Harjunpää ja pahan pappi kirjan on kirjoittanut Matti Yrjänä Joensuu. Kirjan saatavuustiedot voit tarkistaa HelMet-aineistohausta osoitteessa http://www.helmet.fi
Matti Yrjänä Joensuusta saat tietoa esimerkiksi Sanojen aika -tietokannasta ( http://kirjailijat.kirjastot.fi/ ) tai vaikkapa seuraavista kirjoista:
Haasio, Ari
Kotimaisia dekkarikirjailijoita
Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 2001
ISBN 951-692-507-3 (sid)
Kotimaisia nykykertojia / toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa
Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 1997
ISBN 951-692-397-6 (sid)
Ainakin Hillevi Kärkkäisen ja Hilkka Schroderuksen kirjoittamaa Tehoa tekstinkäsittelyyn -teosta on saatavana. Esimerkiksi sen uusin painos vuodelta 2004 sisältää myös ohjeet Word 2000 -tekstinkäsittelyohjelman käyttöön, mutta tekijät korostavat, että harjoitukset voidaan tehdä myös muilla tekstinkäsittelyohjelmilla tai kirjoituskoneella.
CD-ROM-muotoisena on saatavana Typing master: kymmensormijärjestelmän tehokurssi. Se sisältää harjoituksia ja pelejä kymmensormijärjestelmän opetteluun. Tutustu kyseisen rompun järjestelmävaatimuksiin ennen kuin lainaat, että voit olla varma sen toimivuudesta omassa tietokoneessasi.
Voit tarkastella näiden teosten kuvailutietoja ja saatavuutta HelMet-järjestelmässä, http://www.helmet.fi/
Mikäli haluamaasi…
Merja ja Marvi jalon Koiratytöt-sarjan seitsemäs osa ilmestyy ennakkotietojen mukaan syksyllä 2007. Ellei muutoksia tule, osan nimi on Jesse hoivakoira.
Doris Lessingin Ben in the world ei ole ilmestynyt suomeksi. Koska se on jatkoa romaaniin Viides lapsi, joka on Otavan julkaisema, on mahdollista että sama kustantaja joskus julkaisee jatko-osan.
Tässä pääsee Lessingin kotisivuille sekä Otavan
http://lessing.redmood.com/
http://www.otava.fi/fi_FI/etusivu/
Sähköisiä kirjoja ei valitettavasti voi tietääkseni varata. Voit kuitenkin katsoa kirjan saatavuuden klikkaamalla yläreunassa olevaa linkkiä Siirry sivulle https://www2.helmet.fi/ebook/index.html?isbn=951-37-4495-7. Sen jälkeen pääset kirjautumaan järjestelmään kirjastokorttisi numerolla ja pin-koodilla. Jos kirja on lainassa, täytyy vain odotella, että se palautuu. Mikäli luokkakaverisi ovat jotenkin onnistuneet varaamaan nimenomaan e-kirjan, kannattaa kysyä heiltä, miten he ovat siinä onnistuneet.
Tiesitkö muuten, että kyseistä kirjaa on tällä vastaushetkellä painettuna versiona saatavilla Hammaslääketieteen kirjastosta tai Viikin kampuskirjastosta? Sieltä lainaamiseen tarvitaan erillinen Helka-kortti, mutta se on ilmainen ja sen saa…
Kyseessä on verrattain yleinen sukunimi, siten emme meidän käytettävissä olevien materiaalien perusteella voi sanoa mitään varmaa. Me emme siis löytäneet mitään yhteyttä.
Jos haluat lisätietoa, kannattaisi sinun olla yhteydessä Sukututkimusseuraan tai heidän kirjastoonsa.
http://www.genealogia.fi/hiski.html
Laajasalon nuorisotalosta kerrottiin, että tarkkaa aikaa ei ole vielä päätetty. Kurssi järjestetään kuitenkin todennäköisesti Laajasalon kirjastossa. Kurssi on tarkoitettu n. 9-13-vuotiaille.
