Sibeliuksen sävellykseen löytyy ainakin yksi ruotsinnos (J. O. Wegelius, joka on ilmeisesti itse ollut jääkärikapteeni), joka on julkaistu laulukirjassa Carminum liber Aboensium (Åbo Akademis Studentkår, 1934). Julkaisu on tässä edessäni ja sen tekstin saa ottamalla yhteyttä minuun. Sama teksti on julkaistu Ylioppilaskunnan Laulajien Sibelius-kokoelmassa Säestykselliset mieskuorolaulut (2003), joka löytynee monista kirjastoista helposti. Tässä julkaisussa tekstin tekijän nimi on muodossa "Jarl Olof Vegelius".
Breitkopf & Härtelin joskus 1910-luvulla julkaisemassa Sibeliuksen laulun nuotinnoksessa on myös ruotsin- ja saksankieliset sanat, mutta Viola-tietokannassa olevista luettelointitiedoista ei selviä, kenen käännöksistä on kyse.…
Hei!
Kansallisbibliografia Fennican mukaan Virpi Talvitien kuvitus on ainakin 55 teoksessa. Hänen kuvittamiaan ovat esim. Timo Parvelan Maukka ja Väykkä -kirjat. Anne Vaskon kuvituksia on 11 teoksessa. Uusimpia vuodelta 2016 on paksulehtinen Jukolan seitsemän poikaa : luvunlaskua Aleksis Kiven tapaan. Timo Kästämän kuvituksia on ainakin 50 teoksessa. Hän on kuvittanut joitain oppikirjoja ja esim. Silja Sillanpään Katti Matikainen -kirjat.
Fennicasta löydät kaikki tietyn kuvittajan kuvittamat teokset laittamalla kuvittajan nimen teoksen tekijäksi. https://finna.fi
Aiheestasi löytyy useitakin tutkimuksia. Esimerkiksi seuraavat: Weizmann-Henelius, Ghitta: Väkivaltaisen ihmisen kohtaaminen. Helsinki,1997; Ekdahl, Johanna:Aggressio- ja väkivaltatilanteet päivystysluonteisessa hoitotyössä/ Johanna Ekdahl, Mari Routapohja, Turun terveydenhuolto-oppilaitos, 1998; Mastokangas, Esa: Aggressiivisen vanhuksen hoito, Turun ammattikorkeakoulu, 1999;Saarni, Mari: Uhkaavasti tai aggressiivisesti käyttäytyvä psyykkisesti sairas, humalainen tai päihteiden väärinkäyttäjä hammashuoltajan vastaanotolla, Turun terveydenhuolto-oppilaitos, 1997 ja Mäkelä, Milla: Väkivaltatilanteet psykiatrisella suljetulla osastolla: potilaan näkökulma/ Milla Mäkelä, Seija Mäki-Laurila, Turun ammattikorkeakoulu, 1999. Seuraavat artikkelit…
Camilla Mickwitzin kirjassa Hei tarina etenee viittomien tuella. Samantyyppisiä kirjoja ovat Mette Newthin Noora ja sanat, Raija Nokkalan Satuja viittomakielellä sekä teos Viitottuja satuja ja lauluja. Kaikki kolme teosta ovat lainattavissa Jyväskylän kaupunginkirjaston varastokokoelmasta. Sopivaa katsottavaa voisi löytyä myös viittomakielisen kirjaston lasten sivuilta.
Edellisten lisäksi luettavien listalle voisi nostaa erilaisuutta yleisellä tasolla käsitteleviä lasten kuvakirjoja.
Esimerkiksi:
Kallioniemi, Tuula: Neljä muskelisoturia
Kirkkopelto, Katri: Molli ja kumma
Newson, Karl: Karhu on karhu (tai ehkä joku muu...)
Nousiainen, Inka: Olematon Olga
Schomburg, Andrea: Erilaiset ystävät
Vierula, Hertta: Hännänkääntötemppu
Numerointi vastaa tiettyä aihetta ja auttaa löytämään aineiston hyllystä. Yleiset kirjastot käyttävät pääasiassa Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmää (YKL). YKL on hierarkkinen kymmenluokitus, jossa tiedon alue jaetaan kymmeneen pääluokkaan. Kukin näistä voidaan edelleen jakaa kymmeneen luokkaan, nämä edelleen kymmeneen alaluokkaan ja niin edelleen tarpeen mukaan. YKL:n pääluokat saa näkyviin ainakin tietokoneella, kun klikkaa linkistä aukeavan sivun kohtaa "Hierarkia".
