Hanna Hienohelma ja Maija Miettiväinen esiintyvät Kerttu Juvan teoksessa Näin tehtiin tupa. WSOY 1953.
Reestä putoava "lappalaislapsi" esiintyy Zacharias Topeliuksen sadussa Tähtisilmä. Satu löytyy useastakin Topeliuksen satukokoelmasta mm. Lukemisia lapsille 1 ja Topeliuksen satuaarteet. Sadusta on myös kuvakirjaversio Tähtisilmä, jonka on kuvittanut Veronica Leo. Sadun loppu on sen verran mielenkiintoinen, että se kannattaa lukea ja tulkita aikuisiällä uudestaan.
Tällaista runoa en valitettavasti onnistunut löytämään. Lähes kysymyksessä mainitulla tavalla kyllä alkaa Pääskynen-lehdessä julkaistu nimimerkki Priskan (Salme Setälä) tarina Jänöläisten pesumatka.
"Ensi lumi oli satanut. Maa hohti ja kimmelsi valkeiden lumihiutaleiden peittämänä. Olipa se somaa." (Pääskynen nro 22, 15.11.1924, s. 5)
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/977266?page=5
Helmet-kirjastojen sivuille on koottu kirjavinkkeja eri aiheista. Aiheina ovat mm. kiusaaminen, erilaisuus, tunteet ja riitojen sopiminen. Täältä voisi löytyä teillekin sopivaa luettavaa:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Lapset/Kasvattajille/Kuvakirjat_eri_aihepiir…
Lisäksi alla mainituista voisi olla hyötyä:
- Erilaiset ystäväni / [kuvitus:] Emma Damon
- Emma menee esikouluun / [teksti:]Pirkko Harainen ; [kuvat] Leena Lumme
- Milla puhuu tuhmia / Aline de Pétigny, Nancy Delvaux
Tällaista lukukampanjaa ei ole ollut. Alla kuitenkin muutama tänä (2017) vuonna julkaistu nuorten novellikokoelma:
Neljä / Veronica Roth
Afroditen askelin / Anne Salovaara
Teinikalenteri / Juha Mäntylä (toim.)
Lemmikkilyhärit / Tuija Lehtinen
Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista. Alla linkki listaan, jossa on myös vanhempia nuorten novelleja:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sd%3A%28nuortenkirjallisuus%29%20d%3A%28novellit%29%20f%3A1%20l%3Afin__O-date__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Pearl S. Buckin romaani The Mother (1933) julkaistiin suomeksi nimellä Äiti vuosina 1934, 1939 ja 1952. Käännöksen tekijä on Seere Sario. Kirjailijan oikea nimi oli Seere Salminen (1894-1977). Hän kirjoitti myös nimimerkeillä Serp, Marja Orsi ja Marja Salminen. Elsa Soinin kanssa hän kirjoitti yhteisellä nimimerkillä Tuttu Paristo.
Heikki Poroila
Pahoittelen, että olet saanut pelin sijasta tyhjän kotelon. Asia selviää, kun menet käymään lähimmässä Helmet-kirjastossa, annat kotelon kirjaston palvelupisteen henkilökunnalle ja kerrot, että kotelo oli tyhjä. Henkilökunta voi sitten ruveta selvittelemään puuttuvan pelin kohtaloa ja tehdä sinulle varauksen toiseen kappaleeseen samasta pelistä. Ei tästä sinulle mitään muita vaikeuksia koidu kuin se vaiva, että joudut käymään kirjastossa ja sitten vielä odottelemaan, ennen kuin saat pelin.
Useimmissa kirjastoissa konsolipelit lainataankin henkilökunnalta eikä automaatista, koska pelikotelot pidetään hyllyissä tyhjillään ja niissä on ilmoitus, jossa kehotetaan pyytämään kotelon sisältö henkilökunnalta. En tiedä, mitä kirjastoa käytit,…
Saavutettavuuskirjasto Celian asiakkaaksi voi rekisteröityä Vantaalla kaikissa kirjastoissa ja Helsingissä useimmissa kirjastoissa. Tarkemmat tiedot löytyvät Helmet-sivulta kohdasta Kirjastot ja palvelut hakusanalla Celia. Linkki Helmet-sivulle https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut.
