Täällä Kymenlaaksossa Country living -lehti tulee Pyhtään ja Inkeroisten kirjastoihin. Voit varata lehden numeroita omaan kirjastoosi, kuten muutakin Kyyti-kirjastojen aineistoa.
Jason Lewisin teokset The seed buried deep : true story of the first human-powered circumnavigation of the Earth (osa 2, 2014) ja To the brink : true story of the first human-powered circumnavigation of the Earth (osa 3, 2015) näyttävät kuuluvan Suomessa ainoastaan Helmet-kirjastojen kokoelmiin.
Voit tilata teokset kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta.
https://lastu.finna.fi/Content/info
Maija Lindgrenin ja Annami Poivaaran lastenkirja Varo vaaraa Nalle Nallukka ilmestyi vuonna 1991. Vuonna 1996 kirjasta julkaistiin uusi painos nimellä Varo vaaraa koulutiellä.
Näin vanhoja kirjoje ei ole enää myytävänä kirjakaupoissa, mutta niitä kannattaa etsiä antikvariaateista. Helpoimmin etsiminen sujuu nettiantikvariaateissa. Joskus saattaa tärpätä ihan googlettamalla teoksen nimellä.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3755433
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au8fef09e5-e934-4791-a559-5…
Lähettämälläsi kirjastokortin numerolla ei löydy asiakastietoja. Tietosi on siis poistettu asiakasrekisteristämme.
Asiakastietue poistetaan rekisteristä, jos korttia ei ole käytetty kolmeen vuoteen.
Jos sinulla on mahdollisuus käydä joskus missä tahansa Helmet-kirjastossa, saat uuden kortin odottaessa. Varaa mukaan voimassa oleva henkilötodistus.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Henkilollisyyst…
Valentin Vaalan ohjaama elokuva Jossain on railo ei perustu romaaniin, vaan Hella Wuolijoelta tilattuun alkuperäistekstiin. Varsinaisen kuvauskäsikirjoituksen laati Vaala kuvaaja Eino Heinon kanssa.
Jossain on railo | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Elonet (finna.fi)
Misse-kissa -kirja voisi olla kuvakirja Joan Sandin: Jenni ja Misse. Tosin sen sisältöä en päässyt tarkistamaan sen heikon saatavuuden vuoksi, mutta ainakin siinä esiintyy Misse-niminen kissa.Toiseen kirjaan on kolme eri vaihtoehtoa. Kirja voisi olla Bill Beet: Hyvästi jokilaakso. Ainakin kansikuvan kuvaus täsmää siihen parhaiten. Toinen vaihtoehto olisi Richard Adams: Ruohometsän kansa, mutta sen kansikuvissa näyttäisi olevan vain jäniksiä. Ja kolmas ehdotus on Colin Dann: Kaukametsän pakolaiset, mutta sen kansikuvat ovat tummalla pohjalla.Marcus Phisterin Sateenkaarikala -kirjasta löytyy vuoden 1992 painosta vielä joistain kirjastoista. Omaksi sitä voi etsiä esimerkiksi antikvariaateista tai verkon myyntipalstoilta. LinkitFinna.fi:…
Helmet-kirjastossa on ainakin seuraavat teokset:Merihaka-opas (toimituskunta Aune Kämäräinen, Aino Pietarinen, Pirjo Tippana)Helsinki : Merihaka-Seura, 1988(Pasilan kirjaston Helsinki-kokoelma, varaston käsikirjasto, käytettävissä lukusalissa)Merihaka-opas | Helmet-kirjastot | helmet.fiPasila : Helsingin uusi keskusSchulman, Harry; Sundman, Mikael[Helsinki] : Helsingin kaupungin tietokeskus, 1998(Pasilan kirjaston Helsinki-kokoelma, varaston käsikirjasto)Pasila : Helsingin uusi keskus | Helmet-kirjastot | helmet.fiPasila-projekti : [Itä-Pasilan] toteuttamisohjelma 1972 : 13.12.71Helsinki : Pasila-projekti, 1972(Pasilan kirjaston Helsinki-kokoelma, varaston käsikirjasto, käytettävissä lukusalissa)Pasila-projekti : [Itä-Pasilan]…
Yli päätänsä jukebokseista löytyy kirjoja vain muutama englanninkielinen. Tässä muutama suomenkielinen artikkeli:
Kinnunen, Juha: Wurlitzer soi yhä. Tekniikan maailma. 47(1992) : 1, s. 38-41; Österman, Jarmo: Satavuotias jukeboxi. Hifi-lehti. 1988 : 9, s. 11-13; Kalima, Tom: Jukeboxista musiikkia jokaiseen makuun : moderni laite on osa äänentoistojärjestelmää. Gramex : esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys Gramex r.y:n asiakaslehti. - Helsinki : Gramex. - ISSN 0787-6564. (1999) : 3, s. 11 ja Rinkinen, Jenni: Jukebokseista tuli elämäntyö (Tapasimme Leevi Kärkkäisen). Helsingin Ssanomat 2003-08-21. (Asiasanojen mukaan ainakin tämä Hesarin artikkeli käsittelee myös korjausta ja huoltoa.)
Emme pysty antamaan luotettavia lainopillisia neuvoja, joten tämä on pelkästään maallikkotietämyksen perusteella laadittu vastaus. Vastausta ei siis kannata ottaa pätevänä laintulkintana.
