Vaikea sanoa tarkasti, mikä ongelma varaamisessa on ollut, mutta luultavimmin vain jokin tilapäinen häiriö. Kyseisen CD-levyn varaaminen pitäisi kyllä onnistua normaalisti HelMet-järjestelmän kautta. Kannattaa kokeilla uudestaan, tai jos edelleen on ongelmia, asioida jossakin kirjastossa, jotta voidaan tutkia tarkemmin, mikä on ongelmana.
Varaukset eivät onnistu sellaisiin niteisiin, jotka ovat tarkoitettu vain kirjastokäyttöön (esim. käsikirjastokokoelma tai jotkut lehdet), tai ovat Bestseller -niteitä (osa niteistä joidenkin kysytyimpien uutuusteosten kohdalla) eli ovat lainattavissa vain viikoksi kerrallaan, mutta tässä tapauksessa ei näyttäisi olevan kysymys kummastakaan.
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelu (https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1) ei löydä Suomesta yhtään Santalov-nimistä. Nimi vaikuttaisi olevan venäläinen, mutta kirjaston käytössä olevista venäläisiä nimiä käsittelevistä lähteistä sitä ei kuitenkaan löydy.
Lähinnä tähän nimeen liittyvä venäläinen sana voisi olla sandal tai santal, joka tarkoittaa kasvia nimeltä valkosantelipuu. Santelipuusta tehdään mm. suitsukkeita ja hajuvesiä. Myös karjalan kielessä sanalla santalo on tarkoitettu erästä värjäykseen tarkoitettavaa kasvia. Saattaa kuitenkin olla, etteivät nämä sanat liity nimeen lainkaan.
Kyseinen televisiosarja pohjautuu L.M. Montgomeryn viehättävään kirjasarjaan. Sarjan ensimmäisen kirjan alkuperäinen nimi on Emily of New Moon. Sarja on käännetty suomeksi ja sen osat ovat: Pieni runotyttö, Runotyttö maineen polulla ja Runotyttö etsii tähteään.
Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmissa on kirjoja vain pinaatin puutarha- ja kotiviljelystä.
Paras löytämäni tieto pinaattisadon korjuusta on Satakunnan kansan digilehdessä 2.9.2018
https://www.satakunnankansa.fi/a/201171551
Pienen videonpätkän pinaatin korjuusta löysin myös: https://www.youtube.com/watch?v=9mH-9_45O4o
Ruokatiedon sivuilla on hieman perustietoa pinaatin viljelystä
https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta-poytaan/maatilalla-kasvatetaan-ruokaa/puutarhakasvit/pinaatit-ja-mangoldi
Maaseudun tulevaisuuden digilehdessä 13.4.2018 on juttu babypinaatin ammattimaisesta kasvihuoneviljelystä
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/kantri/artikkeli-1.231457
Lisätietoa voi kysyä esim:…
Olisiko kirja Aslak Norenin Meren hautausmaa? Kirjasta kerrotaan Helmetissä: ”Syksyllä 1940 uppoaa Hurtigruten-alus Pohjois-Norjassa. Onnettomuudesta selviävät kirjailija Vera Lind ja hänen vastasyntynyt poikansa, mutta Veran laivanvarustajamies ja sadat muut matkustajat menehtyvät." Linkki Helmet-hakuun
Sama tarkennettu haku aihesanoilla Norja ja laiva löytää myös mm. Monica Kristerssenin kirjan Amundsenin viimeinen matka.
