Suomen ilmailumuseolla on kirjasto, jossa myös tavallinen yleisö voi asioida tutkijoiden ja viranomaisten lisäksi. Kirjasto on normaalisti auki arkisin klo 11-17. Muinakin aikoina vierailu on mahdollista sopimuksen mukaan. Kirjasto lainaa osaa kirjoista asiakkaille, kaikkia kirjoja ja mitään ilmailulehtiä ei lainata. Kopioita voi ottaa tarvittaessa pientä maksua vastaan.
Suomen ilmailumuseo on Vantaalla, osoite on Tietotie 3, puh. 09-8700 870
Kädessäni on Helka Varhon Humiseva harju -suomennus vuodelta 1971 (WSOY). Siinä kohta kuuluu seuraavasti:
Rakkauteni Lintonia kohtaan on kuin metsän puut: aika muuttaa sitä niinkuin talvi puiden lehtiä. Rakkauteni Heathcliffiin muistuttaa ikuista kalliota: se tuottaa vähän näkyväistä iloa, mutta on välttämätön.
Emme valitettavasti onnistuneet löytämään runon tekijää tai selvittämään sen alkuperää. Jos joku vastauksen lukija tunnistaa sen, niin tiedon runon alkuperästä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Signeerausten tunnistaminen vaatii asiantuntijan arvioinnin, esim. taidehuutokaupoista näitä voi kysellä. Tässä muutama osoite:
https://www.bukowskis.com/fi
https://www.hagelstam.fi/
https://www.helander.com/
Yksi teos tähän liittyen löytyi Turun pääkirjaston kokoelmasta: Valli, Juha: Suomalaisten taiteilijoiden signeerausmatrikkeli vuodelta 1992,
tämä on pieni vihkonen. Jos tämä teos kiinnostaa, sen voi halutessaan varata Vaski-verkkokirjaston kautta.
https://vaski.finna.fi
Kuvataiteilijamatrikkeli-sivuston kautta voi myös hakea taiteilijoita.
https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/
Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy asiasanalla 'tanssiterapia' seuraavat teokset:
Jalka potkee, mieli notkee: liikunta mielenterveyden tulkena (SMS-tuotanto, 1995),
Esitttävän taiteen psykologia (Puijo, 1997) sekä
Wilson, Glenn, Mieli ja taide (Mielenterveyden keskusliitto, 2000).
Teoksissa, jotka käsittelevät musiikki-, luovuus-, draaama- tai taideterapiaa saattaa olla mainintoja myös tanssiterapiasta.
Aineiston saatavuustiedot voit tarkistaa esim. Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmatietokannasta osoitteesta
http://jkl226.jkl.fi:8001/Intro?formid=form2&sesid=1083748127 tai tiedustelemalla kirjastosta.
Vaasan kaupunginkirjastossa on Galleri 1- kielikurssi, johon kuuluu tekstikirja ja 3 cd-äänilevyä (on tällä hetkellä lainassa). Kokoelmissamme on myös Galleri 2- kielikurssi ja Galleri grammatik-kirja on tilattu meille.
Porvoon kaupunginkirjaston sukunimikirjoista kysymäänne sukunimeä ei löydy. Muita Siika-alkuisia nimiä löytyy, joista joidenkin alkuperä on lähtöisin samannimisesta paikkakunnasta tai järven tai muun vesistön nimestä.
Wikipediasta löytyy Siikamäki niminen paikka:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Siikam%C3%A4ki-Peiposj%C3%A4rvi
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimiarkistosta kannattaa tiedustella sukunimen Siikamäki alkuperää. Linkistä löytyy nimistöhuollon neuvontapuhelin.
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=118
Kysymyksestäsi ei selviä, kuinka paljon tiedonhakua olet tehnyt ja mihin lähdeaineistoon olet jo tutustunut. Siksi vastauksessani, joka on lähinnä tiedonhakuun opastava, saattaa olla sinulle jo tuttuja asioita ja lähteitä.
Ensinnäkin kannattaa tutustua Bonniersin kustantamaan Ruotsin kirjallisuushistorian osaan 3: Från modernism till massmedial marknad 1920-1995 (1999). Kirjasta saa hyvän yleiskuvan tarkasteltavaan ajanjaksoon. Myös jokin muu vastaava kirjallisuudenhistoria käy.
