Kofeiinia on yli 60 kasvin lehdissä, siemenissä tai hedelmissä. Sitä on luonnollisena aineosana mm. kaakaopavuissa, ja niiden kautta siis myös suklaassa.
Kaikkien kofeiinia sisältävien ruokien tai juomien nimeäminen on mahdotonta, koska samannimisissäkin ruoissa käytetään eri ruoka-aineita. Kofeiinia sisältävien kasvien lista löytyy täältä:
http://www.liberherbarum.com/In0952.HTM
Kofeiinia on lisättynä monissa elintarvikkeissa. Alla on listaa joistakin:
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01…
Tässä myös muita kofeiinia ja sen lähteitä käsitteleviä sivuja:
http://www.kahvijaterveys.fi/kaikki-kofeiinista/kofeiinin-lahteet.html
http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/tietoa+elintarvikkeista/el…
http://…
Hei,
Helvi Juvosen suomentama runo on julkaistu ainakin teoksessa "Valitsee sielu seuransa : Emily Dickinsonin runojen suomennoksia" (1992, ISBN 951-680-691-0).
Ei reininviini-tynnyrit
sellaista juomaa anna,
veroista maistamani, sen,
jota ei käymään panna!
Ilmasta olen juopunut,
kasteesta humalassa,
kun horjuin kesän sinisten
päivien kapakassa.
Kun mehiläiset päihtyneet
kukista potkitaan,
perhoset ryypyn torjuvat,
juon minä yhä vaan,
serafit kunnes tervehtii,
käy pyhät akkunaan
nähdäkseen juopon pikkuisen
aurinkoon nojallaan.
Neurotutkimusten mukaan rakastuminen on joukko aivoissa tapahtuvia kemiallisia reaktioita, jotka saavat aikaan psyykkisiä ja fyysisiä reaktioita. Yksi ihmiskehoon rakastuessamme vapautuvista kemikaaleista on adrenaliini, joka parantaa lihasten verenkiertoa. Tällä on oma merkityksellinen tehtävänsä osana pariutumisrituaalejamme, joiden tarkoitus viime kädessä on johtaa suvun ja ihmiskunnan jatkumiseen.
Lähteet ja kirjallisuutta:
Tony Dunderfelt, Parisuhteen kemia : mitä oikeastaan tapahtuu miehen ja naisen välillä?
Tony Dunderfelt, Mitä on rakkaus?
Helen Fisher, Miksi rakastumme : romanttinen rakkaus ja miten säilytämme kipinän
Desmond Morris, Eläin nimeltä ihminen : henkilökohtainen näkemys ihmislajista
Allan & Barbara Pease,…
Kilotavu.com -sivuston säähavaintoarkiston päivätilastoissa on oma sarakkeensa lumensyvyydelle. Sen mukaan Helsingin Kaisaniemen säähavaintoasemalla oli esimerkiksi vielä 3.4.1986 lumensyvyys 2 cm. Toisaalta vaikkapa 20.4.1986 Kaisaniemen asemalla ei lunta enää ollut maassa.
Toukokuu on tavallisesti Helsingissä jo lumeton, eikä kilotavun tilastojen mukaan myöskään vuonna 1986 lunta toukokuussa Kaisaniemessä mitattu.
https://kilotavu.com/fmi-tilastot.php?paiva=01&kuukausi=05&vuosi=1986
Yle areenan vapun uutislähetyksessä 1986 on runsaasti kuvaa lumettoman Helsingin vapunvietosta https://areena.yle.fi/1-3436445
Valitettavasti en onnistunut jäljittämään etsimääsi kirjaa. Lähetin kysymyksen valtakunnalliselle kirjastolaisten tietolistalle. Jos joku siellä tunnistaa kirjan, saat vastauksen pikimmiten.
Jos joku lukijoistamme tunnistaa kirjan, vastauksen voi kirjoittaa alla olevaan kommenttikenttään.
Valitettavasti en löytänyt kyseistä runoa. Kävin Youtubessa sekä Ylen elävässä arkistossa. Laitoin Ylelle kyselyn, mutta en ole saanut vastausta. Silloiseen Ylen urheilutoimittajaan en saanut yhteyttä. Kaikkea muuta voiton tienoilta löytyi, katsoin urheilu-uutisetkin, muttarunoa ei.
