Seuraavat kirjat löytyvät pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet-aineistohausta http://www.helmet.fi
Matematiikkaa lähihoitajalle / / Sirpa Ernvall, Antero Pulli, Anne-Marie Salonen, julk. WSOY Oppimateriaalit 2008
Helmitaulu : lähihoitajan matematiikka / Pauli Koivula, Juha Niemi, julk. 2007
Lääkelaskut / Anna-Marja Pussinen, Liisa Somerharju, Sarja Lähihoito, Edita 2008
Tapani Marjasen kirja Syyt ja sorvaukset on jo ilmestynyt, mutta sitä ei ole vielä HelMet-kirjastoissa. Voit tehdä hankintaehdotuksen oheisella kaavakkeella.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
Johdatus kasvatustieteisiin (2004 painos) löytyy Hämeenlinnan, Janakkalan ja Hattulan kirjastoista, mutta on parhaillaan lainassa kaikkialta. Voit jättää siitä varauksen tai seutuvarauksen. Teoksen varhaisempia painoksia on paikalla kirjastoissa. Vuoden 2004 painos löytyy myös sähköisenä kirjana, tarvitset sen lukemiseen Adobe Reader -lukuohjelman. Mikäli et ole ennen lainannut e-kirjaa, löydät ohjeen täältä: https://vanamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/ekirjat.
Hei,
kaukolainauksen yleinen periaate on, että jos asiakkaan kysymää aineistoa ei ole asiakkaan oman kunnan kirjastossa ollenkaan, niin sen voi kaukolainata toisen kunnan kirjastosta. Kaukolainauksen tekee kirjasto, koska se on kirjastojen välistä lainausta ja siitä peritään maksu, joka vaihtelee kunnittain.
Tässä tapauksessa kannattaa olla yhteydessä Raahen pääkirjastoon, jossa tarkistetaan onko tarvitsemaasi kirjaa tms. kirjaston omissa kokoelmissa vai onko se lainassa toisella asiakkaalla. Sen jälkeen sinun kanssasi keskustellaan joko aineiston varaamisesta (aineisto lainassa) tai kaukolainauksesta (aineistoa ei ole kokoelmissa ollenkaan). Jos kysymääsi aineistoa ei ole Raahen kaupunginkirjaston kokoelmissa, niin se voidaan silloin…
Kaarlo Haapasen kirjat Leskien kortteli (Tammi, 1982), Kersojen korttelit (Pietarsaaren sanomat, 1986) ja Kortteliympyrä (Pietarsaaren sanomat, 1987) kuuluvat useiden Suomen yleisten kirjastojen kokoelmiin.
Ette mainitse, minne haluaisitte kirjat tilata. Mikäli kirjoja ei ole lähikirjastossanne tai kirjastoverkkoalueellanne, voitte tilata kirjat kaukolainaan oman lähikirjastonne kautta.
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Kysymyksessäsi ei käynyt ilmi, missä Vantaan kirjastossa olet asioinut.
Lehtikaappeja voi kysellä ainakin BTJ Kirjastopalvelusta 09-5840440 ja monet toimistokalusteita valmistavat yritykset tekevät kalusteita myös kirjastoille.
Licia on tytön nimi ja äännetään LEE-shah. Tämän latinalaisperäisen nimen merkitys on "Lyciasta" tai "Lyceasta". Lycia / Lycea oli paikkakunta Vähä-Aasiassa. Italiankielisille merkitsee tämä paikka Licia -nimen alkuperää. Nykyään englanninkielisissä maissa Licia -nimeä pidetään lyhyempänä muotona toisista nimistä kuten Alicia tai Felicia.
Lisää tietoa esim. täällä: http://www.thinkbabynames.com/meaning/0/Licia
http://italian.about.com/library/name/blname_licia.htm
Ainakin Keudassa voi opiskella työmarkkinatuella (=koulutussopimuksella). Keudasta kerrottiin, että opiskelu tapahtuu pääosin työpaikalla kirjastossa (4 pv/vko ja yksi etäopiskelupäivä). Lähiopetusta on Keravalla noin kerran kuussa. Opiskeluaika on keskimäärin 1,5 vuotta. Lisätietoja ja hakulomake löytyvät täältä: Tieto- ja kirjastopalvelujen ammattitutkinto.
Kirjastopalvelusta löytyy tuotenimellä kirjantaskut: https://kalusteet.kirjastopalvelu.fi/tuoteryhma/kirjantaskut/1884905. Toivottavasti nämä sopivat tarpeisiinne.
En onnistunut löytämään tietoa sydäniskurien määrästä Suomen kirjastoissa.
