Kyseessä taitaa olla harvinaisempi sukunimi (Väestörekisterikeskus http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/nimipalvelu_sukunimihaku.asp?L=1). Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan toimittamassa Sukunimet -kirjasta (Otava 2000) ei kyseistä sukunimeä löydy. Arvailen, voisiko nimellä olla tekemistä nimien Päivinen tai Päiviön kanssa? Päivion kohdalla mainitaan myös Lapissa esiintyneet muodot Päiwiä, Peiwe, Päiwe.
Kirja on kirjoitettu enimmäkseen yleiskielellä, mutta repliikeissä käytetään murretta. Kirjan tapahtumat sijoittuvat Jämsänkoskelle, ja henkilöhahmot puhuvat aika lailla niin kuin Jämsän seudulla ja Keski-Suomessa puhutaan.
Lisätietoa Jämsän murteesta Kotuksen sivuilla: https://www.kotus.fi/aineistot/puhutun_kielen_aineistot/murreaanitteita/kauden_murre/murrenaytteet/jamsan_murrenayte/jamsan_murrepiirteita
Rakennus on edelleen olemassa, ja siellä toimii ravintola.
Tietoa korttelissa tehdyistä muutostöistä täältä ja täältä.
Ravintolan verkkosivut: http://nordea.issextranet.fi/vallila/vallilan-ruokalista
Rakennus on suojeltu, tiedot näkee tästä piirroksesta.
Lisätietoa rakennuksen suunnitelleesta arkkitehti Väinö Vähäkalliosta Aino Niskasen teoksessa Väinö Vähäkallio ja hänen toimistonsa.
Suosittelen kokeilemaan seuraavia kirjoja, joissa käsitellään muuttoa uuteen kotiin ja ystävystymistä, vaikka yhteistä kieltä ei vielä olisi.Nicola O'Byrne: Missä meidän koti on, Isäkarhu?Kristiina Louhi: Tompan uusi kotiSanna Pelliccioni: Onni-poika saa uuden ystävän
Meillä kirjastoissa ei ole kirjoja myytävinä. Vanhoja kirjoja kannattaa etsiä antikvariaateista, esimerkiksi https://www.antikvaari.fi/. Lisää antikvariaatteja löytyy listattuna Makupalat.fi:stä, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae?sort=title&order=asc&f%5B0%5D=fie…
Kirkkourut toimivat paineilmalla. Uruissa on ilmaruuma, josta johtaa venttiilejä urkupillien alla oleviin äänikanavalaatikoihin. Kanavalaatikosta ilma pääsee pilleihin, jolloin soivat ne pillit, joiden rekisteri on ulosvedettynä.Ilma tulee palkeista. Aiemmin kaksi rataspaljetta täyttivät suuren haitaripalkeen, joka piti yllä tasaista ilman virtausta. Näitä palkeita käytettiin lihasvoimalla, joko käsin tai jaloin. 1800-luvulla niitä käytettiin erilaisilla vesi-, höyry- tai bensiinimoottoreilla. Nykyuruissa sähkökäyttöinen puhallin täyttää haitaripalkeen.Lähteet:Urut – WikipediaTEK: tekniikan tietokeskus. 8. WSOY, 1981. S. 67 - 70.A sketch of a pipe organ and its most important parts. | Download Scientific Diagram
Miinan ja Manun tamperelaisuus paljastettiin lukijoille vuonna 2009 julkaistussa kirjassa Miina ja Manu kaupungin kesässä.
"Missähän Miina ja Manu mahtavat oikein asua? Nyt kun Miina ja Manu kirjasarja on täyttänyt yli 25 vuotta, pitää tämä lopulta paljastaa. Miina ja Manu ovat tamperelaisia. He ovat kotoisin samalta paikkakunnalta kuin mistä Pikkukakkostakin lähetetään." [ote kirjan takakannen tekstistä]
2014 kirjasta ilmestyi uudistettu painos nimellä Miina ja Manu : kaupunkikierros.