Kurssiaika tarkentuu lähiviikkoina. Voit ottaa yhteyttä Laajasalon nuorisotaloon: laajasalon.nuorisotalo@hel.fi
Kysyin asiaa Oikeusministeriöstä. Sieltä vastattiin: "Käräjäviskaalin virkoja on tällä hetkellä Suomessa yksi, mutta sitä ei ole pitkään aikaan hoidettu. Viranhaltija on ollut virkavapaalla."
Listaan joitakin uusia tutkimuksia ja julkaisuja aiheesta. Näistä kannattaa aloittaa.
Helsingin yliopisto toteutti 2019-2020 tutkimushankkeen Tunteet pelissä: Median auktoriteetti ja yleisön luottamus. Hankkeeseen liittyvä raportti Media ja yleisön luottamuksen ulottuvuudet : instituutiot, journalismi ja mediasuhde. julkaistiin kesällä 2020 ja on edelleenkin verkosta luettavissa https://www2.helsinki.fi/sites/default/files/atoms/files/hy_tunteet_pelissa_raportti_2020.pdf . Raportissa selvitetään yleisön luottamusta uutisia ja verkkosisältöjä kohtaan sekä käsityksiä median vallasta ja journalismista. Vaikka raportti perustuukin Suomessa tehtyihin haastatteluihin ja kyselyihin, se sisältää…
Voit varata Tulva-lehden numeroita omaan lähikirjastoosi samaan tapaan kuin mitä tahansa aineistoa. Ainoastaan uusinta numeroa ei ole mahdollista varata.
Tämän vuoden ensimmäinen numero on ilmestynyt kirjaston ennakkotietojen mukaan maaliskuun puolessa välissä ja lehti näyttää olevan ennakkotilattavissa Tulvan nettisivujen kautta. Fyysinen lehti ei ole kuitenkaan vielä saapunut kirjastoihin, joten tuo 4/22 on edelleen "uusin" numero eikä se siksi ole vielä lainattavissa/varattavissa.
Helmetin mukaan Töölössä ja Oodissa tuo numero on saatavilla, jos sinulle on mahdollista päästä lukemaan lehteä paikan päälle.
Digiversiota ei, toistaiseksi ainakaan, ole Helmet-kirjastojen e-…
Runo Kuolema ja kuolottomuus on peräisin Onervan aikanaan julkaisematta jääneistä runoista kootusta valikoimasta Pilvet ja aurinko : runoja vuosilta 1953–1963 (Otava, 2005).
Kaikkein parhaiten perehdyt asiaan lukemalla Freudin omia tekstejä aiheesta, esim. teoksista 'Johdatus psykoanalyysiin' tai 'Seksuaaliteoria' (saatavuustiedot Nettiplussasta). Jos tämä tuntuu liiankin perusteelliselta, niin asiaa on toki käsitelty lukuisissa kehityspsykologian, kasvatuspsykologian tai yleisen psykologian oppikirjoissa, esim. Risto Vuorinen: Minän synty ja kehitys (WSOY 1998) tai saman tekijän Persoonallisuus ja minuus (WSOY 1992)(oikeat kohdat löytyvät kirjan lopussa olevan asiahakemiston avulla). Mutta nämä ovat vain esimerkkejä, muutakin löytyy helposti.
