levyiltä Laulava sydän ja Unohtumattomat. Nuottina en valitettavsti onnistunut sitä löytämään, joten sanat asiakkaan täytynee kopioida levyltä, ellette Te siellä sitten näiden tietojen avulla löytäisi nuottiakin.
Sanomalehtien jakajat jättävät edelleen lehden tilaajan ovelle. Sateen ja muun lian varalta sanomalehdet ovat nykyään pakattu muovipusseihin. Tilaaja voi sopia jakelijan kanssa, että mihin kohtaan haluaa lehden jätettävän. Yleensä lehdet jätetään ulko-oven eteen, harvemmin siis kostealle pihanurmikolle kuten entisaikaan.
Sanomalehtien jakelua eivät enää hoida sanomalehtipojat pyöriensä kanssa, vaan tehtävää hoitavat autolla ajavat aikuiset. Jakelu aloitetaan varhain aamuyöllä ja reitit voivat olla liian vaarallisia nuorille tai lapsille.
Sanomalehtien jakelusta Yhdysvalloissa löytyy hyvä englanninkielinen reportaasi täältä:
https://www.cjr.org/special_report/newspaper-carrier-shot.php
Kielikello-lehden sivuilla todetaan tekstien otsikonnista: "Otsikon täytyy kertoa lyhyesti, mistä tekstissä on kyse ja mikä on tekstin tarkoitus ja näkökulma." https://www.kielikello.fi/-/otsikot-ojennukseen
Aino Suholan kirjassa Journalistisen kirjoittamisen perusteet (FinnLectura 2005) todetaan, että (lehti)otsikon täytyy olla naseva, mieluiten kolmen, neljän sanan mittainen. Mitä lyhyempi se on, sitä helpompi se on taittaa sivulle joko lyhyeksi uutiseksi tai monen palstan jymyjutuksi. Otsikon olisi hyvä asettua riville tai kahdelle. Silloin otsikkoa on tiivistettävä. Verbi on helppo jättää pois, varsinkin jos se on vaivattomasti tekstiyhteydestä arvattavissa.
Teos The Truth about the Schley Case (1902) mainitaan esimerkiksi British Libraryn tietokannassa pseudonyymi Nauticuksen kirjoittamaksi. Psedonyymin taakse kätkeytyy William Laird Cloves (1856-1905).
Mika Waltari (1908 - 1979) kirjoitti pseudonyymilla Nauticus vuonna 1941 teoksen Totuus Virosta, Latviasta ja Liettuasta.Teos julkaistiin Malmössä. Vuonna 2008 WSOY julkaisi teoksen Mika Waltarin nimellä.
Ilmeisesti Waltarin käyttämä pseudonyymi on aiheuttanut sekaannuksen, joka on jäänyt elämään myös lukuisissa kirjastotietokannoissa.
https://babel.hathitrust.org/cgi/pt?id=uc2.ark:/13960/t5bc3zr0n&view=1up&seq=3
https://catalog.loc.gov/vwebv/holdingsInfo?searchId=12018&recCount=25&…
Brittien paperihatut ovat perua muinaisten roomalaisten Saturnalia-juhlasta ('Saturnus-jumalan juhlat'), jota vietettiin 17.–23. joulukuuta ja joka oli sikäläinen vastine meikäläiselle joululle: "silloin oli pöydässä ruokaa ja maassa rauha, ja ihmisten kesken vallitsi hyvä tahto, lahjoja annettiin ja saatiin eikä töitä tarvinnut tehdä kenenkään".
"Saturnalia-juhlat olivat alun perin yksipäiväiset, mutta niin suosittu oli Saturnuksen juhlinta, että juhlat kestivät parhaimmillaan 7 päivää. Yksi syy juhlinnan suosioon lienee ollut se, että Saturnalia-juhlat olivat ainoa ajankohta jolloin Roomassa sai julkisesti pelata uhkapelejä. Kotona juhlinnassa keskityttiin rentoon yhdessäoloon kulta-ajan tasa-arvoisessa hengessä, paitsi että isännät…
Etymologisen sanakirjan Suomen sanojen alkuperä 3 mukaan:
vesikasvin nimi ´raani´ (kirjallinen ensiesiintymä 1860) viittaa taudin nimeen ´raani´, jota on parannettu kyseisellä kasvilla. Raanitauti ´syöpä, sormikoi, luumätä´ on karjalaisperäinen sana (karjalankielinen vastine roani ´luumätä, sormi- tai varvasnivelen ajettuma´.
´Raani´ sana johtunee raani -nimisen taudin hoitoon käytetystä toisesta lääkeaineesta, hylkeenrasvasta eli traanista.
Etsimäsi satu voisi olla Astrid Lindgrenin Kultasiskoni. Se kertoo Liisasta, jonka kaksoissisko Ylva-Lii juoksi heti synnyttyään piiloon suuren ruusupensaan alle. Ylva-Lii on kuningattarena satumaisessa Kultaisessa salissa, jonne pääsee ruusupensaan alla olevasta aukosta. Liisa vierailee Ylva-Liin luona usein, koska hänestä tuntuu että äiti ja isä pitävät eniten keväällä syntyneestä pikkuveljestä, mutta Ylva-Lii pitää vain Liisasta. Siskosten seikkailut ruusupensaan alla satumaassa eivät kuitenkaan voi jatkua loputtomiin. Kun ruusut kuolevat, aukko pensaan alla on poissa.