Tekijänoikeuslaki jättää teoksen määrittelyn avoimeksi. Teoksen määritelmää on kuitenkin lähestytty alan kirjallisuudessa ns. teoskynnyksen käsitteellä. Ajatuksena on, että jos teos on tarpeeksi omaperäinen, jotta kukaan muu ei sattumalta voisi päätyä samanlaiseen lopputulokseen, kyseessä on silloin teoskynnyksen ylittävä teos. Rajanvetona esimerkiksi satunnainen kauppalappu ei välttämättä ylitä teoskynnyksen rajaa, mutta jo kohtalaisen lyhytkin runo voi olla tarpeeksi omaperäinen ollakseen teos.
Oma näkemykseni olisi, että lautapeli mitä luultavimmin…
Kyseessä on varmaankin Raimo ja Rauni Paakkunaisen teos ”Avain Arposiin” (2007). Sodankylän kirjastossa ei valitettavasti näytä olevan kirjaa eikä muissakaan Sompion kirjastoissa tai Lapin kirjastoissa. Kirja on kuitenkin mahdollista saada lainaan kirjaston kaukopalvelun kautta muualta Suomesta, joskin se on maksullista. Kirjaa on saatavilla esimerkiksi Varastokirjastosta. Jos kaukolainamahdollisuus kiinnostaa, kannattaa tiedustella asiaa omasta lähikirjastosta.
Kirjasto 10:n sivuilla on tosiaan tieto tästä palvelusta eli että C-kasetteja ja vinyylejä voi digitoida koneilla 43 ja 44.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjasto_10/Palvelut
Koneet ovat varattavissa kahdeksi tunniksi kerrallaan. Varauksen voi tehdä Helsingin kaupunginkirjaston asiakastietokoneiden ajanvarausohjelmassa: https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx
Valitse kirjastolistauksesta Kirjasto 10 ja klikkaa Näytä vapaat ajat. Kyseiset koneet eivät näy oletuksena avautuvassa listauksessa, vaan saat ne näkyviin klikkaamalla avautuvassa näytössä täpin kohtaan Työtilat. Saat näin näkyviin myös koneet 43 ja 44. Jos koneet ovat varattuja, ne näkyvät harmaana. Vaihda kalenterista sopiva päivä ja etsi ajankohta, jossa…
Kuvauksenne sopii Mikko-Pekka Heikkisen teokseen "Terveiset Kutturasta" vuodelta 2012. Alla olevasta linkistä voitte lukea tiivistelmän teoksen juonesta. Linkissä on myös kuva kirjasta.
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789510384299&q…
Kansallisbibliografiamme tuntee uusimmaksi painokseksi 8. painoksen mutta painovuosi sille on 2012 (linkki viitteeseen on alla). Editan sivuilla tarkoittamanne 8-9 painokselle (2015) mainittu ISBN-numero on sama kuin mainitun biografian 2012 painoksen ISBN-numero, joten sisällössä ei pitäisi olla (kuin aivan pieniä) eroja. Tällä perusteella voin suosittaa vuoden 2012 painoksen lainaamista Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta.
https://finna.fi
Jos olet kiinnostunut työpaikasta Helsingin kaupunginkirjastossa sinun tulisi ottaa yhteyttä pääkirjastossa, Pasilassa, olevaan henkilöstöyksikköön. Työhönottajana toimii Pirkko Saarinen puh. 310 85508
Työministeriön nettisivuilla http://www.mol.fi on myös mahdollisuus ilmoittautua työnhakijana yleisesti.
Ehdotamme tällaisia:
Aila Meriluoto: Ateljee Katariina
Aulikki Oksanen: Tykkimiehen syli
Liisa Laakso: Ennen kesää
Alpo Ruuth: Kämppä
Asko Martinheimo: Taivas rautaa
Rauha S. Virtanen: Ruusunen
Hellevi Salminen: Syyskuun harmaa sade ja Baby
Edellisiä nuoremmista kertovia:
Asko Martinheimo: Polttaa, polttaa
Hellevi Salminen: Paperisiili
Kirjasampo-palvelussa on tietoa näistäkin kirjoista ja niiden aihepiireistä. Sieltä voit tarkistaa, mitkä romaaneista
ovat juuri sitä, mitä etsit.
https://www.kirjasampo.fi/
Valitettavasti meidän vastaajiemme joukosta ei löytynyt henkilöä, joka oisi osannut kertoa, mitä välineet ovat. Suomesta löytyy Suomen maatalousmuseo Sarka, joka vastaa kysymyksiin Kysy museolta -palvelussa. Nämä kuvat kannattaisi lähettää sinne. Kysy museolta Sarka, https://kysymuseolta.fi/sarka/
Kupittaan saven kuvastoista ei löytynyt tätä esinetta. Tuula Salakarin Kupittaan savi -kirja on myös hyvä lähde yhtiön tuotantoon, mutta siinäkään ei ollut kysyttyä esinettä.Tunnistaisiko joku lukijoistamme esineen?
Suomen ympäristötietokeskus kertoo, että sininen väri tulee kuolevista sinilevä- eli syanobakteerisoluista vapautuvasta fykosyaniini-nimisestä yhteyttämisväriaineesta. Parempikuntoiset sinileväsolut ovat väriltään vihertäviä tai kellertäviä, mutta kuivuessaan niiden väripigmentti muuttuu sinisemmäksi, ja tästä sinilevät ovat kutsumanimensä saaneet. Syke: Sinilevät värjäävät jäätä siniseksi Suomenlahden rannikolla
