Kysymyksesi on sangen väljästi muotoiltu. Siirtyminen korttiluetteloista atk-pohjaisiin on merkittävästi helpottanut mm. tiedonhakua. Asiakkaan kannalta vieläkin mullistavampaa lienee se, että kirjaston tarjontaan voi tutustua ja sen palveluja käyttää internetin kautta, vaivautumatta itse paikan päälle. Ehkä Sinäkin haluat päästä tutkimaan netissä olevia kirjastojen aineistorekistereitä?
Yleisten kirjastojen kokoelmatietokantoja on koottu Kirjastot.fi-sivuston Kirjastot-osioon, http://www.kirjastot.fi/kirjastot .
Kirjastoissa on useita Kirsti Koivulan sketsikirjoja: Hulvatonta hupailua, Hyvät hykkyrät, Iloista irrottelua, Naurun nälkään, Pirtin puolelle. Kysy kirjastonhoitajalta –arkistosta haku http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkisto/ ei pitäisi vaatia mitään käyttäjätunnuksia. Millähän sivulla mahdoitte käydä?
Tuulivoimalaloiden mahdollisia terveysvaikutuksia on Suomessa jonkin verran tutkittu. Vuonna 2015 julkaistiin Terveyden- ja hyvinvointilaitoksen, THL:n, tutkimus nimeltä Tuulivoimamelun terveys- ja hyvinvointivaikutukset. Tämä tutkimus totesi näin:
"Tämänhetkisen tutkimustiedon perusteella on epätodennäköistä, että tuulivoimamelusta aiheutuisi merkittäviä terveys- tai viihtyvyyshaittoja lähialueen väestölle, kun noudatetaan Suomessa käytössä olevia ohjearvoja ja toimenpiderajoja."
Tutkimuksessa todetaan myös, että uusissa tutkimuksissa tulisi keskittyä häiritsevyyteen ja unihäiriöihin, joiden oletetaan olevan yleisimpiä tuulivoimamelun haittoja. Tutkimuksen lopussa on lueteltu eri maissa aiheesta tehtyjä tutkimuksia. Tutkimus on…
Runo Pikkuinen paimen mainitaan useimmissa lähteissä Immi Hellenin suomennoksena tai suomennosmukaelmana. Ilmeisesti runo ei siis ole hänen omansa. Sävelmä on ruotsalainen kansansävelmä. Se löytyy ainakin näistä julkaisuista tai äänitteiltä:
- Koiramäen laulukirja / toimttanut: Katariina Heilala
- Suuri toivelaulukirja. 20
- Raparperin alla : wanhanajan ihanat lastenlaulut.
- Maamiehen laulukirja : maatalouskoulujen ja -järjestöjen käytettäväksi / toimittanut Pekka Puhakka.
- Pienten lauluja / säv. ja toim. Lauri Parviainen
- Kultaiset koululaulut vanhoilta ajoilta / toimittanut Timo Leskelä
- Liisa, Maija ja muut suosikit : 20 lastenlaulua (c-kasetti)
- Lennä, lennä leppäkerttu (cd-levy)
(Lähde: Suomen kansallisdiskografia Viola…
Emme valitettavasti tunnistaneet etsimääsi kappaletta.
Toivottavasti joku kysymyksen lukija tunnistaa kappaleen. Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Voit etsiä HelMet-haulla teoksia, joihin on koottu runoja (runoantologioita) eri maista ja kielialueilta monella tavalla, esimerkiksi seuraavasti.
Kirjoita hakukenttään sanat antologiat runot AND NOT suomenkielinen kirjallisuus, jolloin hakutuloksessa ei ole suomalaista runoutta. Rajoita tulos vielä sivun vasemmassa laidassa olevilla rajoittimilla kielen mukaan suomeksi julkaistuun aineistoon, kirjoihin ja aikuisten kokoelmaan (kohdasta kokoelmat).
Voit etsiä antologioita myös kirjoittamalla HelMet-haun hakukenttään sanat runot antologiat ja lisäksi vaikkapa hakusana espanjankielinen kirjallisuus tai japani*, afrikka* tai amerikka*. Näin löydät runoantologioita, jotka on koottu espanjankielisestä tai japanilaisesta (…
Kannattaa lähteä etsimään tietoa aiheesta hieman laajemmalla aikaperspektiivillä, sillä suomalaisia kartanoita, niiden historiaa ja kartanoelämää käsitteleviä teoksia löytyy kyllä, mutta en onnistunut löytämään sellaisia, jotka keskittyisivät ihan pelkästään 1950-lukuun. Todennäköisesti näissä pidempää aikaväliä käsittelevissä teoksissa on käsitelty myös etsimääsi 1950-lukua, mutta saatat joutua hieman kahlaamaan löytääksesi juuri sinua kiinnostavaa tietoa.