Seuraavaksi on pohdittava miten ja minkälaisia hakusanoja käyttäen aineistoa löytyy erilaisista tietokannoista. Lindasta (korkeakoulukirjastojen yhteisluettelo) sanat TYÖLÄISKIRJALLISUUS (myös: arbetarlitteratur) RUOTSI ja-operaattorilla yhdistäen löytyy…
Suomessa ilmestyvien ilmaisjakelulehtien yhteystiedot löytyvät ainakin teoksesta Ilmoitushinnat 2002 : printtimedian perushakemisto. Teosta julkaisee Levikintarkastus Oy.
Kirja on luokassa 07.1 mutta Turun kaupunginkirjaston pääkirjastossa teos on toisen kerroksen lehtisalissa lehtihyllyjen yhteydessä. Teosta voi lukea ja kopioida täällä, lainattavaa kappaletta meillä ei ole. Ilmaisjakelulehtien tiedot löytyvät sivuilta 83-107.
1500-luvulla syntyneeltä englantilaiselta runoilijalta George Witheriltä ei ole suomennettu yhtään runokokoelmaa. Myöskään kahdessa runoantologiassa, Aale Tynnin toimittamassa ja suomentamassa Tuhat laulujen vuotta ja Eino Railon toimittamassa Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 3 (englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja)) ei ole hänen runojaan. Vaikuttaa siis siltä, ettei suomennosta löydy.
Vastauksena kysymykseenne viittaan
Suomen asetuskokoelman sopimussarja,
ulkovaltain kanssa tehdyt sopimukset 1965
Sopimukset: 6/1965 ja 7/1965
7/1965 s. 42
Suomennos: Aavaa merta koskeva yleissopimus
vrt. oikean palstan rinnakkaisteksti:
Convention on the high seas
Valtiosopimusten viitetiedot löytyvät:
www.finlex.fi
Finlex / Valtiosopimukset / Valtiosopimukset viitetietokanta / 1965
Painettuna Suomen asetuskokoelman sopimussarja/Suomen säädöskokoelman sopimussarja on mm. Eduskunnan kirjaston kokoemissa.
Paikallinen raati löysi Aale Tynnin runon, jonka nimi on Linnunpesä. Siinä lintuemo todellakin nokkii rinnastaan untuvia, kun maan ruohot olisivat liian karheita. Runo on julkaistu v. 1947 teoksessa Soiva metsä; myöhemmin Aale Tynnin Kootuissa runoissa v. 1955 (s. 187); ja vielä ainakin teoksessa Valo ja varjo 1983, toim. Ritva Ahonen ja Kaarina Sala.
Oletan että hakemasi Myrskyluodon Maija on tämä kuusiosainen televisiosarja vuodelta 1975. Tämä sarja löytyy HelMet kirjastojärjestelmästä ja on varattavissa. Sarja on jaettu kolmeksi erilliseksi videokasetiksi ja ne täytyy varata jokainen erikseen. Varauksen voitte tehdä missä tahansa pääkaupunkiseudun HelMet kirjastossa tai nettisivuillamme osoitteessa www.helmet.fi
Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmissa ei ole Ljuko Dashvarin kirjoja suomeksi eikä englanniksi. Tarkistin kansallisbibliografia Fennicasta, joka on luettelo suomalaisesta julkaisutoiminnasta, eikä sieltä löytynyt Dasvarin kirjojen suomennoksia, joten niitä ei ole suomennettu. Tarkistin myös maakuntakirjastojen ja yliopistokirjastojen kokoelmat ja ikävä kyllä niistä ei löytynyt Dashvarin kirjoja englanniksi.
