Kyseessä on tv-sarja Emilie (jatko-osa Emilien tytär), joka perustuu
Arlette Cousturen kirjoihin "Les filles de Caleb 1-2" ja "Blanche".
Näitä kirjoja ei ole suomennettu, mutta ne löytyvät molemmat
ranskaksi ja "Blanche" ruotsiksikin Turun kaupunginkirjastosta.
Valitettavasti näyttää siltä, että tätä aariaa Johann Christian Bachin oopperasta Adriano in Siria, T211 ei löydy Suomen kirjastoista nuottimuodossa, vain äänitteenä. Olen tarkistanut sekä yleisten kirjastojen että Sibelius-Akatemian kirjaston kokoelmatiedot.
Vielä ikävämpää on se, ettei tätä aariaa näytä olevan nuottina saatavana myöskään ostamalla. Tutkin asiaa varttitunnin, mutta en löytänyt yhtään selkeää viitettä siihen, että aaria sisältyisi johonkin kokoelmaan. Kustantaja Garland on julkaissut koko oopperan partituurin vuonna 1985 Johann Christian Bachin koottujen teosten osana 5, mutta tätä ei näytä olevan missään suomalaisissa kokoelmissa eikä siis enää myytävänä. Tiedonhakua hankaloittaa, että saman libreton ovat säveltäneet…
Kuninkaallisen kirjaston lehtihakusivulla annetaan tieto, että rajoitettuja lehtiä voi lukea vain tietyissä ruotsalaissa kirjastoissa.
https://feedback.blogg.kb.se/forums/topic/atkomst-till-upphovsrattsskyd…
Kannattaa ehkä silti kysyä asiaa Pohjoismaisen kulttuuripisteen kirjastosta Helsingin Kaisaniemestä.
Roomalaisten vastine maaäiti Gaialle oli Tellus. Telluksen vastaparina oli yleensä Caelus, joka henkilöi taivasta. Caelus vastaa Gaian puolisoa Uranosta.Lähteet:https://fi.wikipedia.org/wiki/Tellus_(jumalatar)https://en.wikipedia.org/wiki/Caelushttps://historycooperative.org/roman-gods-family-tree/
Oletan, että tarkoitat Alfred Hitchcockin elokuvaa Noiduttu. Elokuva on valmistunut vuonna 1945. Elonet-tietokannan se on nähty Suomen televissiossa ensimmäisen kerran vuonna 1968. TV 1 esitti sen 4.1.1968.Lähde: Elonet : Spellbound
Tätä García Lorcan Canciones-kokoelman sarjaan Andaluzas sisältyvää Es verdad -runoa ei näyttäisi julkaistun suomeksi. Cancionesta ei kokonaisuudessaan ole suomennettu, eikä Es verdad sisälly kokoelmasta García Lorcan suomennosvalikoimiin päätyneisiin runoihin. Yksittäisiä García Lorcan runojen suomennoksia sisältävistä antologioistakaan en tätä runoa löytänyt.
Irma Boncamperin teos Tekstiilioppi (Hämeen ammattikorkeakoulu, 211) kertoo, että elastaanin tärkein ominaisuus on joustavuus. Tuotteeseen ei tosiaan tarvitse lisätä kuin muutama prosentti elastaania, niin siitä saadaan joustava. Boncamperin mukaan sitä käytetään erityisesti uimapuvuissa, urheiluasuissa, sukissa, resoreissa ja kudotuissa kankaissa, joihin halutaan lisää joustavuutta. Joustavuus tekee vaatteet mukavammiksi ihmisille.
Toinen toinen selvä syy on Iltalehden sivuilta osoitteesta https://www.iltalehti.fi/muoti/a/201802282200778310 löytyvän Milja Haaksoluodon jutun mukaan on se, että elastaanin käyttö on edullista: joustava tuote vaatii vähemmän materiaalia, ja joustava tuote sopii useammalle koolle, jolloin ei tarvitse…
Turun pääkirjastosta vastattiin, että normaalisti tämä on mahdollista, mutta koronatilanteen takia tällä hetkellä valitettavasti ei. Ajankohtaisen tiedon saa kirjaston musiikkiosastolta, yhteystiedot löytyvät alta:
http://www.turku.fi/toimipaikat/paakirjasto
Topi ja Tessu - elokuva pohjautuu löyhästi Daniel P. Mannixin Kettu ja Koira romaaniin. Kirjassa ei ole tuotu esiin mihin vuoteen se sijoittuu, mutta se on julkaistu vuonna 1967.
Frank Herbertin Dyyni (Dune) on julkaistu e-äänikirjana, mutta Helmet-kirjastojen kokoelmissa teosta ei ole. CD-muotoisena teosta ei ole julkaistu lainkaan.