MTT:n (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen) ja Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen hankkeessa selvitettiin 2006-2008 Green care –toiminnan liiketoimintamahdollisuuksia mm. hoiva-alalla. Tietoa hankkeesta ja itse tutkimuksen raportti löytyvät alla olevien linkkien kautta. Raportin lähteistä saat varmasti myös lisälähteitä itsellesi. Raportti (Green care: terveyttä ja hyvinvointia maatilalta / Anja Yli-Viikari ... [et al.] (2009)on myös useiden yliopistokirjastojen kokoelmissa.
http://www.mtt.fi/maaseuduntiede/pdf/mtt-mt-v66n01s02b.pdf
http://www.mtt.fi/met/pdf/met141.pdf
Kestävän kehityksen vaikutuksesta löytyi tietoa liittyen yrittäjyyteen sinänsä, mutta ei hoivayrittäjyyteen erityisesti. Esim. näistä voisi olla hyötyä:
-…
Jos vainajalla ei ole elossa olevia sukulaisia, joilta tietoja voisi saada, tarvitaan sukuselvitys eli virkatodistus, johon on merkitty kyseisen henkilön vanhemmat. Jos vainaja on ollut kirjoilla Suomessa ja asuinpaikka (asuinpaikat) tiedossa, virkatodistuksen saa kyseisen paikkakunnan seurakunnasta tai maistraatista.
Jos tietoja ei löydy Suomen väestötietojärjestelmästä, kannattaisi kääntyä Ruotsin verotoimiston (Skatteverket) puoleen. Kyseinen taho kerää väestötietoja ja valvoo mm. perunkirjoituksia. Verotoimistoon voi ottaa yhteyttä sähköpostilla (kontakta oss ->mejla->ställ en fråga->välj område->personbevis). http://www.skatteverket.se
Muita mahdollisia tahoja voisivat olla Tukholman kaupunginarkisto http://www.…
Juri Nummelin on tehnyt teokset: Kuudesti laukeavat ja Wild West Finland. Niistä löytyy vinkkejä. Esimerkiksi Kelton Elmer on mainittu, esimerkiksi Puhvelinmetstäjät -teos.
Muita mahdollisia tekijöitä ja heidän teoksiaan, joihin kannattaisi tutustua:
Louis L'amour: Rio Granden lainsuojattomat, Heidän on kuoltava, Pimeä kanjoni.
Jack London: Lumikenttien tytär, Erämaan kutsu
Max Brand: Laukaus pimeässä, Kuudestilaukeavan maa
MIchener James A
Uudemmasta kirjallisuudesta, mm.Cormac McCarthyn: Kaikki kauniit hevoset, Tasangon kaupungit
Lisää ehdotuksia http://www.jamesnava.com/18/08/2011/the-best-western-novels-of-the-20th… . Kaikkia tässä luettelossa olevia ei välttämättä ole suomennettu.
…
Pelikellari -lautapelikerho palaa syksyllä tiistaisin kerran kuukaudessa Lappeenrannan pääkirjastoon. Peli-illat ovat ti 15.9., 13.10., 10.11. ja 8.12.20 klo 16-19.30, ellei kirjaston kaikkia tilaisuuksia jouduta perumaan koronatilanteen takia. Ensimmäinen toimintaa esittelevä tilaisuus on jo ke 26.8.20 kaupungin avointen ovien päivänä pääkirjaston Tarinasalissa, jolloin myös uudet pelaajat pääsevät tutustumaan Pelikellariin ja lautapeleihin. Tilaisuudessa huomioidaan koronaohjeistus ja turvavälit.
Tervetuloa mukaan!
Kyseessä on Hannele Huovin runo Loppukieppi, joka sisältyy kokoelmiin Sinisen ketun aamuvoimistelu (1987, s.39) ja Hiiri mittaa maailmaa : valitut lastenrunot 1979-2019 (2019)
.https://finna.fi/Record/lumme.239646
https://finna.fi/Record/lumme.2984959
Valitettavasti kirjaston paikannimikirjoista ei löytynyt tietoa kylän nimestä, ei myöskään verkosta löytyvästä Paikannimikirjasta, https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk63/SuomalainenPaikannimi…
Kotimaisten kielten keskuksen nimineuvonnasta voi kysyä, onko asiaa tutkittu.
