Suomen kirjallisuuden valiot-teokset sisältävät suomalaisia kaunokirjallisuuden klassikoita alkuperäisessä muodossaan. Kirjallisuudentutkimuksen tosi asiantuntija Kai Laitinen on ollut valitsemassa teokset ja kirjoittanut teoksen johdannon ja kirjailijoitten esittelyt. Teokset sisältävät teoksia kahdeltakymmeneltä kirjailijalta Aleksis Kivestä Timo K. Mukkaan.
Benjamin Disraelin teosta Endymion (1880) ei ole suomennettu.https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbibliografiahttps://www.britannica.com/topic/Endymion-novel-by-Disraeli
Kyseessä on varmaan Asphyksian Kalmankalliot-sarja. Sarjasta on suomennettu kaksi kirjaa: Hautomo ja Isän salaisuus. Kirjat on kuvitettu valokuvilla hiukan pelottavan näköisistä goottilaishenkisistä nukkekotinukeista sekä nukketalosta, jossa he asuvat. Salamaniskukohtauskin löytyy jälkimmäisestä kirjasta. Kirjojen lopusta löytyy nettiosoite, joka ei enää toimine:www.thegrimstones.com Youtubesta löytyy kuitenkin materiaalia nimellä The Grimstones.
Tiedustelemasi Pelle Miljoonan cd-levy on, kuten tiesit, vasta julkaistu, joten se ei ole vielä ehtinyt kirjastoihin eikä ole vielä ollut listoillamme. Levy kyllä varmaan tullaan hankkimaan useampaankin toimipisteeseen. Jos haluat tutustua levyn taustatietoihin, tässä on osoite: http://www.pellemiljoona.net/
Kirjastot.fi-sivuston osasta Kirjastoala, Keskustelut löytyy kirjastoon ja kirjastotyöhön liittyviä keskustelufoorumeita sekä myös suljettuja keskustelulistoja. Suora osoite foorumeihin on tässä, http://www.kirjastot.fi/fi-FI/foorumit/ , sekä ohjeita täällä http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/keskustelut/foorumiohje/ . Suljetut listat täällä http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/keskustelut/keskustelulistat/ . Sivulta löydät myös kuvauksen siitä, millaista keskustelua kussakin foorumissa käydään. Yleiskeskustelufoorumi on Kirjastokaapeli.
Lukitseminen on Helmet-verkkokorjaston uusi toiminto.
Lukitsemalla varauksen voit estää varauksesi etenemisen varausjonossa esimerkiksi lomasi aikana. Ennen lukitsemismahdollisuutta saattoi pitkään odotettu varaus tulla noudettavaksi juuri lomamatkan aikana, jolloin sitä ei pääsekään noutamaan, ja varattu teos siirtyä jonossa seuraavalle.
Kannattaa muistaa poistaa lukitus heti, kun taas on mahdollista noutaa se kirjastosta.
Helmetin sivuilla neuvotaan toimimaan näin: " Merkitse rasti varauksen oikealla puolella olevaan Lukitse-ruutuun ja napsauta painiketta Tallenna muutokset. Järjestelmä antaa ilmoituksen: "Alla olevat varaukset poistetaan tai muutetaan. Jatkatko?" Vastaa "Kyllä"."
https://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/k
Lasten sosiaalisista suhteista on ilmestynyt useita teoksia. Muutamia esimerkkejä:
- Keltikangas-Järvinen, Liisa: Pienen lapsen sosiaalisuus, 2012
- Pienten piirissä, yhteisöllisyyden merkitys lasten hyvinvoinnille/toim. Päivi Marjanen, Marjaana Marttila, Marjo Varsa, 2013
- Webster-Stratton, Carolyn: Kuinka edistää lasten sosiaalisia ja emotionaalisia taitoja, 2011
Aikaisemmin ilmestyneistä paljon huomiota sai Christina Salmivallin teos Kaverien kanssa, vertaissuhteet ja sosiaalinen kehitys, 2005
Internetissä on Oulun yliopistossa tehty väitöskirja Kronqvist, Eeva-Liisa: Mitä lapsiryhmässä tapahtuu, pienten lasten yhteistoiminta, sen rakentuminen ja kehittyminen spontaaneissa leikkitilanteissa, 2004.