Alaikäisen tytön ja aikuisen miehen suhteesta ovat kirjoittaneet mm. Marguerite Duras Rakastajassa (Otava 1985), Kate Elizabeth Russell Vanessassa (WSOY 2022) ja Vanessa Springora Suostumuksessa (WSOY 2021). Teokset kuvaavat ikäeron tuomaa valta-asemaa ja hyväksikäyttöä. Tunnetuimpia kuvauksia aiheesta lienee Vladimir Nabokovin Lolita (Gummerus 1959).Salaista rakkautta nuoremman naisen ja vanhemman miehen välillä kuvaa myös Jenny Erpenbeckin Kairos (Tammi 2024). Erbenbeckin kirjassa eletään DDR:n ja sen luhistumisen aikaa samoin kuin Krieninkin. Tessa Hadleyn kirjassa Vapaa rakkaus (Gummerus 2023) sukupuoliasetelma on kääntynyt toisin päin, kun nelikymppinen aviovaimo ja parikymppinen opiskelijamies aloittavat kielletyn suhteen 1960-…
Työttömyyden syitä pohdittaessa on lähiaikoina alettu puhua ilmiön periytyvyydestä. Tällä tarkoitetaan lähinnä sitä, että kielteinen asenne koulutusta ja työtä kohtaan saattaa periytyä vanhemmilta lapsille. Korkeaa koulutusta arvostavien vanhempien lapset vastaavasti kouluttautuvat todennäköisesti muita pidemmälle. Tällöin heidän todennäköisyytensä jäädä työttömäksi taas vastaavasti pienenee. Työttömyyden periytyvyydestä puhuttaessa on kuitenkin muistettava, että työttömyys on ilmiönä monimutkainen ja suoraviivaisten kausaliteettien vetäminen on virheellistä: esimerkiksi yksi tämän hetken ilmiö onkin korkeasti koulutettujen ns. akateeminen työttömyys.
Pätkätyöt ovat ilmiönä kuitenkin vielä monimutkaisempi ja sen väittäminen periytyväksi ei…
Valtakunnallisessa kirjastotilastossa http://tilastot.kirjastot.fi/ on tietoja lähinnä kirjastojen perustoiminnoista, kuten lainoista, kokoelmista, henkilökunnan ja toimipaikkojen määrästä.
Kirjastojen kehittämiseen ja johtamiseen liittyviä tilastotietoja ei näistä julkisista tilastoista löydy. Pitäisi myös määritellä, mitä näillä termeillä tarkoitetaan – tarkoittaako kehittäminen esim. tietojärjestelmiin, työmenetelmiin, henkilöstön koulutukseen liittyviä toimenpiteitä vai jotakin muuta. Lasketaanko johtamiseen kirjaston johtajan/johtajien palkka tai myös joitakin muita hallintoon liittyviä kuluja jne.
Kirjastoalan ylimpänä hallintoviranomaisena toimii opetusministeriö, joka jakaa vuosittain kirjastoille avustuksia erilaisiin…
Näitä voi tiedustella patentti ja rekisterihallituksesta http://www.prh.fi ja sen
kirjastosta/tietopalvelusta
http://www.prh.fi/fi/kirjasto/yhteystiedot.html .
Tilastokeskuksella on yritysrekisteri, josta saa yhteystietoja osoitteita yms. toimialoittain maksua vastaan. Lisätietoja hinnoittelusta saa sähköpostitse yrek@tilastokeskus.fi.
Yksittäisen osakeyhtiön tilinpäätös ym. tietoja ei Tilastokeskuksesta saa, vaan tiedot ovat siellä pelkästään tilastojen tekemistä varten.
Olen poistanut ruotsinkielisen Mazzarellan kirjan ja tehnyt teille varauksen suomenkieliseen kirjaan Ainoat todelliset asiat. Kirjasta on tällä hetkellä 192 varausta ja kiertäviä kappaleita pääkaupunkiseudun kirjastoissa yhteensä reilut 200. Kirjaa löytyy myös kirjastoissa Bestseller kappaleina, mutta niitä ei voi varata.
Käyttämällä esimerkiksi Ask Jeeves-palvelua (http://www.askjeeves.com/) saat hakulauseella Greece business culture linkkejä Kreikan liikekultuuriin. Englanninkielistä tietoa on esim. osoitteessa http://www.businessculture.com/greece/index.html
Suomenkielisiä linkkejä en netistä löytänyt.