Vuonna 1978 julkaistussa Martti Ulkuniemen kirjassa Vaasan kauppakorkeakoulu 1959-1968, 1968-1978 on kerrottu korkeakoulun taloudesta. Kirjassa on kaavio korkeakoulun kuluista ja tuotoista v. 1968-1977. Taulukosta näkyy, että tuotoista kertyi v. 1968 lukukausimaksuina 36 750 markkaa, v. 1969 lukukausimaksujen osuus tuotoista oli 105 900 mk, vuonna 1970 172 936 mk, v.1971 217 656 mk ja v.1972 229 353 mk.Kirjasta selviää, että ensimmäisen lukuvuoden alkaessa syksyllä 1968 Vaasan kauppakorkeakouluun haki 1532 henkilöä. Opiskelun aloitti ekonomilinjalla 89 ja kirjeenvaihtajalinjalla 60 eli yhteensä 149 henkilöä. Vuonna 1969 vastaavat luvut olivat 90 ja 58 , yht. 148 henkilöä, vuonna 1970 89 ja 61, yht. 150 henkilöä, v. 1971 89 ja 61, yht…
Hei, löysitkin Finnasta tiedon, että Mina Loyn runoja on ilmestynyt suomeksi runouslehdessä Tuli&Savu (4/2006, sivut 10-12). Teemu Manninen ja J.P. Sipilä ovat suomentaneet Loyn runot "Kuun Baedeker" ja "Nerouden puolustus". Mainittu Tuli&Savun numero on lainattavissa useista Vaski-kirjastoista, muun muassa Turun pääkirjastosta, jonne voi tehdä verkkokirjastossa varauksen tai tulla käymään kirjaston neuvontatiskillä. https://vaski.finna.fi/Record/vaski.639670?sid=5209917146
hei,
Tässä muutamia linkkejä:
http://www.hameenkyro.fi/fes/kirjailija.htm
http://www.nobel.se/literature/laureates/1939/index.html
http://www.nycbigcitylit.com/jan2001/contents/Articles.html
Käytettävissä olevista sukunimiä käsittelevistä kirjoista ei Mettala-nimeä löytynyt. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Suomessa on tai on ollut 98 Mettala-nimistä, joten yleinen nimi se ei ole. Ehkä kannattaisi soittaa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimistönhuollon neuvontapuhelimeen. Tiedot löytyvät täältä:
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=118
Etunimissä suosikit vaihtelevat ja niissäkin on oma muotinsa. Nyt 2000-luvulla suosittuja ovat vanhat suomalaiset nimet. Suomalaiset ovat yleensä kokeilevampia naisten nimien suhteen ja antavat tytöille uudisnimiä, kun taas miehet saavat perinteisiä nimiä. Omalle lapselle ei tavallisesti anneta ainakaan ensimmäiseksi etunimeksi nimeä, jonka kantajia on paljon vanhempien ikäluokassa. Vanhempien nimet saattavat olla jälleen suosittuja heidän lapsenlapsenlapsillaan. Yleisimpien nimien suosion sykli on yli sata vuotta: esimerkiksi 2000-luvulla lapsilla suosittu etunimi Emma on ollut viimeksi suosiossa 1800-luvun lopulla. On kuitenkin myös muutamia etunimiä, joiden kantajia on melko paljon kaikenikäisten joukossa. Monet tällaiset jokaiselle…
Yhä useampia kirjoja on saatacana myös äänikirjoina. Kajaanin kaupunginkirjaston äänikirjalistaus ohessa. Jos kaipaat jotain tiettyä teosta, ota yhteyttä, niin tarkistamme on ko sitä saatavana äänikirjana.
Helsingin Pukinmäen kirjaston omissa kokoelmissa ei ole yhtään markiisitar de Pompadouria käsittelevää kirjaa, mutta monissa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä on. Saat kirjojen nimet ja kirjastot näkyviin pääkaupunkiseudun Helmet-hausta (http://www.helmet.fi/) kirjoittamalla aihehakuun nimen Pompadour. Suomenkielisiä kirjoja on vain yksi: Nancy Mitfordin kirjoittama Madame de Pompadour. Muutamia ruotsin- ja saksankielisiä kirjoja on myös.