Kirjastot käyttävät muitakin luokitusjärjestelmiä. Esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjasto käyttää omaa HKLJ-luokitusta ja tieteelliset kirjastot käyttävät yleisimmin UDK-luokitusta.
Määrätystä aiheesta aineistoa hakiessa kannattaa käyttää ns. asiasanoja. Asiasanoilla on kuvailtu teosten sisältöjä. Tässä tapauksessa käypiä sanoja ovat työyhteisöt ja seksuaalinen käyttäytyminen. Näin hakien pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta löytyy mainitsemasi Haavio-Mannilan Työpaikan rakkaussuhteet lisäksi Kaisa Kauppisen Flirtti, häirintä, jännite - seksuaalinen ahdistelu työpaikalla (2001) ja Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan moniste vuodelta 1987 Sukupuolinen ahdistelu ja häirintä.
Lehtiartikkeleita voi etsiä Aleksi tai Arto viitetietokantojen avulla (kysy lähikirjastostasi). Sama haku kuin edelle ja tuloksena esim.
Mäkelä, Matti: "Parinmuodostus työyhteisössä ryhmädynaamisena ilmiönä" Lehti Ryhmätyö 1992:4
Asiasanoilla…
Voisiko kyseessä olla tämä teos: Becker, C. S.: Unbroken ties: Lesbian ex-lovers. (Boston: Alyson, 1988).
Kirjaa löytyy Helsingin yliopiston kirjastosta (valtiotieteellisen tiedekunnan kirjasto) (Huom! kirjasto on kiinni kesällä. Käytössä 29.8.2011 alkaen)
http://www.amazon.com/Unbroken-Ties-Carol-S-Becker/dp/1555831060
http://www.amazon.com/Lesbian-Ex-Lovers-Really-Long-Term-Relationships/…
Kirjasta Standard catalog of world paper money. Volume 2 : General issues to 1960 / Colin R. Bruce II, senior editor (1997) löytyvät nämä tiedot: 1909 (1908 ei löytynyt) 10 ruplaa 0,20-12,50 Yhdysvaltain dollaria, 1905 3 ruplaa (5 ruplaa ei löytynyt) 0,25-6 Yhdysvaltain dollaria. Kirja on tosin lähes 20 vuoden ikäinen.
Kirjasta Suomen rahat arviohintoineen. 2008 : Keräilijän opas löytyvät seuraavat tiedot: 1918 1 markka 0,50-4 euroa, 1918 50 penniä 1-5 euroa, 1939 50 markkaa 5-200 euroa.
Vanhojen rahojen arvoon vaikuttavat rahan kunnon lisäksi sen harvinaisuus. Lisäksi rahalle täytyy löytää ostaja.
Lisää tietoa vanhoista rahojen arvosta löytyy alla olevien numismaatikkoliittojen sivuilta ja Helsingin Sanomien artikkelista:
http://www.…
Sven E. Lindqvistin Numismaattinen sanakirja -kirjassa kerrotaan, että rahan nimi karolinia on käytetty Ruotsissa, eli siis myös nykyisessä Suomessa, neljässä merkityksessä, joista kaksi sopisi kysymääsi aikaan:
- Kaarle XI:n lyöttämien markka-arvoisten hopearahojen nimitys vuodesta 1664 alkaen: 2 mk oli karolin, 4 mk 1 daler karolin
- Kaarle XII:n v. 1718 lyöttämät, 4, 2 ja 1 karoliinit, jotka olivat arvoltaan 2, 1 ja 1/2 daler
Karoliinit mainitaan myös (s. 5) Erkki Pihkalan artikkelissa Keskiajan markasta setelieuroon, joka on luettavissa Kansantaloudellisesta aikakauskirjasta (nro 1, 2002):
http://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/images/stories/kak/kak12002/kak12002pihkala.pdf
Sovitus löytyy levyltä Järvenpää Kvintetin (kamariyhtye) esittämänä, http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=gubben+noa&culture=fi&ID=021bb9ca-a05d-440f-9f35-091b40f5592a on Helmet-kirjastoissa https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1325557__Sj%C3%A4rvenp%C3%A4%C3%A4-kvintetti__Orightresult__U__X3?lang=fin&suite=cobalt
Orkesterisovitus löytyy Yleisradion äänitteistä, http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=noa&tekija=Merikanto&rooliText=Sovittaja&tekijarooli=8964b39d-d9a8-4ce7-9a1b-d9c2cb932a67&culture=fi&ID=830b2014-623c-4bd7-a637-2232aa9074a5 mutta en löydä kirjastosta lainattavaa äänitettä enkä myöskään Youtubesta tai Spotifystä.
