Ministeri Arvo Pentti ei ole ollut suomalaisessa SS-pataljoonassa, vaan hän palveli Suomen rintamilla panssaritorjunta- ja konekiväärikomppanian päällikkönä, jatkosodan viime vaiheessa pataljoonan komentajana kapteenin arvoisena. Mannerheim-risti hänelle myönnettiin jo v. 1941. Sodan jälkeen hän oli syytettynä ns. asekätkentäjutussa ja sai kahdeksan kuukauden tuomion, jonka oli suorittanut paljon pidemmällä pidätyksellä esitutkinnan aikana. Ministerin asemaan meillä tiettävästi on noussut kaksi suomalaista ss-pataljoonataustaista:
1) Sulo Elias Suorttanen (13.2.1921-24.9.2005), joka oli puolustusministerinä v. 1966-1970 (keskustapuolue), ss-arvo SS-Untersturmführer ja 2) Pekka Kullervo Malinen (11.6.1921-21.9.2004), joka oli v. 1957-1960…
Laulun nimi on "Paras kukko" ja tähän kansansävelmään on sanat tehnyt Maija Konttinen. Laulu löytyy mm. seuraavista nuottijulkaisuista: Ingman, Olavi, Laulu ja soitto.1957, WSOY. Parviainen, Lauri, Pienten lauluja. 1980, WSOY. Matin ja Maijan laulukirja. 1990, Kokonuotti (vain sanat). Lasten toivelaulukirja.1994, Fazer musiikki (sovitettu sävel).
Nemo-nimeä ei löydy suomalaisista eikä englanninkielisistä nimikirjoista eikä kalentereista. Nimipäivän vietosta on siis vaikea sanoa mitään.
Väestörekisterikeskuksen sivuilta käy kuitenkin ilmi, että Suomessa on 88 miespuolista ja 2 naispuolista henkilöä. https://192.49.222.187/Nimipalvelu/
Nemo on latinaa ja tarkoittaa suomeksi ”ei kukaan”.
Ilmeisesti Jules Vernen luoma fiktiivinen hahmo, Kapteeni Nemo, on tehnyt Nemo-nimestä tunnetun.
Pääaineena näiden aiheiden opiskelu ei taida olla mahdollista. Ne kuuluvat osana tiettyihin oppiaineisiin. Esimerkiksi Helsingin yliopiston kreikan kielen ja kirjallisuuden kurssien joukossa on kreikkalaisen mytologian mursseja. Samoin Jyväskylän yliopiston latinan kielen ja kulttuurin opintoihin kuuluu opintojaksoja antiikin mytologiasta:
http://www.helsinki.fi/kreikka/opiskelu/opinto-opas/index.html
https://www.jyu.fi/hum/laitokset/kielet/oppiaineet_kls/romklass/Opiskel…
Viikinkien mytologia taas kuuluu osana lähinnä folkloristiikan opintoihin. Myös arkeologian opinnoissa aihetta voidaan käsitellä.
Hei
Tarjoilija on hotelli- ja ravintola-alan perustutkinnon ravintolapalvelun koulutusohjelman suorittaneen henkilön ammattinimike.
Viinuri on miestarjoilija alkoholia tarjoilevassa ravintolassa.
Sommelier on ravintolan viiniasiantuntija.
Nämä ovat kuitenkin jollakin tasolla myös toistensa synonyymejä.
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tarjoilija
https://www.suomisanakirja.fi/
Aapelin joulupakinat Jouluraaha, Joulunviettoa pula-aikana, Hän lahjat antaa ja lahjat saa sekä Hermannin joulu löytyvät ainakin teoksesta Aapelin lukemattomat (1986). Aapelin valitut ilot – teoksessa (1972) on pakina Joulupukin poika.
Hauskoja joulupakinoita löytyy myös esimerkiksi pakinoitsija Ollin tuotannosta. Teos Mustapartainen mies herättää pahennusta (1921) sisältää pakinat Jouluaattona ja Joulumarkkinat.
Kysymyksestä ei voi päätellä, tarkoitetaanko ns. todellisia kustannuksia kirkolle vai todellisia kustannuksia omaisille sen lisäksi, mitä kirkollisveron kautta maksetaan.
Kirkon vuotuinen valtiontuki, jota maksavat siis myös kirkkoon kuulumattomat, on 114 miljoonaa vuodessa. Perusteena ovat hautaustoimen, vanhojen kirkkojen ylläpidon ja väestökirjanpidon kulut. Pääosa kirkon tuloista, 900 miljoonaa, kerätään kuitenkin kirkollisveron muodossa. Sitä maksavat vain kirkkoon kuuluvat, mutta laskennallinen keskiarvo vuodessa on paljon enemmän kuin 30 euroa.
