Oosa on luultavasti suomennettu suositusta ruotsalaisesta Åsa-nimestä, mutta tämä suomalaistettu versio ei ole jostain syystä yleistynyt, väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan nimeä on annettu kaikkiaan vain 42 kappaletta . Åsa tulee pohjoismaisesta jumaltarustosta, jossa aasat ovat mahtava jumalsuku. Suomessa Åsa on ruotsinkielisessä almanakassa, nimipäivä on 13.6.
Lähteet:
Juri Nummelin: Eemu, Ukri, Amelie. 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä (Nemo 2005)
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Kaikkia luonnonkuituja ja -tekstiilejä voi yrittää värjätä luonnonväreillä ja tekokuiduistakin osaa. Pellavakangasta ja -lankaa on kuitenkin suhteellisen vaikeaa värjätä kotikonstein ja luonnonväreillä. Tulos voi myös olla hailakampi kuin esim. villakangasta värjättäessä.
Internetistä löytyi keskusteluketju pellavakankaan värjäyksestä luonnonväreillä:
http://foorumi.ihanitse.com/viewtopic.php?f=5&t=23721&start=0&st=0&sk=t…
jonka neuvoissa suositellaan käytettäväksi paljon puretusaineita sekä pellavan käsittelyä lipeällä ennen värjäämistä.
Purettamisella tarkoitetaan värjättävän tekstiilin käsittelyä metallisuoloilla. Puretusaine estää värin irtoamista kankaasta ja eri puretusaineiden avulla saadaan aikaiseksi myös…
Suomen kansallisdiskografia Violan mukaan Tahtoisin, tahtoisin -valssi on Tuure Kilpeläisen oma sanoitus ja sävellys. Se on Tuure Kilpeläisen ja Kaihon Karavaani -yhtyeen Afrikan tähti -levyltä vuodelta 2012. Hän esittää sen levyllä duettona laulaja Yonan kanssa.
https://finna.fi
Tikkuri- sana tarkoittaa kudottua villapaitaa t. -takkia, käytetään K.- ja P.-Pohjanmaalla, Kainuussa, Peräpohjolassa, Länsip.,paikoin P.-Savossa P.-Karjalassa.
Tieto on kirjasta: SUOMEN kielen etymologinen sanakirja. -Helsinki:Suomalais-ugrilainen seura osa 5 /kirj.Erkki Itkonen, Aulis J.Joki,Reino Peltola. -1975. ISBN 951-9019-12-X
Perä-Pohjolan ja Lapin rajoilla tikkuri sana on käytössä ainakin Sodankylässä.
En löytänyt mitään viitettä siihen, että Luumäellä syntyneellä ja kuolleella Sulo Saaritsilla (https://fi.wikipedia.org/wiki/Sulo_Saarits) olisi virolaisia sukujuuria tai että nimi "Saarits" olisi erityisen virolainen. Sitä on käytetty eri puolilla Suomea ainakin 1800-luvulta lähtien. Sukunimi-infon mukaan se on suhteellinen harvinainen (http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/saarits.html), mutta ei kuitenkaan poikkeuksellisen harvinainen. Samaisen infon mukaan tuolla Luumäen suunnalla on myös Saarits-niminen kylä tms, joten todennäköisesti myös laulajan sukunimi on sieltä peräisin.
Vaikka kaikille tullee ensimmäisenä mieleen Georg Otsin sukunimi, s-päätteiset nimet ovat pikemminkin latvian kuin viron kielessä tavallisia (useimmat…
Kaikki sukututkimukset eivät ole julkisesti saatavissa, osa löytyy eri kirjastoista, osa ei. Internetistä kannattaa kokeilla löytyykö sukuseuran kotisivuja tai muuta tietoa kyseisistä suvuista.
KUONANOJA
Lahden kaupunginkirjaston pääkirjastosta löytyy kirja Sukuhakemisto (1992), josta voi löytää viitteitä eri suvuista tehdyistä sukututkimuksista, lehtiartikkeleista yms. Siinä on viite:
Paikkala, Sirkka & Paikkala, Jarmo: Kuonanojan varrelta Tupaharjuun. Kiuruvesi 1986:38.
RÖYTIÖ
Emme löytäneet viittauksia tästä suvusta tehtyihin tutkimuksiin (niitä voi silti olla olemassa). Ainoa Röytiö-sanan sisältänyt viite Sukututkimusseuran kirjastotietokannassa oli alla oleva viite, joka ei välttämättä edes liity Röytiön sukuun:
Nimeke:…
Suurin keko koko Euroopassa on löydetty Nummi-Pusulasta. Se oli vuonna 1990 kaksi metriä korkea, läpimitaltaan keskimäärin 5,8 m ja tilavuudeltaan yli 26 kuutiometriä. Korkein keoista on Ypäjältä löydetty 2,6 metriä korkea keko.