Esimerkiksi hakusanayhdistelmillä 'kartanot', 'historia', 'Suomi' tai 'kartanot', 'kulttuurihistoria', 'Suomi', löytyy paljon teoksia Kirkes-kirjastojen aineistohausta: https://kirkes.finna.fi/
Finna.fi -hakupalvelusta löydät näet myös laajemmin aineistoa…
Hei!Löysin tällaisen vastauksen samantyyppiseen kysymykseen netistä. Elokuvien esittäminen oppilaitoksessa on julkista esittämistä, ja julkiseen esittämiseen tarvitaan tekijän lupa. Lupa tarvitaan, vaikka esittäisit elokuvasta vain lyhyitä, muutaman minuutin näytteitä, ellei käyttö ole tekijänoikeuden rajoituksen piirissä. Tällaisia ovat mm. opetuksen havainnollistaminen ja sitaattioikeus. Lupia elokuvien julkiseen esittämiseen voi tiedustella M&M Viihdepalvelusta (Elokuvalisenssi.fi)Tässä linkki tuolle sivustolle, josta löytänee parhaiten tiedot. https://tekijanoikeus.fi/
Kyseessä on varmaankin tšekkiläisen Bohumil Hrabalin teos Liian meluisa yksinäisyys (Prílis hlucná samota, suom. Eero Balk, 2006).Voit lukea kuvauken teoksesta esimerkiksi Kirjasammosta :https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_78Kirjan saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä:https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1886394?sid=5073490140
Kysymyksesi on todella laaja ja myös epämääräinen. Tuosta ajasta löytyy tutkimusta monesta eri näkökulmasta (ihmisten järjestäytymisestä Kansa liikkeessä; naishistoriasta mm. Anne Ollilan tutkimukset) ja eri vuosikymmeniltä (esim. 1920-luku Vampyyrinainen ja Kenkkuinniemen sauna; 1930 -luku Ajan paineessa; Suomen modernisoitumisesta Matkoja moderniin. Perusteoksia ovat Suomen historian pikkujättiläinen; Suomen kulttuurihistoria -sarjat niin 1930-luvulta kuin 1970/1980-luvulta; W+G kustantama Suomen historia 1980-luvulta käsittelee jo arkea.
Kirjastojen aineistorekistereistä kannattaa hakea asiasanoilla arkielämä+historia; mikrohistoria, mentaliteettihistoria. Kaiken kaikkiaan gradua tekevän kyllä kannattaa käydä kirjastoissa paikan…
Yliopistokirjastojen yhteistietokanta LINDA antaa yhdistelmähaulla tilitoimistot ja historia kirjan nimeltä Ajan taseella 30, 1968-1998 : 30-vuotisjuhlakirja ja -matrikkeli, 170 sivua, julkaisija Kirjanpitotoimistojen liitto. Edelleen haku järjestöhistoriikit ja tilitoimistot antaa kirjan nimeltä Kirjanpitotoimistojen liitto r.y. 20 vuotta, jonka sisällöstä mainitaan:S. 5-29 Tavoitteista totta, S. 31-37 Hyvä tilitoimistotapa, S. 39-105 Tilinpäätösmuistio, S. 107-152 Tase-erittely- ja liiketietomalli. Julkaisija Kirjanpitotoimistojen liitto, 1988. LINDA-tietokannan mukaan edellinen kirja löytyy Helsingin kauppakorkeakoulun kirjastosta, Oulun yliopiston kirjastosta ja Åbo Akademin kirjastosta sekä jälkimmäinen kirja Joensuun, Lapin ja Oulun…
Yleisin oletus joulupukin esikuvaksi näyttäisi olevan piispa Nikolaus Turkin alueen Myrnasta 300-luvun alkupuolella.
Pyhää Nikolausta pidetään lasten suojeluspyhimyksenä, https://juhlakalenteri.finlit.fi/node/277
Joulupukin alkuperään on liittynyt monia muitakin perinteitä esim. suomalaiset nuuttipukit ja kekripukit.
https://vitsanensite.wordpress.com/2017/12/19/joulupukin-myyttinen-alkupera/
https://kekri.fi/
https://wiki.aineetonkulttuuriperinto.fi/wiki/Suomalainen_joulupukkiperinne
Joulupukin elämäntarinaa voi tutustua esim. Juha Wuolijoen ohjaamassa ja Marko Leinon käsikirjoittamassa elokuvassa Joulutarina.