http://herkules.oulu.fi/isbn9514273915…
Pääkaupunkiseudun yhteishausta plussasta löytyi seuraavat uskottomuutta käsittelevät tietokirjat: Eskapa, Shirley: Toinen nainen - ystävä vai vihollinen?, Otava 1985; Leppänen, Seija: Kävelevä sisällissota, Uusi tie 1999; Kontula, Osmo: Intohimon hetkiä, WSOY 1997; Mazzarella, Merete: Uskottomuuden houkutus, Kirjayhtymä 1997; Kaunokirjallisuuden puolella toisena naisena/miehenä olemisen ja uskottomuuden aihetta on käsitelty laajasti. Tässä joitain viitteitä: Kilpinen, Inkeri: Miehelläni on toinen nainen, Kirjayhtymä 1992; Koivisto, Sesse: Kevät tuli elokuussa. Otava 1997; Koivosto, Sesse: Säröjä lasitalossa, Karisto 2000; Mead, Juliette: Kaupunkirakkautta, Otava 2000; Wiazemsky, Anne: Hymni rakkaudelle, WSOY 1998; Laine, Sirkka: Myrtti,…
Lukki-kirjastojen käyttösäännöissä sanotaan: "Kirjastokortin katoamisesta sekä nimen ja yhteystietojen muutoksesta on ilmoitettava välittömästi mihin tahansa Lukki-kirjastoon. Asiakas on vastuussa kadonneella kortilla lainatusta aineistosta ja kortin muusta käytöstä siihen asti, kun katoamisilmoitus kirjastoon on tehty."
https://www.vihti.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjasto/kirjastojen-kayttosaannot/
Kirjastokortin voi ilmoittaa kadonneeksi myös lapsi. Kirjaston henkilökunta varmistuu lapsen henkilöllisyydestä kelakortilla tai muilla tavoin.
Kirjastokorttia ei poisteta, mutta se lukitaan. Silloin kukaan ei voi käyttää sitä väärin.
Näillä tunnistetiedoilla ei ammusta pystytty tunnistamaan. Ammus lienee 120 mm, mutta onko se panssarivaunun, rannikko- tai kenttätykin, ei kotimaisen ampumatarvikehakemiston koodeista selvinnyt. Suomella ei tällä hetkellä taida olla 120 mm tykkejä käytössä.
Valitettavasti kirjaston kokoelmissa olevista sukunimikirjoista ei löydy tietoa sukunimestä Färlin. Myöskään internetistä ei löytynyt tietoa nimen alkuperästä. Ruotsissa Färlin-nimisiä näyttäisi olevan 132 (http://namntips.se/efternamn/Färlin/), Suomessa puolestaan Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan 64 (http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1). Kyselin myös hyvin ruotsia ja norjaa osaavalta kollegalta, mistä ruotsinkielisestä sanasta Färlin voisi olla muunnos, mutta emme keksineet ratkaisua.
Emme onnistuneet löytämään tällaista runoa. Koira esiintyy kyllä useammassakin Elina Vaaran runossa, ainakin kokoelmassa Suru on kaksikin koirarunoa ja kokoelmassa Radanvarren fuuga on Pieni legenda -niminen runo, jossa on koira ja enkeli.
Valitettavasti en noilla tiedoilla löytänyt vain tv ohjelmaa. Monet Norjan television keskusteluohjelmat vaikuttavat melko sovinnollisilta, enkä osannut valita sopivinta. https://tv.nrk.no/sok?q=talk+show
https://kampanje.com/medier/2018/09/lindmo-skavlan-talkshow-krig/
Norjassa on kyllä ollut paljon puhetta "ei kiusaamiselle" -aiheesta. Varsinkin Radiota ja TV:tä on kritisoitu kiusaamisen viihteellisestämisestä. Ehkä kyse on sellaisesta?
Norjan television keskusteluohjelmat saattavat vaikuttaa suomalaisesta sovinnollisilta, sillä keskustelukulttuuri korostaa eri asioita. "Suomalaiset korostivat norjalaisessa kommunikaatiotyylissä sellaisia piirteitä kuin rehellisyys, konsensushakuisuus ja suhdekeskeisyys" https://www.…
Kyllä niitä on. Seuraavassa muutama esimerkki:
Etelä- ja Keski-Amerikassa elää harpyija-lintu, jolla on sama nimi kuin kreikkalaisen mytologian siivekkäillä hengettärillä.
Karvaton Sfinkx-kissa on saman niminen kuin egyptiläisen ja kreikkalaisen mytologian sfinksit.