Tietoa löytyy myös verkosta esim. http://www.uta.fi/tyt/avoin/verkko-opinnot/sospsyka/psfreud.htm tai http://www.internetix.fi/opinnot/opintojaksot/1filosofiapsykologia…
Varhaisimmat löytämäni esiintymät tällaisesta sanonnasta olivat armeijaan ja sotilaisiin liittyvissä yhteyksissä. Näiden perusteella voisi ajatella, että "kyttyröillä" on todennäköisesti viitattu väsymyksestä kumaraselkäisiin miehiin, ja "juna, joka kyttyrätkin korjaa" on tarkoittanut miehistökuljetusta etulinjasta selustaan tai varuskunnasta siviiliin, niin kuin oheisessa Etupyörä-lehden Kotiutumisia-palstan tekstissä: "Pian tulikin juna, joka 'kyttyrät korjaapi'. 'Kyttyrä' nimitys on kyllä väärä, sillä miehet olivat kaikkea muuta kuin kyttyriä – eli kumaraselkäisiä. Junaan sitä sitten hyvin asetuttiin ja kohta kuului lähtövihellys. Eläköönhuuto Terijoelle ja vuoden varuskunta jäi. Siviilielämä alkoi." (Etupyörä : Polkupyöräpataljoona 1:n…
Nousiaisten pääkirjaston Sarasvatin hiekkaa -kirjan eräpäivä oli 12.2., mutta se on kuitenkin vielä palauttamatta. Kirjan on kirjoittanut Risto Isomäki. Petri Tolppanen on kirjoittanut ja Jussi Kaakinen piirtänyt samannimisen, Risto Isomäen kirjaan pohjautuvan sarjakuvakirjan.
Pääkaupunkiseudun kokoelmista löytyy ainakin seuraavanlainen aihetta käsittelevä teos:
Korhonen, Reijo: Tuhat kiloa miehen maailmaa : auto sielullisena ilmiönä (Otava, 2000)
Teoksen saatavuustiedot voit tarkistaa Helmet-aineistotietokannasta:
http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/
Lisäksi yliopistokirjastojen yhteistietokanta Linda tuotti hakusanoilla 'miehet' ja 'autot' pari tulosta lisää, jotka näyttivät kuitenkin liittyvän enemmän miesten liikennekäyttäytymiseen:
Heli Vaaranen: Kaaharipoikia ja rappioromantiikkaa: tutkimus erään kaahailukulttuurin elämänilosta ja tuhoisuudesta (Teknillinen korkeakoulu, 2004)
Keskinen, Esko: Nuorten miesten ajoneuvon valinta ja ajotapa (Turun yliopisto, psykologian laitos, 1994)
Teosten saatavuustiedot…
Jyrki K. Talvitien Saksa-suomi tekniikan ja kaupan sanakirja (5. uud. laitos, WSOY 1999) ja Suomi-saksa tekniikan ja kaupan sanakirja (3. uusittu laitos, WSOY 1966) sisältävät myös saha- ja metsäteollisuuden sanastoa. Niistä on myös aikaisempia painoksia. Muita alaan liittyviä monikielisiä sanakirjoja ovat Puru puuteollisuuden sanasto, Suomen kehityskeskus 1997, Lexicon forestale, WSOY 1979 ja Metsäalan hallinnon sanastoa, Edita 1997.
Internetissä on myös alan monikielistä sanastoa sisältäviä tietokantoja kuten English, German, French, Swedish, Finnish, Spanish, Portuguese, Latin: Tree translator. http://www.woodworking.co.uk/Technical/Trees/trees.html ja
TEPA Sanastokeskus TSK:n kokoama ja ylläpitämä termipankki, joka sisältää…
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen järjestelmässä et valitettavasti voi selailla tietojasi kotoa käsin. (Joissakin muissa kirjastoissa, esim. Tampereella, tällainen on kyllä jo nyt mahdollista.) Voin vain suositella, että keräät lainauskuitit kotona sellaiseen paikkaan, mistä ne on helppo tarkistaa.
Tietyn teoksen eräpäivää voi Internetin kautta http://www.libplussa.fi/ parhaassakin tapauksessa vain arvailla kirjan saatavuustiedoista. Samaa teosta on nimittäin kirjastossa monia kappaleita ja samasta teoksesta voi olla useita painoksia.
Voit saada myös henkilökohtaisen tunnusluvun, jonka avulla voit kirjaston omilla päätteillä itse tarkistaa lainaustietosi.