Hautaustoimi on kirkon tilinpidossa sekä menoja aiheuttava että tuloja tuottava toimintamuoto. ET-lehdessä olleen hyvän yhteenvedon perusteella kirkko perii mm. seuraavanlaisia maksuja:…
Hilja Haahden runo Lapsen lailla löytyy esim. hänen runokokoelmistaan Tähti johtaa (1934) ja Valitut runot (1963). Runon ovat säveltäneet ainakin Ilmo Häkkinen, Ilmari Krohn ja Jari Tanskanen. Nuoren seurakunnan veisuja -nuotissa, osassa 6, on laulun sanat ja Ilmo Häkkisen sävellyksen nuotti (melodia ja sointumerkit). Häkkisen sävellys sisältyy myös mm. Hartaita toivelauluja -nuottiin, jossa on myös Ilmari Krohnin sävellys samaan runoon. Krohnin sävellyksen sanoituksena on vain osa runosta.
Vuonna 1906 Pyysaloksi vaihtuivat mm. Pihlman ja Sandberg Turussa, Sundström Hausjärvellä, Palin Uskelassa ja Pyysing Taipalsaaressa ja Viipurin maalaiskunnassa, ja vuonna 1907 Juvonen Pälkjärvellä.
Suuri osa Pyysaloista on entisiä Taipalsaaren Pyysingejä. Ainakin nämä Pyysingit juontavat juurensa Per Pysingiin, joka oli 1500-luvulla elänyt taipalsaarelainen neljänneskuntamies ja nimismies. Eli nimi on alkuaan ruotsalainen sukunimi yhdellä y:llä.
(Lähde: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala, Sukunimet, 2000)
Kansalaisten lahjoittamien kultaesineiden avulla kerättiin varoja maanpuolustukseen vuosina 1940–41. Idean alkuna on pidetty Helsingin Sanomien ja Uuden Suomen 20.10.1939 julkaisemaa yleisökirjettä, jossa reservin vänrikki, myöhempi kansanedustaja ja professori Jussi Lappi-Seppälä kirjoitti: "Ehdotan, että jokainen Suomen mies ja nainen, jolla on vasemman käden nimettömässään kultasormus vaihtaisi sen teräksiseen sormukseen, jonka saisi vastineeksi. Kultasormuksista saataisiin varmasti kokoon kymmeniä tuhansia maanpuolustukseen."
Ajatus sodankäynnin osittaisesta rahoittamisesta ei ollut ainutkertainen. Jo muinaisessa Karthagossa kerrotaan naisten luovuttaneen kultakorujaan kaupungin pelastamiseksi roomalaisten piirittäjien kynsistä. 1810-…
Kuten jo kysymyksessäsi toteat, 1734 vuoden lain rakennuskaari on vielä joltain osin voimassa. Löydät Rakennuskaaren ajantasaisen säädöksen Finlex-palvelusta: https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1734/17340002000
Humaliston istutusta ja kunnossapitoa koskeva 7 luku on muodollisesti voimassa, mutta käytännössä sitä ei sovelleta. Esim. Suomen Laki III -lakikirjaan rakennuskaaren 7 luvun pykälät on merkitty hakasuluilla, millä osoitetaan, että lainkohdat eivät ole oikeudellisesti relevantteja.
Tilannetta, jossa muodollisin perustein voimassa olevaa oikeusnormia ei sovelleta tai panna täytäntöön, vaikka sen tunnusmerkistö täyttyisikin, kutsutaan nimellä desuetudo (Tieteen termipankki https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:desuetudo…
Räihä-nimi on kotoisin Karjalasta ja Savosta. Nimen haltijoita tunnetaan eri paikkakunnilta 1500-luvulta lähtien. Nimen alkuperä saattaa liittyä riehakasta merkitsevään räihä-sanaan, tai se saattaa liityä muunnokseen jostakin ortodoksisesta ristimänimestä. (Lähde: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala, Sukunimet, 2000)
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Räihä on tai on ollut sukunimenä 2865 henkilöllä:
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan sana känni on todennäköisesti laina ruotsin sanasta känning.
Sanaa känning on käytetty merkityksessä 'lievä humala, hutikka'. Alunperin känning on merkinnyt tuntoa, tunnetta, tai tuntemusta.
Sanaa känni on alettu käyttää kirjakielessä 1900-luvulla, mutta puhekielessä se on esiintynty jo 1800-kvulla.
Lähteet
- Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen käsikirja
- Suomen sanojen alkuperä, toim. Erkki Itkonen
Lehtikuusen siemenet kypsyvät syksyllä ja alkavat varista seuraavan vuoden maaliskuulla. Variseminen keskittyy touko-kesäkuulle, mutta voi jatkua syksyyn asti.
Siemenet voi kylvää joko syksyllä tai keväällä, mutta keväällä kylvetyt tarvitsevat kylmäkäsittelyn itääkseen. Lehtikuusen lisääminen kylvämällä on epävarmempi tapa kuin sen lisääminen istuttamalla taimia.