Digitaalista äänikirjaa tarjoavat maksulliset äänikirjapalvelut.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5533720
Tässä scifi-kirjavinkkejä (kirjan nimissä linkki OUTI-verkkokirjastoon):
Timo Parvela & Bjørn Sortland: Kepler62 -sarja
Anne Leinonen: Holtiton masiina
Magdalena Hai: Gigi ja Henry -trilogia (Kerjäläisprinsessa, Kellopelikuningas ja Susikuningatar)
Joe Schreiber: The Mandalorian -sarja (ilmestynyt osat Seikkailu alkaa ja Ulkokehän valtaajat)
Ilman kuvaa on vaikea sanoa varmasti, mutta epäilisin kyseessä olevan kuitenkin kastelupussi, minkä tarkoituksena on kastella taimea pitkäaikaisesti. Pussista vesi tihkuu taimen juurelle vähitellen, yleensä useiden tuntien ajan. Kastelupussi voidaan laittaa joko taimen ympärille tai sen tukikeppeihin.
Esimerkiksi: https://www.harviala.fi/Kastelupussit/Kastelupussi-75-L-UV-kestava tai https://www.haveno.fi/tuote/treegator-original/
Kuopion historiasta tuolta ajalta löytyy ainakin seuraavat teokset:Pekka Lappalainen: Kuopion historia 1: Kuopion kaupungin esivaiheet ja perustamistoimet (käsittelee 1600-1700 -lukuja) https://finna.fi/Record/helmet.1047304?sid=4928009889Pekka Toivanen: Kuopion historia 2 : Savon residenssistä valtuusmiesten aikaan (käsittelee 1700-luvun loppupuolta ja 1800-lukua) https://finna.fi/Record/utu.998451695405971?sid=4928013180Ilkka Nummela: Kuopion historia 3 : Kunnallishallinnon uudistamisesta sen demokratisointiin (käsittelee 1800-luvun loppupuolta ja 1900-luvun alkua) https://finna.fi/Record/helmet.1047303?sid=4928015355J. M. Salenius: Kuopion kaupungin historia 1 : Kuopion kaupunki Ruotsin ylivallan aikana https://finna.fi/Record/aalto.…
Ivar Veldren Kilohaili on ilmestynyt suomeksi 1990 Valtion painatuskeskuksen ja Ammattikasvatushallituksen julkaisemana (Helsinki: Valtion painatuskeskus 1990). Sen alkupeäinen nimi on viroksi Kilu (1986), suomentaja on Markku Lehtonen.
Kysyimme asiaa suoraan Pyhtään seurakunnasta. He eivät suoralta kädeltä osanneet vastata kysymykseen. He kuitenkin suosittelivat muutamaa kirjaa, joissa käsitellään Pyhtään kestikievareita:
-Eeva-Liisa Oksanen: "Vanha Pyhtää: Pyhtään ja Ruotsinpyhtään historia vuoteen 1743" (Pyhtään kunta, 1991)
-Herman Hultin: "Pyhtään pitäjän historia" (Frenckell, 1927)
-Juha Tamminen: "Kuninkaasta kulkuriin: Vanhan Viipurintien kertomaa Pyhtäällä pikkupolusta nykypäivään" (Pyhtään kunta, 1997)
Kaksi ensin mainittua kirjaa löytyy Leppävaaran Uusimaa-kokoelmasta. Viimeiseksi mainittu kirja löytyy mm. Tampereen, Lahden, Kouvolan ja Mikkelin kaupunginkirjaston kokoelmista. Kirja on mahdollista tilata näistä kirjastoista Helsinkiin kaukolainana.
Linkki:
http…
Kirja on lähetetty Pohjois-Haagan kirjastoon, osoite Kaupintie 4, puh. 31085040. Kirja on sieltä noudettavissa jo tänään, kirjaston aukioloajat ovat maanantai-torstai 9-20, perjantai 9-16 ja lauantai 10-16.
Suomalaisen kirjallisuuden käännöksistä löytyy viitetietoja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) ylläpitämästä Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta.
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
Sen mukaan vuonna 2010 julkaistiin kolmetoista saksaksi käännettyä suomalaista kirjaa (kymmenen suomen-, kolme ruotsinkielistä), kun kaikki kirjallisuudenlajit ja kohderyhmät otetaan huomioon:
Havukainen, Aino, Tatu und Patu und ihre verrückten Maschinen
Jalonen, Olli, Vierzehn Knoten bis Greenwich
Jansson, Tove, Mumins : Band drei
Katajavuori, Riina, Bitte nicht aufräumen : ein zuhause-Bilderbuch
Kilpi, Marko, Erfrorene Rosen
Lehtonen, Joel, Verdorrte Apfelbäume
Paasilinna, Arto, Vom Himmel in die Traufe
Remes, Ilkka, Opeation Ocean Emerald…