Seuraavissa kirjoissa on käsitelty 1960-luvun nuorisokulttuuria:
Täältä tulee nuoriso: 1950-1979, toimittanut Kai Häggman ( WSOY, 2006)
Ilkka Heiskanen: Lättähatuista punkkareihin ( Otava, 1985)
James päällä joka säällä ( Heinolan kaupunginmuseo, 2011)
Mikko Vienonen: Koit nyt rauhoittu: tositarinoita pop-villitysten tulosta pikkukaupunkiin ( Teos, 2009)
Katja-Maria Miettunen: Menneisyys ja historiakuva : suomalainen kuusikymmentäluku muistelijoi-den rakentamana ajanjaksona ( Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2009)
Pop- rauha- rakkaus: 1960- ja 70-lukujen elämää ja ilmiöitä / [toimittajat: Maija-Riitta Kallio, Ville-Matti Rautjoki (Lahden taidemuseo, 2008)
Ulkoasiainministeriön Turvallisuusohjeita matkalle -tiedotteessa sanotaan mm. näin:
"Tarkista ajoissa, että matkustusasiakirjat ovat kunnossa (passi
voimassa vähintään 6 kuukautta matkan päättymisen jälkeen)."
Ohjeet ovat yleisiä, eivät siis koske mitään maata erityisesti. Kokonaisuudessaan ohjeet löytyvät täältä:
http://formin.finland.fi/public/download.aspx?ID=24145&GUID={559DB272-6229-4535-B071-450005962426}
Juna ei näytä kulkevan Montenegron Podgoricasta Albanian Skoderiin (kirjoitetaan ainakin myös Shkoder tai Skader):
http://www.zcg-prevoz.me/timetable-international.html
Tällä aiemmin käytössä olleella junayhteydellä näyttää olleen korjaustöitä jo pidemmän aikaa.
Myöskään bussiyhteyttä kaupunkien välillä ei ilmeisesti ole:
http…
HelMet-kirjastojen musiikkiuutuudet löytyvät seuraavasti:
Vieritetään HelMet-palvelusivuston etulehteä alaspäin kohtaan "Uutuudet". Kuvassa on aina neljän kirjan kansikuva. Klikkaamalla kohdasta "Uutudet" aukeaa sivu, jolla on paljon linkkejä eri aineistoryhmien uutuuslistoihin. Sama sivu aukeaa myös linkistä "Lisää uutuuksia". Musiikkiuutuudet löytyvät aukeavan sivun oikeasta laidasta. Kustakin linkistä ("pop ja rock", "jazz ja blues" jne.) aukeaa puolestaan lista uusimmista hankinnoista.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://luettelo.helmet.fi/screens/uutuudet_fin.html
Eniten englanninkielisiä näytelmiä on Pasilan kirjastossa, 85 eri näytelmää. Lisäksi Pasilassa on englanninkielisiä lasten näytelmiä (6). Määrä suurenee vielä, kun mukaan otetaan Pasilan kirjastossa sijaitsevan kirjavaraston näytelmät, joita on 20. Näytelmissä on sekä alunperin enlanniksi kirjoitettuja että käännöksiä. Luettelon Helmet-kirjastojen englanninkielisistä näytelmistä löydät alta. Sivun vasemman reunan linkistä Sijainti pääset valitsemaan tietyn kirjaston kokoelman:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sd%3A%28n%C3%A4ytelm%C3%A4t%…
Helsingin juutalaisen seurakunnan verkkosivuilla todetaan yksiselitteisesti "Hautausmaalla tulee miesten käyttää hattua tai kipaa.". Mitään perusteluita ei määräykselle anneta, mutta oletettavasti taustalla on Talmudin määräys peittää pää rukouksen ajaksi (ks. https://fi.wikipedia.org/wiki/Kipa). Naisten pukeutumisesta tai päähinepakosta ei sivuilla sanota mitään, mutta yleiset juutalaisuuteen liittyvät perinteet edellyttävät myös naisilta pään peittämistä esimerkiksi huivilla. Jotkut ei-ortodoksijuutalaiset sallivat myös naisten käyttävän kipa-päähinettä, mutta perinteisesti se on vain miesten päähine.
Heikki Poroila
Lainaaminen kirjastosta edellyttää kirjastokorttia. Sen saa, jos on osoite Suomessa. Voitte siis poiketa jossakin Helmet-kirjastossa saadaksenne kortin (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen). Tarvitsette mukaanne kuvallisen henkilötodistuksen. Kortilla voitte lainata vapaasti kirjoja.