Lähteet: Suomen kuvalehti 1993, nro 31, sivut 32-33 (myös kuva) ja Hölldobler Bert: Muurahaiset; Art House 1996 (ISBN=9518841942) s.207
Sanat ainakin suomeksi ja saksaksi löytyvät netistä,
http://gamma.nic.fi/~hcd/jouluoratorio.html
Libretto sislältyy mm tähän levytykseen, minkä voi lainata kirjastoista,
Tunström, Göran
Jouluoratorio / Göran Tunström ; suom. Arto Häilä ; [katkelmat teoksesta Dante: Jumalainen näytelmä suom. Eino Leino] ; [katkelmat teoksesta Homeros: Odysseia suom. Otto Manninen ja Pentti Saarikoski]
Jyväskylä : Gummerus, 1984
Painos 2. p. 1984
Ravintola Safari klubi toimi ainakin 1970-luvulla osoitteessa Eerikinkatu 14 (lähde: Ollila, Toppari, Puhvelista Punatulkkuun: Helsingin vanhoja kortteleita). Saman kirjan mukaan Safari klubi ei ole sijainnut Ratakadulla. Osoitteessa Ratakatu 9 ovat toimineet mm. ravintola Palaveri ja Kellari Disko.
Klaara, Klara tulee latinasta (Clara) ja tarkoittaa puhdasta, kirkasta.
Kosti taas on suomalainen lyhentymä nimestä Konstantin(us). Konstantinus taas tulee latinan sanasta constant "muuttumaton".
Lähteet: Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Otava; Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY.
Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) ylläpitämä Suomen murteiden sanakirja ei ole vielä edennyt p-kirjaimeen asti, joten lähdin selvittämään sanan merkitystä vuonna 2020 ilmestyneestä murresanakirjasta Kropsua eväsnä: Wanhaa kurikkalaasta äireenkieltä (toim. Osmo Rinta-Tassi). Sen mukaan sanojen pislaaki ja pislai merkitys on "hela, lyöte hevosen valjaissa tai piipussa". Sana tulee ruotsin sanasta beslag, joka tarkoittaa mm. helaa ja raudoitusta.Pislaipiippu puolestaan on pidempi johdos sanasta pislai. Sen merkitys on paikallista murretta taitavan kollegani mukaan metallikoristeinen/-vahvisteinen piippu. Tulkintaa tukee Wikisanakirjan määritelmä "metallisella vanteella eli pislailla vahvistettu tai koristeltu tupakkapiippu" (https://fi.…
Effi(e)-nimi on parhaiten selitettävissä hellittelynimeksi. Sille voidaan osoittaa useitakin alkuperiä: 1)kreikan Eufemia ’hyvämaineinen’, nimipäivä meikäläisissä kalentereissa v. 1705-1907 syyskuun 16. päivä noin vuonna 304 kuolleen marttyyrin muistoksi, 2)muinaissaksan Elfriede/Elfrida, myöhemmin muodossa Frida, jolla on suomenruotsalaisessa kalenterissa nimipäivä joulukuun 29. päivä. Meillä Frida on tulkittu ’rauhaa’ tarkoittavaksi (minkä vuoksi Rauhan nimipäivä on samalla päivällä), Muinaisskandinaviassa se tarkoitti kuitenkin ’kaunista’. Saksaan nimi Elfriede lienee tullut muisnaisenglannista, jossa sille on esitetty merkitys ’keijuvoima’. KIRJALLISUUTTA: ///Kustaa Vilkuna ; toim. Pirjo Mikkonen: Etunimet. – 2005 ///, /// Duden, das…
"Kielitoimiston sanakirjan" (Kotus, 2006) mukaan 'huithapelia' käytetään kuvaamaan kevytmielistä ja huolimatonta ihmistä. 'Hunsvotti' on halventava nimitys, joka tarkoittaa heittiötä, lurjusta tai roikaletta. 'Hunsvotti' on siis sävyltään ehkä negatiivisempi sana kuin 'huithapeli'. Omasta mielestäni 'huithapeliin' ei välttämättä liitty tarkoituksellista epärehellisyyttä.