Helmet-haulla löytyy myös lukuisia kirjoja joulupukista, esimerkiksi
Joulupukki : tuhatvuotinen arvoitus / Eero Perunka…
Kirja on norjalaisen kirjailijan Erna Oslandin Punaisen huoneen tyttö (Tammi 1994).
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa teosta kuvaillaan näin:
"Rikkan elämää varjostaa raskas salaisuus. Rikkan isä käy yötöissä. Hän on aina kotona iltapäivisin, kun Rikka tulee koulusta. Rikka ei puhu asiasta edes parhaalle ystävälleen Rigmorille. Mutta Rigmor aavistaa asioita ja antaa Rikkan äidille vinkin."
Verikokeen ottamista havainnollistavia videoita on verkossa runsaasti. Tässä yksi, joka on tehty Lapin ammattikorkeakoulun toimeksiantamana: https://www.youtube.com/watch?v=_5g_gUEYDxY&ab_channel=LapinAMKopiskeli…; Videossa selostetaan kokeen ottamisen eri vaiheet.
Lisää löytyy esimerkiksi googlettamalla "verikokeen ottaminen" ja valitsemalla hakutulokseksi videot. https://www.google.com/search?q=verikokeen+ottaminen&client=firefox-b-d…
Karonkasta eli tohtorinväitöstilaisuuden jälkeen järjestettävästä akateemisesta juhlasta on tietoa käytös- ja tapaoppaissa, esimerkiksi seuraavissa:
Raili Malmberg: Hyväksi tavaksi : käytösopas arkeen ja juhlaan
Uddenberg, Agneta: Hyvät tavat
Lassila, Sirkka: Uusi käytösen kultainen kirja
Väittelijälle tarkoitettuja ohjeita löydät yliopistojen nettisivuilta, esim. Oulun yliopisto:
http://www.hallinto.oulu.fi/viestin/yliopistolaisille/neuvottohtoreille…
ja Helsingin yliopisto:
http://www.helsinki.fi/tohtoriksi/karonkka.htm
Tarkoittanet kirjaa "Make over your metabolism". Suomesta sitä ei löydy maakuntakirjastoista eikä tieteellisten kirjastojen yhteistietokannasta. Englantilaisella kirjakaupallamme sitä näyttäisi olevan. Tilaamme Lahden kirjastoon yhden kappaleen. Lastu-tietokannasta voit seurata sen saapumista, aikaa voi mennä viikkoja.
Pakkokeinolain mukaan DNA-näyte voidaan tietyissä tapauksissa ottaa ja säilyttää rikoksesta epäillyltä ja rikokseen tuomitulta. Tunniste on myös poistettava rekisteristä tietyn ajan kuluttua.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1987/19870450
Mitään muita syitä näytteiden säilyttämiseen ei löytynyt.
Tämä on todennäköisesti Kantelettaren kansanruno. Kantelettaren runot ovat myös verkkojulkaisuna, kysytty loru on n:o 237: Palvelin minä rikasta miestä, ks. http://schulers.com/books/el/k/Kanteletar/Kanteletar57.htm
Runosta on useita erilaisia versioita, mm. lastenlaulukirjassa, joka sisältää myös CD:n on muunnelma runosta:
Kiekkumaralla: kansanlauluja lapsille, runo: Tiu vou vou, s.24-25.
Erkki ainamo on työskennellyt Yleisradiossa, mutta "Soi iltakellot" - laulun sanoituksen tarkkaa vuotta ei osattu kertoa edes Yleisradion arkistosta. Heidän mukaansa tarkkoja tietoja sanoittajista ei välttämättä löydy, säveltäjistä kyllä löytyy.Ylen arkiston antaman tiedon mukaan voi sanoa varmasti vain, että sanoitus on tehty ennen vuotta 1974, joka on hänen kuolinvuotensa.
Ainamo on toiminut suomentajana 1940-1960 luvuilla ja tässä on tietoja joistakin hänen sanoituksistaan ja suomennoksistaan:
Olavi Virta: Laila, tango, säv. Reino Terho [= Einari Marvia], san. Era. 1948 Fazer/Decca
Taru Pyhälä: Kuin päivänpaiste (Så skön som solen), laulelmafoksi, säv. Jerry Högstedt, san. Per-Anders [= Göran Hedén], suom. Erkki Ainamo [sama sävelmä…