Kohta löytyy Kalevalasta runosta 15, 369 säkeestä alkaen, vuoden 1849 Kalevalassa teksti on muodossa
kusta luu luhoksi mennyt,
siihen luuta luikahuta,
kusta liikkunna lihoa,
siihen liittele lihoa,
sijallensa siunaele,
asemellensa aseta:
luu luuhun, liha liha'an,
jäsenet jäsenihinsä!"
Kalevalasta on monia eri versioita, ensimmäinen julkaisu oli vuonna 1835, mutta myöhemmin Kalevalasta on tehty lukuisia mm. kouluun työstettyjä lyhenneltyjä ja selkosanaisia versioita, http://neba.finlit.fi/kalevala/index.php?m=10&s=79&l=1
1835 Kalevalasta tuo tekstin kohta puuttuu vielä kokonaan (8. runo, säkeet 227-235). Tarkastin kohdan useista kouluille lyhennellyistä Kalevaloista, mutta en löytänyt tätä tekstimuotoa. En…
Tässä muutama löytämäni juttu aiheesta:
https://psycnet.apa.org/record/2007-06470-009
https://theconversation.com/the-psychology-of-roller-coasters-99166
Tarkastin Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta, että ko. teosta ei ole suomennettu. Virallista suomennostakaan ei siten voi osoittaa. On tiestysti mahdollista, että sitaatti on suomennettu jotakin tarkoitusta varten. Tietoja tästä en kuitenkaan löytänyt.
Tarkistaisitko, että sähköpostiosoitteesi on tallennettu oikein ja Omissa tiedoissasi ilmoitustavaksi on valittu sähköposti. Varmista lisäksi, ettei sähköpostilaatikkosi ole täynnä ja ettei roskapostisuodattimesi estä kirjaston ilmoituksia.
Ilmoitukset tulevat osoitteista circadm@kirjtuo1.helmet.fi tai exporter@kirjtuo1.helmet.fi. Salli postin vastaanottaminen näistä osoitteista.
Valitettavasti Tuusulan kirjastoista ei löydy yksittäistä kirjaa tästä aiheesta. Lähimmäs tätä aihetta pääsee ehkä kirja nimeltä Suomen talouselämän rakenne ja kehitys. Tämä kirja löytyy Järvenpään kirjastosta ja voidaan tilata sinulle tänne Tuusulaan. Koska kirja ei ole nyt täällä paikalla, en pysty suoraan sanomaan, käsitelläänkö siinä Suomea kokonaisuutena vai maakunnittain eriteltynä.
Internetistä löytynee helpommin ajantasaista tietoa aiheesta.
Kannattaa katsoa esim. Varsinais-Suomen elinkeino,- liikenne- ja ympäristökeskuksen sivut osoitteessa http://www.ely-keskus.fi/fi/elykeskukset/varsinaissuomenely/Sivut/defau…
Turun kaupungin nettisivuilta www.turku.fi löytyy hyviä linkkejä kohdasta "Työ ja elinkeinot". Esim. "Elinkeinot ja…
Sitaatin suomennos löytyy Rilken teoksesta Kirjeitä nuorelle runoilijalle (Tai-teos 1993), jonka saksankielinen alkuteos Briefe an einen jungen Dichter ilmestyi Leipzigissä 1929. Liisa Enwald on suomentanut 23.4.1903 päivätyn kirjeen ko. kohdan seuraavasti:
"Suokaa arvostelmillekin oma kasvunsa, hiljainen ja häiriötön, sillä sen on, kuten jokaisen edistysaskeleen, saatava ponnistaa esiin syvältä minkään estämättä tai kiirehtimättä. Kaikesta ollaan raskaana ja sitten se synnytetään."
Kummassakaan kysymässäsi kirjassa ei ollut yhdeksänsakaraisesta tähdestä selitystä. En onnistunut löytämään mitään suomenkielistä selitystä tähän hätään, mutta englanniksi löytyy googlaamalla esim. http://www.bahai.com/Bahaullah/symbol.htm .