Siementen kypsyminen: https://www.luke.fi/fi/luonnonvaratieto/tiedetta-ja-tietoa/metsanjalostus/metsanjalostus-puulajeittain
Lehtikuusen kylväminen: https://www.meillakotona.fi/kysymykset/lehtikuusen-siemenlisays
Lisää tietoa lehtikuusen kylvämisestä ja siemenistä: https://siemenforelia.fi/siemenet/lehtikuusi/
Katso myös:
Rantala, Satu: Lehtikuusen kasvatus ja…
Tikkanen on johdettu nimestä Tikka. Tikka-nimen alkuperälle on olemassa erilaisia teorioita. Yhden mukaan se on saatettu antaa ensin henkilön lisänimeksi jonkun tikkamaisen ruumiillisen tai henkisen ominaisuuden vuoksi. Eläinten nimiä on annettu sukunimiksi myös sellaisenaan ilman sen kummmempia lisämerkityksiä. Tikka ei välttämättä liity eläimiin, vaan se voi olla myös lyhenne toisesta sukunimestä, kuten Huotikasta tai Sotikasta. Yksi vaihtoehto on myös, että se on johdettu venäläisestä nimestä Tihon. (Sukunimet/Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala s.667-668)
Tikka-linnun nimi taas on onomatopoeettinen (ääntä jäljittelevä), eli sillä ei ole muita merkityksiä. Tikka voi tarkoittaa myös tien merkitsemiseen käytettyä puun oksaa. (Suomen sanojen…
Räjähdysenergian vertailuun käytetään useita eri menetelmiä.
Raimo Vuolion ja Tommi Halosen teoksessa Räjäytystyöt (Suomen rakennusmedia 2010) kerrotaan että räjähdysaineiden räjähdysenergian vertaamiseen käytetään voima/painoyksikköä (s), joka lasketaan räjähdyksessä syntyvien kaasujen määrän ja lämpötilan perusteella. Vertailevana räjähdysaineena oli vuonna 2008 ANFO, jonka s-arvoa merkitään luvulla 1,00. Muiden räjähdysaineiden s-arvot ilmaistaan suhdelukuna ANFOn arvosta. Forcit Oy:n vuonna 2008 myymistä räjähteistä suurin s-luku oli Pendexillä (1,26), toisena oli Nobel-prime (1,23) ja kolmantena aniitti (1,08).
Yhdysvaltain asevoimien ohjesäännössä FM 5-25, Explosives and demolitions (1967) mainitaan Relative effectiveness factor (RE…
Ruotsin skänka-verbistä johdettu kenkkääminen tarkoittaa lahjoittamista, antamista. Vastaava lahjaa tarkoittava sana on 'kenkki'.
Lähde:
Vanhan kirjasuomen sanakirja. Toinen osa, J-K
Elia Heikelin ja Selim A. Lindqvistin Ullanlinnaan piirtämä Vuorimiehenkatu 1 valmistui vuonna 1897. Talon ensimmäinen omistaja oli Gustav Sundström puolisoineen. He möivät kiinteistön vuonna 1901 Suomen suuriruhtinaskunnalle eli valtiovallalle. Venäläiset hallintoviranomaiset sijoittivat Vuorimiehenkadulle santarmien esikunnan ja kenraalikuvernöörin kanslian, joten kyllä myös vuosina 1898-1904 kenraalikuvernöörinä toimineella Nikolai Bobrikovilla lienee ollut kansliansa siellä. Vuorimiehenkatu 1 kuuluu niihin Helsingin kantakaupungin kortteleihin, joilla on erityiset nimet. Vuorimiehenkatu 1:en korttelinimi on Ankerias.
Merenkulkulaitos puolestaan muutti Vuorimiehenkatu 1:een heti perustamisensa jälkeen. Suomen itsenäistyttyä joulukuussa…
Sinna, Sinja , Sinje ovat Sinan muutoksia. Sina on saksalais-pohjoismainen lyhennys nimistä, jotka päättyvät sina-tavuihin, esim. Rosina. Vrt. nimeen Siina, joka on suomal. muunnos nimestä Sina. Se on puolestaan lyhennys siina-pääteisistä nimistä.
Toisen lähteen mukaan Sinna on sisällöltään epäselvä nimi, lähtökohtana mahdollisesti Sini(kka) tai Sina, Siina, tai myös ehkä Signen kansanomainen muunnos Sinne.
Sinikka on Eino Leinon muotoilema nimi näytelmässa Lalli; nimen lähtökohtaon väri sini(nen ). Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Sinikka-nimen Sinaidaan, joka legendan mukaan on marttyyri 1. vuosisadalta.
Signe on muinaisskand. voittajatar, tarujen mukaan kuninkaantytär, joka seurasi rakastettuaan kuolemaan.
Lempiäinen,…