Pianosovitus, http://www.…
Amstaffi-yhdistyksen sivuilla kerrotaan tämän koirarodun luonteesta mm. näin: "omistajan onkin opeteltava lukemaan omaa koiraansa tarkasti, jotta ei tule arvioineeksi sen luonnetta väärin. Tietty rämäpäisyys ja halu käyttää lihaksiaan yhdistettynä vilkkauteen tuovat pakettiin jonkin verran haastetta. Noin 30kg elämäniloa ja vauhtia ei sovi joka perheeseen ja jokaiselle omistajalle. Amstaffin omistajan on hyvä perehtyä koiran käyttäytymiseen sekä rodun historiaan ymmärtääkseen koiransa motivaatioita toimia erilaisissa tilanteissa.":
Luonne – Amstaffiyhdistys
Koiramme-lehdessä on julkaistu artikkeli (2007 : 11, s.26-33) tästä rodusta, joka rodun historian kautta valottaa koiran luonteeseen mahdollisesti liittyviä haasteita. Artikkeli on…
Wolfgang Amadeus Mozartista löytyy saksaksi esimerkiksi seuraavat elämäkerrat:
Hildesheimer, Wolfgang: Mozart (1977)
Valentin, Erich: Mozart : Eine Bildbibliographie (1959)
Leonhart, Dorothea: Mozart. Eine Bibliographie (1994)
Goldschmitt, Adolf: Mozart : Genius und Mensch (1955)
Einstein, Alfred: Mozart : Sein Charakter - Sein Werk (1997)
Hamann, Brigitte: Mozart : Sein Leben und seine Zeit (2006)
Suomeksi löytyy esimerkiksi seuraavat elämäkerrat:
Remy, Yves: Mozart (1980)
McLean, Ian: Mozart (1991)
Hildesheimer, Wolfgang: Mozart (2002)
Näet luettelointitiedoissa arvioidun julkaisupäivämäärän, joka on 1.3.24
Kirjaa ei siis vielä ole fyysisesti missään Helmet-kirjastossa, mutta varauksen saa toki jättää ennakkoon. Yleensä varausjono lähtee purkautumaan sitä mukaa, kun niteitä saapuu lainattavaksi.
Tällä hetkellä matkaoppaaseen on 3 varausta jonossa. Kirjaa on hankittu kirjastoihin yhteensä 6 kappaletta, joten varaus todennäköisesti saapuu perille nopeasti.
Varaaminen kyllä kannattaa etenkin tällaisessa tapauksessa, kun niteiden määrä on varausten määrää suurempi.
Teos Helmet-verkkokirjastossa: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2571515?lang=fin
Suomen Pankin vuosikertomuksista saa selville valuuttakurssitiedot kuukausitasolla. Vuosikertomukset löytyvät digitoituina Suomen Pankin julkaisuarkistosta.Norjan kruunun arvo markoissa vuoden 1998 eri kuukausina on nähtävissä vuosikertomuksessa 1998 sivulta 114 alkaen (pdf-tiedoston s. 109).Vastaavasti vuosikertomuksessa 2001 näkyvät Norjan kruunu - euro valuuttakurssit sivulla 122 (pdf-tiedoston s. 123).Vuonna 2001 Suomessa oli jo tilivaluuttana käytössä euro eikä ulkomaanvaluuttoja siis noteerattu enää markoissa.
Mitä ilmeisemmin bilirubiini ei ole itsessään valkuaisaine, mutta sitoutuu veren valkuaisaineen, albumiinin, kanssa verenkierrossa ja näin kulkeutuvat yhdessä maksaan.Lähde: Tutkimusohjekirja - Fimlab
Opetusministeriön Historia 4 löytyy useammasta kirjastosta, https://finna.fi/Search/Results?lookfor=opetusministeri%C3%B6n+historia… Helsingistä sitä löytyy Helsingin yliopiston ja Kansalliskirjaston kokoelmasta sekä Eduskunnan kirjaston kokoelmista. Kaikki ovat avoimesti käytettäviä kirjastoja.
Ainoa kirja, joka löytyy noilla nimillä kansallisbibliografia Fennicasta osoitteesta http://finna.fi, on Stephen Arterburnin, Fred Stoekerin ja Mike Yorkeyn teos ”Jokaisen nuoren miehen taistelu” (Gefen kustannus, 2006). Ilmeisesti siis heiltä ei ole suomennettu muita kirjoja.