Kirja ei valitettavasti ollut omassa kirjastossani hyllyssä, mutta soitin kirjastoon, jossa se oli paikalla. Kirjaa tutkiskellut työntekijä sanoi, että hän ei kovin hyvin osaa ruotsia ja hänen arvionsa oli, että hän pystyy sitä kyllä lukemaan, ettei teos vaikuta sietämättömän vaikealta, mutta ei hirvittävän helpoltakaan. Paras tapa on kokeilla, olisiko tuo sopivan tasoista tekstiä omalle kielitaidolle. Kirja ainakin vaikuttaa kiinnostavalta.
I am he that aches with love on yksi Walt Whitmanin runoista, joka ei sisälly mihinkään tähän mennessä suomennettuun Whitman-valikoimaan: Ruohonlehtiä (1954; suomentanut Viljo Laitinen), Ruohoa (1965; suomentanut Arvo Turtiainen) ja Valitut runot (2007; suomentanut Markus Jääskeläinen). Vaikka kirjojen nimien perusteella voisi niin ajatellakin, Laitisen ja Turtiaisen käännökset eivät sisällä Leaves of grassia kokonaisuudessaan, vaan ainoastaan poimintoja runoilijan lähes kuolemaansa saakka paranteleman alkuperäisen kokoelman lopullisen version runoista.
Tarkoittanet Julia Cameronin kehittämää luovuusharjoitusta, aamusivuja. Harjoituksessa kirjoitetaan aamuisin kolme sivua tajunnanvirtaa.
https://orivedenkulttuuri.fi/aamusivut-toimivat-seka-arjen-etta-kirjoit…
https://juliacameronlive.com/the-artists-way/
https://kukkalaakso.com/aamusivut/
Palvelussa on aiemmin vastattu hieman vastaavanlaiseen kysymykseen https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-harantappoase-on-saanut-nimensa
En löytänyt tietoa, miksi kirjan nimeksi tuli juuri Häräntappoase. Oliko se Härkösen vai ehkä kustantajan ehdotus.
Kirjassa Miten kirjani ovat syntyneet 5 (WSOY, 2012) Anna-Leena Härkönen kertoo kirjan synnystä. Hän oli viettänyt aikaa sukulaistensa kanssa Pohjanmaalla ja Vaasassa. Siellä hän alkoi kirjoittaa ylös nuorten sanontoja, koska halusi tallentaa nuorison kieltä. Sieltä tuli idea kirjaan, mutta kirjan nimeamistä ei tässä kirjoituksessa sivuta.
Maalauksella ei ilmeisesti ole suoraa kristinuskoon liittyvää yhteyttä, enemmänkin symboliikkaa liittyen taiteilijan sairastumiseen, sekä siitä toipumiseen.
Kansallisgallerian sivulla maalauksesta kerrotaan mm. näin:
.."Teos puhuttelee meitä varmaankin siksi, että se on niin arvoituksellinen. Mitä oikeastaan tarkoittaa, että kaksi vakavannäköistä poikaa kantavat päänsä loukannutta enkeliä keväisen karussa maisemassa? Enkelikin näyttää paremminkin enkelinpukuun pukeutuneelta tytöltä kuin eteeriseltä ilmestykseltä"..
.."Hugo Simberg kärsi loppusyksystä 1902 kevääseen 1903 vakavasta hermosairaudesta ja oli hoidettavana Diakonissalaitoksen sairaalassa Helsingin Kalliossa. Sairaudesta toipuminen tuntui Simbergistä suoranaiselta ihmeeltä ja…
Kävin läpi teokset:
Kuvataiteilijat 1986. Suomen taiteilijaseura, 1987
Kuvataiteilijat 1991, Kustannusosakeyhtiö taide, 1991
Kuvataiteilijat 2004, Suomen taiteilijaseura, 2004
Näistä teoksista en löytänyt sopivaa nimikirjainyhdistelmää. Taiteilija ei tietysti signeeraa teostaan välttämättä virallisilla nimillään. Toisaalta, taiteilija ei välttämättä ole suomalainen.