Kyseessä olevalla henkilöllä on käytössään sekä Facebook-että LinkedIn-tilit, joten niitä käyttäen hänelle voi lähettää yksityisviestiä. Tilit löytyvät googlaamalla henkilön nimi. Mikäli sinulla ei ole Facebook- tai LinkedIn- tiliä käytössäsi, etkä ole ajatellut ottaa kumpaakaan käyttöösi, on etsintä vähän hankalampaa.Aiemmin vastaavanlaiseen kysymykseen on vastattu tässä palvelussa näin:https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-voisi-loytaa-ulkomailla-asuvan?language_content_entity=fi. Tämän vastauksen linkit ovat osittain toimimattomia.Toinen linkki, josta voi olla hyötyä:https://um.fi/asiakirjojen-ja-osoitetietojen-hankkiminen-ulkomailtaLisäksi netistä haulla "miten löytää ulkomaille muuttanut" löytyy myös tekoälyn avulla laaditut ohjeet AI-…
Elfquest-sarjaa on suomennettu 5 osaa:
Pako tulen alta (Fire and Flight) 1990,
Ryöstöretki (Raid at Sorrow's End) 1990,
Haaste (The Challence) 1991,
Suden laulu (Wolfsong) 1993 ja
Auringon ääni (Voice of the Sun) 1993.
Kirjoja on saatavilla kirjastoista.
Kirjat on kustantanut Kustannus Jalava oy. Lisätietoja sarjan jatkosta
voit tiedustella kustantajalta: Jalava@cultnet.fi tai puh. (09)6933725.
Sentencediltä ei ole yhtään nuottia pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa.
Stratovariuksen nuotti "Visions - band score" on olemassa parissa Espoon kir-
jastossa, saatavuustiedot voit tarkistaa Plussa-tietokannasta (http://www.libplussa.fi/ ). Netistä löydät molempien bändien tabulatuureja
osoitteesta http://muusikoiden.net/tabulatuurit/ .
Voisit lähteä perkaamaan isolta listalta, jossa on hyvin laaja kirjo kirjallisuudenlajeja ja tekijöitä. Sen kirjailijan kriteerit ovat erilaiset kuin vaikkapa olisi Suomen kirjailijaliiton jäsenluettelossa. Mutta tietämättä kysymyksen yhteyttä tästä listasta voi kuitenkin lähteä liikkeelle.
http://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Kirjailijat,_teokset…
Myös Kirjasampo.fi:ssä on paljon vaasalaisia kirjailijoita 1800-luvulta nykypäivään. Hae Vaasa ja klikkaile hakutuloksesta lisää kirjailijoita.
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/vaasa
Hei
Valitettavasti en onnistunut löytämään kysymällesi muumihahmolle nimeä. Kyseistä hahmoa en onnistunut löytämään edes kuvana, lähteinä käyttämistäni kirjoista. Ehkäpä se on esiintynyt vain jossain TV-sarjassa? Hahmo voisi olla esimerkiksi joku Pikku Myyn sisaruksista.
Ehkäpä joku tämän sivuston lukijoista tietää enemmän.
Lähteet:
Tove Jansson: Muumilaakso juhlii 1 ja 2
Philip Ardagh: Tove Janssonin Muumilaakson maailma
Tässä joitakin romaaneja, jotka sijoittuvat 1960-90-lukujen Helsinkiin. Lisää teoksista ja niiden saatavuudesta saat Helmet.fi-aineistoluettelosta.
Pirkko Saisio: Elämänmeno, Vastavalo, Punainen erokirja, Pienin yhteinen jaettava ja Betoniyö
Enni Mustonen: Tekijä
Kauko Röyhkä: Lapsosen tie
Veijo Meri: Peiliin piirretty nainen
Raija Oranen: Leijonan osa
Katariina Souri: Polku
Marja Björk: Lainaa vain
Jenni Toivoniemi: Valtakausi
Tytti Parras: Jojo
Kari Hotakainen: Klassikko
Riitta S. Latvala: Tytöt
Kjell Westö: Leijat Helsingin yllä, Älä käy yöhön yksin & Rikinkeltainen taivas
Laura Honkasalo: Perillä kello kuusi & Sinun lapsesi eivät ole…
Elif Shafakilta on suomennettu kuusi teosta, jotka kaikki ovat Suomen Kansallisbibliografia Fennican mukaan romaaneja. https://www.kansalliskirjasto.fi/fihttps://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/shafak%20elifShafakilta on ilmestynyt ainakin yksi esseekokoelma (Sanma ki yalnızsın), mutta sitä ei ole suomennettu. Teosta ei ole myöskään saatavana esimerkiksi englanniksi
Kannattaa ehdottomasti tutustua Peter Guralnickin kirjaan "Robert Johnson: Blueslegendan jäljillä" (Like, 2001). Kirja käsittelee ehkä kaikkein legendaarisimman blues-muusikon eli Robert Johnsonin elämää ja kuoleman jälkeistä myyttiä.