Violeta (tai Violetta, molempia versioita nimestä näyttää olevan käytössä) Parran laulun espanjankieliset sanat löytyvät internetistä varsin helposti google-haulla kirjoittamalla hakupalveluun www.google.fi ”gracias a la vida”. Kyseisen laulun erikielisiä versioita, mm. ruotsinkielinen, löytyy netistä esim. italiankieliseltä sivustolta osoitteesta www.prato.linux.it/~lmasetti/antiwarsongs/canzone.php?lang=it&id=168 . Sama sivu löytyy myös kirjoittamalla google-hakuun hakusanat ”canzoni contro la guerra”. Sivuston englanninkielinen versio löytyy hakusanoilla ”antiwar songs”. Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen HelMet-tietokannasta www.helmet.fi löytyy myös useita nuotteja, joihin liittyy laulun sanat suomeksi, ruotsiksi tai…
Yhdeksässäkymmenessä prosentissa naudan kaksoistiineyksistä sikiöiden välille syntyy verisuoniyhteys. Tämän yhteyden välityksellä sikiöstä toiseen kulkeutuu soluja ja hormoneja. Seurauksena on kimerismi eli molemmissa kaksosissa on pysyvästi toisesta sisaruksesta peräisin olevia soluja. Jos sikiöt ovat eri sukupuolta, lehmävasikan normaali sukupuolinen kehitys estyy sonnivasikan erittämän anti-Müllerian-hormonin vaikutuksesta (myöhemmässä vaiheessa voi tapahtua myös sukuelinten maskulinisaatiota) ja siitä tulee steriili. Tällaista vasikkaa nimitetään freemartiniksi. Freemartinismia tavataan kaikilla nautaeläimillä (Bovinae) ja sitä on havaittu myös lampailla, vuohilla ja sioilla.
Lähteet:
Tiina Pessa-Morikawa, Mikael Niku ja Antti…
Asia riippuu paljon siitä, millaisista kirjoista on kyse. Niitä voisi tarjota antikvariaateille laatimalla kirjoista listan, joskin antikvariaatit ovat varsin valikoivia siinä, millaisia kirjoja ostavat. Kirjoja voi myös tarjota lahjoituksena kirjastolla, mutta jos ne eivät ole uusia tai muuten kysyttyjä, niitä tuskin otetaan kokoelmiin-. Monissa kirjastoissa on kuitenkin kirjankierrätyshyllyjä, joihin kirjoja voi tuoda pienen määrä kenen tahansa otettaviksi.
Yksi keino päästä kirjoista tai muustakin käyttökelpoisesti mutta itselle tarpeettomasta tavarasta on tarjota niitä Kierrätyskeskukselle (https://www.kierratyskeskus.fi), Kontti-kierrätystavaratalolle (https://kontti.punainenristi.fi) tai muille käytettyä tavaraa myyville tahoille.…
Almiina-nimi on suomalaisena nimenä harvinainen eikä sen alkuperää selosteta suomalaisissa nimikirjoissa. (Kiviniemi: Suomalaiset etunimet, 2006. Lempiäinen: Suuri etunimikirja,1999. Nummelin&Teerijoki: Eemu, Ukri, Amelie,2005). Almiina-nimi muistuttaa Elmiina-nimeä, joka on muotoutunut Vilhelmiina-nimestä. Vilhelmiina on vanha Saksassa, Italiassa ja Amerikassa käytetty nimi. Vilhelmiina on lähtöisin muinaissaksalaisesta miehennimestä Vilhelm, joka merkitsee 'lujatahtoista kypäränkantajaa'. Almiina voi olla myös Alma-nimestä johdettu nimi. Alma on vanha espanjalainen nimi, joka luultavasti pohjautuu espanjan 'sielua" tarkoittavaan sanaan alma. Alma voi olla johdettu myös latinankielisestä sanasta almus, joka tarkoittaa 'hellää', '…
Nemo-nimeä ei löydy suomalaisista eikä englanninkielisistä nimikirjoista eikä kalentereista. Nimipäivän vietosta on siis vaikea sanoa mitään.
Väestörekisterikeskuksen sivuilta käy kuitenkin ilmi, että Suomessa on 88 miespuolista ja 2 naispuolista henkilöä. https://192.49.222.187/Nimipalvelu/
Nemo on latinaa ja tarkoittaa suomeksi ”ei kukaan”.
Ilmeisesti Jules Vernen luoma fiktiivinen hahmo, Kapteeni Nemo, on tehnyt Nemo-nimestä tunnetun.
Kuvailemastasi vankilasta käytetään nimeä ”kuiluvankila”. Tällainen on mm. Turun linnan vanhin vankila 1300-luvulta. Kuiluvankilaksi vankilaa kutsuttiin siksi, että (Turussa) 200 vuoden ajan tunnustusvangit laskettiin kahdeksan metriä syvän kuilun pohjalle köyden avulla.
”Tunnustusvangit saivat nimensä siitä, että vankeutta aina 1700-luvulle saakka ei käytetty rangaistuksena siinä mielessä kuin nykyään, vaan vangeilta haluttiin tunnustus”, kertoo Turun linnan opas. ”Jos tunnustusta ei irronnut, vanki laskettiin takaisin kuiluun ja saatettiin unohtaa sinne jopa vuosiksi kohtalokkain seurauksin”, jatkaa opas.
Lähde: ”Tulossa kolme karmaisevaa vankilahetkeä” Esko Kärkkäinen Turun Sanomissa 24.9.1998
http://media.tkukoulu.fi/collection/94/ (…