Kannattaa ehkä käydä selaamassa Suomalaisten taiteilijoiden signeerausmatrikkeli. Toimittanut Juha Valli. 1992
Kirjan käsikirjastokappaleet ovat luettavana Rikhardinkadun ja Pasilan kirjastoissa.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1103278?lang=fin
Suurimmat huutokauppakamarit auttavat töiden arvioinnissa. Antiikkiliikkeistä ja…
Olisin itsekin ehdottanut Ruokaviraston puoleen kääntymistä, mutta olet sieltä ilmeisesti jo saanut kielteisen vastauksen. Ruokaviraston sivuilla on lista sen käyttämistä elintarvikelaboratorioista, joista Helsingissä sijaitsevat Eurofins Scientific Finland-niminen yritys ja Metropolilab Oy. Omilla sivuillaan nämä laboratoriot ilmoittavat palvelevansa myös yksityishenkilöitä, mutta ilmeisesti ne tekevät elintarvikeanalyysejä vain tietyillä osa-alueilla, kuten allergeenit, mikrobiologia tai orgaaniset vierasaineet. Aina voit tietysti kokeilla ottaa yhteyttä suoraan näihin laboratorioihin.Muut netistä löytyvät laboratoriot ovat lähinnä kliinisiä laboratorioita eli tutkivat vain ihmisten tai eläinten näytteitä.Lähteet:Ruokavirasto.fi.…
Tällaista lauluvihkoa en onnistunut tunnistamaan. Periaatteessa suomalaisten julkaisujen pitäisi sisältyä Kansalliskirjaston kokoelmaan, mutta kokoelmasta voi puuttua julkaisuja tai niitä ei ehkä ole kuvailtu niin tarkasti, että niitä voisi etsiä esimerkiksi niihin sisältyvien laulujen nimillä. Kysymyksestä ei selviä, onko vihkosessa pelkät laulujen sanat, jolloin se on kirja, vai sisältääkö se myös laulujen nuotinnokset, jolloin se on nuotti.Kansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fi
Tilastokeskus kerää kuntien rakennusvalvontaviranomaisilta tietoa myönnetyistä rakennusluvista. Oulun kaupunginkirjastossa on Tilastokeskuksen julkaisu Myönnetyt rakennusluvat 2005, elokuu, mutta siinä on vain koko maata koskevat tiedot. Kunta- ja seutukuntatason tilastoista saa tietoa Tilastokeskuksen Oulun aluepalvelusta, sähköposti: oulu@tilastokeskus.fi, puhelin: (08) 535 1410, faksi: (08) 535 1430.
Jos kyseessä on seuraava teos: Autio, Matti: Vuosisata paperiteollisuutta, 1972, niin se kuuluu Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan varastokirjaston kokoelmiin.
Kirja kertoo paperiteollisuuden historiasta ja mukana on myös Myllykoski, mutta myös muita tehtaita.
Kirja ei ole juuri nyt paikalla.
Varauksen ko. kirjaan voi tehdä missä tahansa pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen toimipisteessä joko puhelimitse tai paikan päällä.
Varauksia voi tehdä pääkaupunkiseudun yhteiseen Helmet-aineistohakuun (http://helmet.fi ) myös internetin kautta. Varauksen tekemiseen tarvitaan kirjastokortin numero ja pin-koodi.
Aiheesta löytyy mm.:
Venäläis-suomalainen sotilassanakirja (1940)
Venäläinen sotilaslyhennyssanasto (1940)
Rysk-svensk militäordbok (1960)
Brassey's multilingual military dictionary (1987)
Russian-English English-Russian military dictionary (1983)
Yllämainitut teokset löytyvät Maanpuolustuskorkekaoulun kirjaston käsikirjastosta, niitä ei lainata.