Tässä lukuvinkkejä:Sandra Brownin kirjatLisa Jewellin kirjatMirva Saukkola: Silkkiä, safiireja ja salaisuuksia; Siveltimenvetoja ja silmänlumetta Vera Vala: Arianna de Bellis -sarjaRosie Walsh: Hän lupasi soittaa
Vanhemmassa taiteessa sielua kuvataan usein jonkinlaisena ihmishahmona, joka saattaa olla ihmisen kehoa pienempi tai hohtaa valoa. Sielun kuvaaminen savunkiehkurana tms. ei tunnu olevan vanhemmalle taiteelle kovinkaan tyypillistä. Elokuvissa ja vastaavissa tätä visuaalista keinoa on luultavasti käytetty, koska sielulle on täytynyt keksiä jokin näkyvä muoto. Taustalla voi olla myös ajatus kummituksista läpinäkyvinä, usvamaisina hahmoina.
Virallista nuottia ei kappaleesta näytä julkaistun. Musescore-sivustolta kappaleesta löytyy pianosovitus, mutta siihen ei ole nuotinnettu laulumelodiaa.
Hessu (=Vuorinen, Helena)
Koska susta tulee nainen?
En halunnut samaa maailmaa.
Nämä ovat Jyväskylän kaupunginkirjaston Pääkirastossa saatavana.
Muut voidaan tilata kaukolainana.
Lainat eivät eräänny normaalisti rajoitettujen palvelujen aikana. Lisätietoa täältä: https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Asiointi_Helmetkirjastoissa_3011311(218105).
Laivoja rakennetaan eri käyttötarkoituksiin ja erilaisten mallien mukaan, joten mitään yleispätevää kaavaa laivan korkeuden määrittämiseksi tuskin on, toisin kuin esimerkiksi laivan painonlaskennan suunnittelussa. Oletettavasti eri telakkayhtiöillä ja rakennesuunnitteluun erikoistuneilla insinööritoimistoilla on myös mittoja koskevia liikesalaisuuksia. Esimerkiksi Masa-Yards kertoo sivuillaan laivanrakennusprosessistaan asiakasystävällisesti, mutta ilman tarkkoja tietoja. Liikenneviraston ohjeessa laivaväylien suunnittelusta kerrotaan, että laivojen mittasuhteet vaihtelevat niiden käyttötarkoituksen mukaan.
Lisää laivanrakennuksesta ja laivasuunnittelusta voi lukea esimerkiksi Turun ammattikorkeakoulun…
Saimme lukijalta kommentin: Minusta kysymyksen kuvaus kuulostaa Anne McCaffreyn Pernin lohikäärmeritarit -sarjalta. Ensimmäinen osa Lohikäärmeen lento. Vain kolme kirjaa suomennettiin, mutta englanniksi löytyy paljon lisää osia. Ehkä tuo on etsimäsi kirjasarja.Olisikohan mahdollista, että muistikuvissa kaksi erillistä lohikäärmeaiheista fantasiakirjasarjaa on sekoittunut yhdeksi? Osa vihjeistä nimittäin näyttäisi viittaavan yhteen, osa toiseen suuntaan.Luolat ja nuori nainen päähenkilönä johdattelevat ajattelemaan Patricia C. Wreden Lumotun metsän kronikat -sarjaa (Lohikäärmeen prinsessa, Lohikäärmeen etsintä, Lohikäärmeen retkikunta, Lohikäärmeen kummilapsi; suomennokset julkaistu vuosina 2001–03). Päähenkilö on prinsessa Cimorene. Tämä…
Ruotsiksi löytyy mm. seuraavat: Gedge, Pauline: "Solens dotter" ja "Den tolfte förvandlingen"; Grant, Joan: "Jag var Egyptens drottning"; MIka Waltarin Sinuhe on käännetty ruotsiksi; uudempaa edustavat Christian Jacqin "Ramses"-sarja sekä Margaret Georgen "Kleopatra"-sarja. Uusi elämäkerta on 2000 ilmestynyt Joaan Fletcherin "Farao", joka kertoo Amenhotep III:sta.
Porin kauupungikirjastossaa esim. seuraava teos:
Hyytiä, Riina
Teoksen nimi Ennen kuin kamera käy : ideasta kuvauksiin : tekijät kertovat
Julkaisutiedot [Helsinki] : Taideteollinen korkeakoulu, 2004
http://weborigo.pori.fi/
Suomen elokuva-arkiston kirjastossa esim. seuraavat teokset:
The European film production guide : finance, tax, legislation / Andersen, Arthur
London : Routledge, 1996. - 461 s.
ISBN 0-415-13665-2
Honthaner, Eve Light
The complete film production handbook
3rd ed, Boston, MA : Focal Press, 2001. - xix, 514 p. ; 28 cm + CD
ISBN 0-240-80419-8
Includes indexes.
QUEENAN, Joe
The unkindest cut : how a hatchet-man critic made his own $7,ooo movie and put it all on his credit card / Queenan, Joe
London : Picarion, 1996. -…