Lampipolyyppi Hydralla on sama nimi kuin kreikkalaisen mytologian Hydra-hirviökäärmeellä.
Lisää esimerkkejä löydät seuraavalta sivustolta: https://www.atlasobscura.com/articles/9-creatures-so-unfathomable-they-re-named-after-monsters
Helmet-aineiston hakulaatikko ei ole kadonnut. Sen päälle oli joutunut harmaa 0ohjelaatikko, jonka voi sulkea ruksista painamalla. Hakulaatikko aukeaa, kun klikkaat tai näpäytät suurennuslasin kuvaa.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Kyseinen kohta Publius Vergilius Maron Georgicassa kuuluu Teivas ja Päivö Oksalan suomentamana seuraavasti:
”Maecenas, mikä saa vihannoimaan laihot ja milloin
aika on kääntää maa, jalaviin pyhä kietoa köynnös..."
Publius Vergilius Maro: Georgica : laulu maanviljelijän työstä (suomentaneet Teivas Oksala & Päivö Oksala ; johdanto ja selitykset: Teivas Oksala & Maija-Leena Kallela, 2020), s. 37
Tässä joitakin kaivoksia ja kaivosteollisuutta eri näkökulmista käsitteleviä kirjoja. Bassey, Nnimmo: Kiehuva ja köyhtyvä Afrikka : raaka-aineteollisuuden aiheuttamat tuhot ja Afrikan ilmastokriisi (Like, 2014)Afrikan luonnonvarojen, kuten fossiilisten polttoaineiden, alkuperäiskansojen metsien ja muiden resurssien hyväksikäyttö palvelee pääasiassa muita kuin paikallisia asukkaita. Luonnonvarojen hyödyntämisen karmivat jäljet eri puolilla Afrikkaa ovat länsimaisen hyvinvoinnin hinta.Kaivos koettuna (Lapland University Press, 2018)Kaivostoiminta herättää paljon tunteita. Kaivos lupaa alueelle elinvoimaisuutta, työpaikkoja ja taloudellista kasvua. Samalla se vaikuttaa ratkaisevasti alueen asumiseen, elinkeinoihin, luonnonsuojeluun ja…
Mihail Lermotovilla on runo Parus eli Purje. Lauri Kemiläisen suomennos runosta sisältyy teokseen Venäjän runotar : valikoima venäläistä lyriikkaa (toim. Valentin Kiparsky ja Lauri Viljanen, 1946, s. 63). https://www.balticsealibrary.info/texts/russian/item/164-parus.htmlTietokannoista ei löytynyt tietoa, että Puškinilla olisi Parus-nimistä runoa. Arion-runossa kyllä puhutaan purjehtimisesta.
Kyseessä lienee kirja "Lautrec", jonka on laatinut Théodore Duret ja julkaissut Bernheim-Jeune v. 1920 Pariisissa. Kirja kertoo Henri de Toulouse-Lautrcista (1864-1901) ja se koostuu 38 painotyöstä + 1 alkuperäisestä etsauksesta + 1 alkuperäisestä litografiasta, japaninpaperille painettuina. Painoksen suuruus 300, sivumäärä 124 sivua, teoksen teksti on ranskankielistä.
Teos on myytävänä korkeaan hintaan esim. seuraavissa nettitaidekaupoissa: http://www.marninart.net/
sekä http://www.geminibooks.com/catalogView.asp?catalog=OZ&curpage=7
Teosta ei löydy ulkomaistenkaan kirjastojen kokoelmista, joten sen kaukolainaaminen näillä edellytyksillä ei ole mahdollista.
Kirjaston kokoelmaan hankittava kirja on lähtökohtaisesti hankittu pysyvästi. Silloin tällöin kirjastosta poistetaan kirjoja, jotka on todettu tarpeettomiksi. Silloinkin on yleensä kysymys kirjoista, joita on useita kappaleita. Kysyjän mainitsema kirja on vastikään hankittu kirjaston kokoelmaan ja sitä on vain yksi kappale, joten kirjasto ei missään tapauksessa ole sitä saman tien poistamassa.
Kysyjän mainitsemaa "lunastamisen" käytäntöä e ole olemassa. Hankittu kirja on tarkoitettu monen ihmisen käyttöön. Lainaa voi kuitenkin uusia, jos käyttötarve on pidempi.
Heikki Poroila