Seuraavista suomenkielisitä kirjoista on apua aiheeseesi: Mikluha, Arja: Kommunikointi eri maissa, Yrityksen tietokirjat, 1998; Mole, John: Tiedä tavat - mitä menestyvän liikemiehen tulee tietää EY-maiden oloista ja kulttuurista, WSOY 1991; Kulttuureja ja käyttäytymistä - Eurooppa, Fintra, 1998; Me ja muut - kulttuurienvälinen viestintä,Yle-opetuspalvelut, 1996; Salminen, Kerstin: Kulttuurikompassi, Edita 1996
Jason Lewisin Dark Waters on suomennettu (Tummat vedet : lihasvoimin maailman ympäri), ja se on esimerkiksi Hämeenlinnan kirjaston kokoelmassa.Englanninkieliset jatko-osat (The seed buried deep ja To the brink) löytyvät Tapiolan kirjastosta. Voit saada ne sieltä lähimpään kirjastoosi kaukolainana. Kaukolainat ovat usein maksullisia, esimerkiksi Hämeenlinnassa yksi kaukolaina maksaa 8 euroa.Voit tehdä pyynnön Vanamo-verkkokirjaston lomakkeella tai sähköpostiviestillä.https://www.vanamokirjastot.fi/kaukolainat?culture=fi
Helsingin kaupunkiympäristön toimialan puistosivuston mukaan, ks. https://vihreatsylit.fi/katajanokan-historiaa/ Katajanokka on saari.
Katajanokan kanavaa suunniteltiin rakennettavaksi jo 1800 -luvun alussa, mutta suunnitelma toteutui vasta vuosina 1830-1840. Kanavan tarkoituksena oli yhdistää toisiinsa Pohjois- ja Etelä-Satama. Arkistojen, museoiden ja kirjastojen tietokanta Finnassa, www.finna.fi, on kanavasta useita hienoja valkokuvia.
Muutamia Katajanokasta kertovia kirjoja:
Narinkka 1989
Ollila, Kaija ja Toppari, Kirsti: Puhvelista Punatulkkuun
Halonen, Tero :Olofsborg : Katajanokan jugendlinnan vuosisata
Putkonen, Lauri: Katajanokka = Skatudden
Myllykylä, Turkka: Suomen kanavien historia
…
Tietoa löytyy vähän.
Kansanterveyslaki, tartuntatautilaki, rokotusohjelma ja muita keskeisiä lakeja ei ollut vielä säädetty 1950-1960 luvulla.
Tässä joitakin vanhoja lehtiartikkeleita influenssasta ja influenssarokotteesta Duodecim lehdessä:
1958/11 Erkki Klemola, Rasmus Stenström, Pirjo Mäkelä ja V. Ritarna: Havaintoja syksyn 1957 influenssaepidemian aikana aikuisilla esiintyneistä keuhkokuumeista s.605
1958/9 Liisa Haapanen: Eräs influenssarokotuksen tehokkuutta koskeva tutkimus s.507
1959/4 Kalevi Lyytikäinen [nekrologi]: Ns. aasialaisen influenssan vaikutuksesta keuhkotuberkuloosiin s.798
1965//2 Kari Cantell: Influenssarokotteet s.235
1975/2 Kimmo Aho ja Reijo Pyhälä: Influenssan epidemiologiaa s. 257
Artikkeleista voidaan tilata…
Hei!
Asiasanalla lapsityövoima löytyy OUTI-kirjastojärjestelmästä 7 viitettä, joista 3 löytyy kirjana Kiimingin pääkirjastosta, ovat tällä hetkellä hyllyssä.
Voit tulla myös kirjastoon tekemään hakuja Aleksi-artikkeliviitetietokannasta. Esimerkiksi asiasanalla lapsityövoima tietokannasta löytyy 131 viitettä. Kyseessä on viitetietokanta, joten sopivat viitteet löydettyäsi, tarkistetaan OUTI-kirjastojärjestelmästä ym. kirjastotietokannoista, onko ko. artikkelin sisältävää lehteä kirjastossa lainattavissa.
Internistä (esim. Google) löytyy myös hakusanalla lapsityövoima todella paljon viitteitä.
Tervetuloa asioimaan Kiimingin pääkirjastoon!
Kansallisbiografiassa http://www.kansallisbiografia.fi olevassa artikkelissa ei mainita A.L. Bornilla olleen lapsia, mahtoiko se olla lahjoituksen syy?
Teoksessa Bodominjärvi - tarinat elävät kuvissa kerrotaan, että Gunnarsin tilaan perustetiin lastenkoti vuonna 1918 sen jälkeen, kun tila oli siirtynyt kunnan omistukseen (s.89).
Lisää vastauksia kysymykseenne saattaa löytyä Espoon kaupunginmuseon julkaisusta: Röylän ja Bodomin seudun omakotiyhdistys ry 30 vuotta : ratsutiloista kartanoiksi - kartanoista kyliksi.