Suomeksi bluesista ei lukemiesi kirjojen ohella ole kovinkaan paljon kirjoitettu. Englanniksi aineistoa löytyy valtavasti. Tutustumisen arvoinen teos on ainakin Charles Shaar Murrayn kirjoittama John Lee Hooker elämäkerta "Boogie man : the adventures of John Lee Hooker in the American twentieth century" (Penguin, 2000).
Elämäkertojen ohella kannattaa tutustua blues-hakuteoksiin. Tällaisia ovat mm. seuraavat:
"MusicHound blues : the essential album guide" (Schirmer, 2002)
"The Virgin encyclopedia of the blues…
Esimerkiksi seuraavissa muistelmissa kerrotaan syövästä selviämisestä:
Sirkka Garam: Rintamalla: syöpä, minä, me ( Gummerus, 2005), Kristiina Helenius: Mikä maa, mikä syöpä ( Tammi, 2008), Niina Repo: Arpi ( WSOY, 2002), Satu Hassi: Tukka hattuhyllyllä ( WSOY, 2002), Katelijne Heukelom: Rinta rinnan ( Like, 2006) ja Pekka Kymäläinen: Pussin kuljettaja (WSOY, 2002). 2012 ilmestyneessä Riikka Ala-Harjan kirjassa Maihinnousu kerrotaan lapsen sairastumisesta syöpään ja esim. Gunnar Mattssonin kirja Prinsessa ( WSOY, 1965) kertoo imukudossyöpään sairastuneesta naisesta.
Lukijamme keksivät varmaan lisääkin aiheesta kertovia kirjoja.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1849945__Sgaram%20sirkka__…
Tällä hetkellä (toukokuu 2002) käytäntö on seuraava:
Jos olette tehnyt lainassa olevasta aineistosta varauksen asiakaspäätteellä, saatte kotiinne postitse ilmoituksen kun varaus on noudettavissa.
(Ovathan osoitetietonne ajan tasalla? Ilmoitukset lähtevät aina siihen osoitteeseen, minkä asiakas on ilmoittanut. Kirjasto ei saa muuttuneita tietoja suoraan esim. Väestörekisterikeskuksesta.)
Jos taas varaus on tehty puhelimitse siitä ei lähetetä asiakkaalle ilmoitusta, vaan asiakkaan on itse muistettava noutaa varaamansa aineisto ajoissa tai se lähetetään takaisin.
Helsingin kaupunginkirjasto hankki vuonna 2000: 120 911 kirjaa, näistä eri nimekkeitä oli 19 715. Muuta aineistoa mm. levyjä ja videoita hankittiin
29 226, joista eri nimekkeitä oli 10 944.
Enemmän tietoa kirjaston aineiston hankinnasta löytyy teoksesta:
Helsingin kaupunki. Kaupunginkirjasto Tilastoja - Statistik 2000. Teosta on saatavissa Pääkirjastosta, jossa on sekä lainattava kappale, jonka saatavuutta voit tarkistaa osoitteesta http://www.libplussa.fi , ja käsikirjastokappale, joka on sijoitettu Helsinki-kokoelmaan.
Hei, Tilastokeskuksen StatFin -tietokannasta saa Raaheen maahanmuuttaneiden määrän väestön aihealueen muuttoliikkeestä http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/vrm/muutl/muutl_fi.asp taulukosta "Maahan- ja maastamuuttaneet iän ja sukupuolen mukaan alueittain 1987 - 2009". Taulukosta pitää valita osataulukko. Tiedot saa tietokannasta tekemiensä valintojen mukaan. Viimeisimmät tiedot ovat vuodelta 2009. Väestörakennetaulukoista selviää Raahen ulkomaan kansalaisten ja muuta kuin kotimaista kieltä äidinkielenään puhuvien kokonaismäärä http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/vrm/vaerak/vaerak_fi.asp .
Maakohtaiset tiedot väestöstä kansalaisuuden ja kielen mukaan kunnissa ovat Tilastokeskuksella maksullisessa Väestötilastopalvelussa http://…
