Jotta konsertista tehtyä tallennetta voisi laillisesti levittää julkisesti, pitäisi sekä sävellysten (Teosto) että esittäjien (Gramex) osalta hankkia ns. mekanisointilupa. Sitä tarvitaan normaalisti kaupallisten äänitteiden valmistamiseen, mutta jos teokset eivät ole opinnäytteessä sitaattioikeuden perusteella, niiden levittämiseen tarvitaan lupa.
Tilanne on hiukan toinen, jos tämä opinnäytteen liitteenä oleva tallenne on tehty kaikkien asianosaisten luvalla ja tieten. Kun tallennetta ei ole tehty kaupalliseen levitykseen, pelkkä lupa riittänee käyttämiseen opinnäytteen yhteydessä.
Jos lupia ei ole pyydetty eikä niitä haluta ryhtyä pyytämään, kirjasto voi ratkaista asian ottamalla äänitteen erilleen kirjallisesta työstä ja laittamalla vain…
Vasen jalkani ja Jonnekin päivästä pois ovat kaksi eri kirjaa, molemmat omaelämäkerrallisia. Vasen jalkani kertoo minä-muodossa Brownin lapsuuden tarinan. Jonnekin päivästä pois on näistä kahdesta romaanimaisempi ja kertoo kirjailijan perheen elämästä 1940- ja 50-lukujen Dublinissa.
Vaikka Pirkanmaan kirjastoista ei löydy Christy Brownia englanniksi, hänen teoksiaan kyllä löytyy muista kotimaisista kirjastoista. Voit helposti saada niistä minkä tahansa luettavaksesi tekemällä siihen omassa kirjastossasi kaukolainatilauksen.
Helsingin kaupunginkirjastossa ei peritä myöhästymismaksua alle 15-vuotiaan kortilla lainatusta aineistosta. Poikkeuksena kuitenkin videot ja cd-romit. Tarkempia ohjeita näet Kirjastopalvelun oppaasta osoitteessa http://www.lib.hel.fi/virkku/
Katso kohta MAKSUT http://pandora.lib.hel.fi:6080/hs/solution/h23/q110.htm
Sven Pahajoen kirja Dominick Arduin : seikkailijan salaisuus (Revontuli, 2004) kertoo Arduinin syntyneen Pariisissa 7. helmikuuta 1960. Teos perustuu laajaan kirjalliseen aineistoon ja Arduinin läheisten haastatteluihin. Siinä määrin seikkaperäiseltä Pahajoen selvitystyö vaikuttaa, että olisin taipuvainen pitämään hänen antamaansa tietoa oikeana.
Listasin alle muutaman viitteen, jotka käsittelevät pankkien kilpailua tai asuntorahoitusta. Näissä voisi olla jotain myös aiheesta.
Suomen pankkiyhdistyksen Pankkikatsaus, josta listassa on kaksi artikkelia, voisi olla hyvä lähde 1990-luvun ja 2000-luvun alun osalta. Pankkikatsaus on ilmestynyt vuosina 1993-2006.
Pankkiyhdistys on nykyisin Finanssiala ry http://www.finanssiala.fi/. Sieltä voisi löytyä asiantuntemusta kuluttajakäyttäytymisestä.
Uusia 2017-2019:
Digitalisaatio lisää kilpailua pankkitoimialla
http://urn.fi/URN:NBN:fi:bof-201704211248
Yhdysvallat asuntorahoituksen murroksen edelläkävijänä
http://urn.fi/URN:NBN:fi:bof-201910181537
Vanhempia asuntorahoituksesta:
Asuntorahoitus Euroopassa
Suomen pankkiyhdistys…
Pitkä numerosarja ja kirjain sen edessä on ompelukoneen sarjanumero. P (huom. ei sis. R) 360 859 viittaa Singerin malliin 48K, jota valmistettiin vuonna 1900 yhteensä 49 500 kappaletta. PR-alkuisia sarjanumeroita ei löytynyt tietokannasta.
Ompelukoneen arvoon vaikuttaa mm. koneen kunto, ja lopullinen hinta muodostuu myyjän ja ostajan kohdatessa.
Lisätietoja Singer-ompelukoneista:
Lista sarjanumeroista: http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-sewing-machine-serial-number-database.html
Lista malleista: https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/model-list/
Lisätietoa mallista 48K: http://needlebar.org/nbwiki/index.php/Singer_48K
Näyttää siltä, että molemmista elokuvasta on olemassa VHS-tallenne, mutta valitettavasti näitä ei ole saatavilla missään Suomen kirjastossa.
https://www.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_101796/
https://www.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_102468
Asiaa voisi selvitellä Spes patriae teoksesta 1978. Linkki finna hakuun. Siitä löytyvät kaikki suomen ylioppilaskuvat vuodelta 1978.Padasjoen lukion ylioppilaat voisivat löytyä myös Etelä-Suomen sanomien arkistosta. Linkki finna hakuun.Valitettavasti ei ole mitään yhteistä hakuteosta tai arkistoa kaikista Suomessa valmistuneista ylioppilaista, vaan heitä pitää etsiä koulujen ja paikallislehtien arkistojen avulla.