Defi.fi-palvelu näyttää lähimmän sydäniskurin sijainnin, mutta kattavaa hakua siellä ei voi tehdä. Laitteen rekisteröiminen palveluun perustuu vapaaehtoisuuteen, joten siitä ei todennäköisesti löydy kaikkia sijainteja.
https://defi.fi/
Kirjastohakemistostakaan ei ollut apua, koska defibrillaattoreita ei ole listattu sinne kirjaston palveluksi.
https://hakemisto.kirjastot.fi/
Virtuaalikierroksia löytyy museoista, Makupalat.fi-listauksessa on joitakin yksittäisiä museokierroksia sekä sivusto, josta löytyy maailman virtuaalimuseoita ja museoiden sivustoja, joista voi tutkia virtuaalikierroksia, https://joyofmuseums.com/
https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?f%5B0%5D=field_asiasanat%3A128592
Tästä Leonid Bashmakovin sävellyksestä en löytänyt äänitettä. Teoksen kantaesitys oli Tampereen tuomiokirkossa 4.6.1989. Tiedot kantaesityksestä ja teoksesta löytyvät Music Finland -sivustolta:
https://core.musicfinland.fi/works/requiem-bca4e44a-8dbc-4380-abdc-97e3…
Hei,Ei niitä kovin paljon ole. Tässä kuitenkin muutamia:Pylväs, Ritva-Elina. Aunuksen Pääskyset. Kokkola: Kustannusosuuskunta Länsirannikko, 2022.Torikka, Urho, ja Anita Konkka. Me Sankarit. Uusintapainos originaalista. Helsinki: Ntamo, 2023.Kyrönseppä, Kari, ja Eemil Seppelin. Ensimmäisten Joukossa: Romaani. Jyväskylä: Docendo, 2018.Tietokirjoja löytyy tietysti enemmän.
Oppikouluun sisältyi yleensä kolme vuotta kestänyt lukio, jossa pakollisena oppiaineena oli mm. toinen kotimaisista kielistä.Lähde: Toinen kotimainen kieli – Wikipedia
Voisikohan kyseessä olla Väinö Kirstinän runo Rautakaupan ikkunaan. Siinä rautakaupan ikkunassa on vanhantyylisiä öljylamppuja. Mies katselee niitä ja pohtii, että hän voi valita, mihin suuntaan lähtee kävelemään. Runo löytyy Väinö Kirstinän teoksesta Säännöstelty Eutanasia (Helsinki. Tammi, 1973), sekä ainakin kokoelmasta Runoja 1958-1977 (Helsinki. Tammi, 1979).
Kirjastokortin saa heti odottaessa, jos on mukana virallinen, valokuvalla varustettu
henkilöllisyystodistus (alle 15-vuotiailta tarvitaan hakemukseen myös takaajan allekirjoitus
ja henkilötunnus) ja kortilla pääsee heti lainaamaan. Tervetuloa asiakkaaksi!
Lieneekö kyse lähdeviitteestä eli viittauksesta johonkin kirjaan tai muuhun julkaisuun? Lähdeviitteiden aitoudesta ei valitettavasti voi vakuuttua täysin muuta kuin hankkimalla käsiinsä tuon lähteen ja tarkistamalla, sanooko se todella niin kuin siihen viittaavassa teoksessa väitetään. Tietysti välillisesti voi päätellä jotakin siitä, jos lähdeväite kuulostaa aivan poskettomalta.
On myös mahdollista katsoa, mahtaako lähdettä olla lainkaan olemassa. Esimerkiksi lähes kaikki Suomessa julkaistut painetut teokset löytyvät Fennica-tietokannasta osoitteesta https://finna.fi. Jos lähteeksi väitettyä teosta, joka ei ole aivan uunituore ja tavallisen kustantajan julkaisema, ei löydy Fennica-tietokannasta, voi alkaa jo vähän epäillä, lieneekö muista…
Pääkirjasto on kiinni sunnuntaisin, joten ryhmätyötilaa ei ole mahdollista käyttää silloin. Omatoimikirjastoissa ei taas ole kokoushuoneita asiakaskäyttöön. Ihan googlaamalla löytyy joitakin maksullisia kokoustiloja Kouvolasta. Ehkä niistä löytyisi teille sopiva.
Turun kaupunginkirjastosta löytyy paljon tasa-arvoa käsitteleviä teoksia, joita voi hakea aineistorekisteristä http://www.turku.fi/kirja/ asiasanalla "tasa-arvo". Hakua voi rajata esim. yhdistämällä "tasa-arvo" asiasanoihin "työelämä" tai "naisen asema" tai "sukupuoli". Uusimpia tasa-arvoa käsitteleviä kirjoja ovat esim. Jarmo Tarkki: Tasa-arvo: saavutuksia ja haasteita (1998) ja Sirpa Kolehmainen: Naisten ja miesten työt (1999). Tilastotietoa aiheesta löytyy Anne-Maija Lehdon kirjasta Tasa-arvo työoloissa (1999).
Saat kirjastokortin käymällä jossakin Espoon, Helsingin tai Vantaan kirjastossa. Kirjastojen osoitteet ja aukioloajat löytyvät verkosta osoitteesta http://www.helmet.fi . Kortin saadaksesi sinun on todistettava hekilöllisyytesi, samalla saat myös tunnusluvun. Sitten voitkin tehdä varauksia ja myös uusia lainojasi verkossa. Oppilaitosten kirjastoihin sinun täytyy hakea erillistä kirjastokorttia.