Linnea Rut Bryk s. 18.10.1916 Tukholma, k. 14.11.1999 Helsinki.
Vanhemmat: isä filosofian lisensiaatti Felix Bryk (aiemmin Brück), joka oli itävaltalainen perhostutkija ja taiteilija, äiti Aino Mäkinen.
Rut Brykin vanhemmat olivat tutustuneet toisiinsa Firenzen taiteilijapiireissä. Aino Mäkisen sisar oli Maija Halonen,
taidemaalari Pekka Halosen puoliso. Tukholmaan kodin perustanut Brykin perhe vietti kesät Mäkisen suvun maatilalla Sortavalan Myllykylässä.
Perheen muutettua Suomeen Rut Bryk kävi koulua Helsingin tyttölyseossa. Tultuaan ylioppilaaksi 1936 hän suoritti grafiikan opinnot Taideteollisuuskeskuskoulussa.
Rut Bryk aloitti uransa graafikkona ja kuvittajana, mutta alkoi suunnitella tekstiilejä jo opiskeluaikoina.
Kilpailujen kautta…
Hannes Sihvo kuvaa teoksessaan Elävä Kivi : Aleksis Kivi aikanansa (SKS, 2002) Seitsemän veljeksen julkaisua edeltäneitä vaiheita. Sen mukaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seura kaipasi kotimaista romaania julkaistavaksi uudessa Novellikirjasto-nimisessä aikakauskirjassaan. Kivi oli kirjoittanut teostaan arviolta jo 1860-luvun alkupuolelta asti ja tarjosi sitä nyt SKS:n runoustoimikunnalle. Toimikunta päätyi puoltamaan teoksen julkaisua, ja se ilmestyi neljään kuukausivihkoon jaettuna vuonna 1870. Tekijälle maksettiin palkkioksi 700 markaa, "josta Kiven tuli maksaa kielentarkastaja A. Törneroosille tämän vaivoista 100 markkaa." Teos oli tuolloin nimeltään Seitsemän weljestä. Seittemän miestä -nimellä se esiintyi aiemmin Kanervala-…
Agathan Christien Simeon Leen testamentti (alk. Hercule Poirot's Christmas, 1938) kertoo äreästä ja oikukkaasta miljonääristä, joka kutsuu luokseen joulunviettoon sekä perheensä että kaksi vierasta. Juhlan katkaisee raaka murha, joka vie myös Hercule Poirotin joulurauhan. Viidestä erillisestä tarinasta koostuvan Seikkaileva jälkiruoka -kokoelman nimikertomus (alk. The Adventure of the Christmas Pudding, 1960) sijoittuu myös jouluun.
Satu on vuonna 1986 suomeksi ilmestyneestä Arnold Lobelin kirjasta Hiirijuttuja, jonka on suomentanut Hannele Huovi. Kirjassa on useita kertomuksia, muistamasi sadun nimi on Matka. Siinä hiiri lähtee tervehtimään äitiään ensin autolla, sitten rullaluistimilla, sen jälkeen saappailla ja lenkkitossuilla. Kulkuvälineet hajoavat yksi toisensa jälkeen, ja hiiri ostaa uuden jatkaakseen matkaa. Lopulta hänen jalkansakin kuluvat loppuun, mutta hän ostaa uudet jalatkin, ja pääsee perille ilahtuneen äitinsä luo.
Kirjan tekijänoikeuksiin liittyviä merkintöjä voi olla erilaisia, cop. on lyhenne sanasta copyright tai copyrighted. Merkintä ilmaisee ajankohdan, jolloin teoksen tekijänoikeudet on rajattu. (Lähteet: The Cassell Dictionary of Abbreviations, 1996 ja Niiranen, tekijänoikeuden tietosanakirja, 1998.)
Joulunvastaisen yön valvomista on nimitetty "kukon kengittämiseksi". Sanonnan on ajateltu liittyvän siihen, että tällöin valvotaan kukonlauluun asti. Sen alkuperä liittynee kuitenkin saman nimiseen perinteiseen joululeikkiin. Haastava leikki piti osanottajat usein hereillä aamunkoittoon asti, minkä vuoksi jouluyön valvojaisia on alettu kutsua kukon kengittämiseksi."Sitten piti vielä ruveta 'kukkoa kenkittämään.' Pojat hakivat 'saavintangon porstoosta' ja käänsivät pitkäntuolin sivupenkin kanssa rinnan noin sylen päähän sekä asettivat tangon näiden päälle; sitten he panivat tallukkaan sekä penkille, että tuolille kummallekin puolelle tankoa noin kyynärän etäisyydelle. Kengittäjä istui pitkin päin tangolle ja nosti jalkansa ristiin sille…