Kattavimmat englanninkielisen kirjallisuuden luettelot, joihin pääsee vapaasti Internetin kautta, ovat 1) amerikkalaisen Kongressin kirjaston luettelo http://catalog.loc.gov 2) englantilaisen British Libraryn luettelo http://blpc.bl.uk. Laajin luettelo on WorldCat, http://worldcat.org/. Viimeistään WorldCatista käännösten pitäisi löytyä, jos sellaiset on olemassa.
Haku täytyy tehdä siten, että ensin etsii tekijän nimellä hänen kaikki teoksensa (tai suoraan vain hänen englanniksi julkaistut teoksensa). Käännettyjen kirjojen tarkoista tiedoista näkee, mikä on ollut niiden alkuteos. Skandinaaviset kirjaimet voivat aiheuttaa yllätyksiä. Jos nimellä ”möller” ei löydy teoksia, kannattaa kokeilla ”moller”.
(Päiv.22.11.2007)
Seuraavassa on joitakin Internet-osoitteita pääkaupunkiseudun musiikkikouluihin, joissa tarjotaan aikuisopetusta ilman pääsykoetta :
http://www.musakoulu.net/
http://www.musiikkikoulu.info/
http://musiikki.hnmky.fi/etusivu
http://www.toolonmusiikkikoulu.org/index.htm
http://www.kolumbus.fi/kristmus/index.htm
http://www.artofmusic.fi/index.html
http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;218;10696;4526
Lappeenrannan kirjastossa on oma kirjastojärjestelmänsä, eli saatte sieltä uudet kortit ja tunnukset. Espoon kortit ja tunnukset eivät käy siellä. Espoon kortista teidän ei kuitenkaan tarvitse luopua. Se säilyy käyttökelpoisena, jos vaikka satutte joskus piipahtamaan vanhoilla kulmilla.
Vuonna 2006 afrikkalaiskirjailijoiden Caine-palkinto myönnettiin eteläafrikkalaiselle kirjailija Mary Watsonille hänen teoksestaan Jungfrau. Tämä saattaisi olla etsimäsi kirja ja kirjailija.
http://www.caineprize.com/winners_06.php
Rockway-palvelu on tulossa myös Vaara-kirjastojen asiakkaiden käyttöön. Se julkistetaan ensi viikolla, jolloin Vaara-kirjastojen nettisivulle tulee tietoa ja linkki palveluun. Sen jälkeen palvelua voi käyttää.
Useimmista kirjastoista löytyy nuotit sanoineen sisältävä Suuri toivelaulukirja-sarja, jossa on useita osia. Lisäksi voit hakea kappaleen nimen mukaan pääakaupunkiseudun Plussa-aineistotietokannasta (http://www.libplussa.fi/) haluamaasi kappaletta ja saat tietää mihin teokseen kyseinen kappale sisältyy.
Joidenkin artistien kotisivuilta saattaa löytyä myös laulujen sanoituksia.
Kopioida voi paikan päällä kirjastossa. Yhden kopiosivun hinta on yksi markka.
Tuomo Hirvosen kirja Hyvästi Heinjoki julkaistiin jo vuonna 2014, joten sitä ei kirjakaupasta välttämättä löydä.
Antikvariaatteihin suorittamamme haku ei tuottanut tulosta, joskin tilanne on muuttuva.
https://www.antikka.net/haku.asp?tekija=&nimi=hyv%E4sti+heinjoki&tryhma=0&sarja=0&myyja=0&kieli=kaikki&aika=&sort=tekija-ao&stype=full&Submit=%A0Hae%A0
Kirja on ostettavissa eri verkkokaupoista ja myös kirjailijalta itseltään joko sähköpostitse tai puhelimella.
https://www.kirjastot.fi/forum/hyv%C3%A4sti-heinjoki-594194?language_content_entity=fi
Alaikäisten lasten kortit, jotka oli linkitetty näkymään huoltajalla, eivät erilaisen tekniikan vuoksi siirtyneet Keski-kirjastojen uuteen verkkokirjastoon automaattisesti. Ne voi kuitenkin lisätä huoltajan kortille itse. Mene omissa tiedoissa kohtaan Kirjastokortit ja sieltä Liitä kirjastokortti/rinnakkaiskortti. Tähän tarvitset lasten korttien numerot ja pin-koodit.
Runo löytyy Anja Porion kirjasta Kuuntelen sydämeni ääntä - valitut runot vuosilta 1979-1996 sivulta 190.
Teos löytyy myös monista Latu-kirjastoista esim. Hollolan pääkirjastosta. Lastu.finna.fi
Abin apu -kirjoja ei ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa. Sen sijaan niitä on saatavilla Varastokirjastosta. Niistä voi tehdä kaukolainapyynnön.
Abin apu 1 ja Abin apu 3 Finna-tietokannassa.
