Pyhäjokiseutua on Tiekkö kirjastoissa kirjastossa sidottuina vuosikertoina
sekä ePressissä joka toimii kirjastossa. https://www.epress.fi/archive?title_id=1748
Vietnamista ei löydy kovin paljon kirjoja suomeksi. Minh Canh Tran: Vietnam: lohikäärmeenpojan maa (1990) ja Suomi-Vietnam -seuran Lohikäärme kotioloissaan: Vietnamin arjen monet muodot (1998) kertovat lähinnä nykypäivän Vietnamista. Teoksissa Esko Seppänen: Indokiina 1990 (1989) ja Marja-Leena Heikkilä-Horn: Kaakkois-Aasia eilen ja tänään kerrotaan alueen historiasta. Vietnamin ruokakulttuurista löytyy tietoa teoksesta Jackum Brown: Vietnamilaisen keittiön parhaat (2001)
Seuraaviin englanninkielisiin teoksiin kannattaa myös tutustua: Jacques Nepote: Vietnam (1992), Vietnam (Insight guide, 1996)(kuvitus!) ja Barbara Cohen: Vietnam guidebook (1991). Tapakulttuuria löytyy teoksesta Geoffrey Murray : The simple to Vietnam: customs &…
The Holders-kokoonpano joka levytti mainitsemasi singlen oli seuraava:
Kimmo Berglöf (basso)
Seppo Soiramo (laulu + kitara)
Harry Gunaropoulos (laulu + kitara)
Markku Johansson (rummut)
Ylhäältä laskettuna kuvassa numero 6 löytyy ylärivistä vasemmalta laskien Kimmo Berglöf, Harry Gunaropoulos ja Markku Johansson sekä alariviltä Seppo Soiramo
Kysymiäsi temejä käytettiin vanhoissa yliopistollisissa väitöskirjoissa. Praeses (preeses) on opinnäytteen (etenkin väitöskirjan) ohjaaja. Resp. (respondentti) on opinnäytteen (etenkin väitöskirjan) puolustaja. Määritelmät ovat SKS:n Biografiakeskuksen sivuilta (Matrikkelissa esiintyviä lyhenteitä ja termejä) osoitteessa http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?p=10.
Sanat tulevat latinan kielestä. Sanakirjan mukaan prae-ses on mm. edessä istuva, joko suojatakseen tai ohjatakseen. Re-spondeo merkitsee mm. vastata.
Seuraava lainaus on sivustolta Filosofia.fi osoitteessa http://filosofia.fi/suomalainen_filosofia/bibliografia/tietoa. Sen mukaan kyseiset merkinnät ovat tuttuja Turun Akatemian ajan väitöskirjakäytännöstä (vuoteen 1828…
Hei,
jos haet hänen nimellään Googlesta, tulee paljon linkkejä joista voit katsoa sinua kiinnostavat tekstit: Ojanen on paitsi nuortenkirjailija myös toimittaja. Henkilönä hänestä on tietenkin vähemmän tietoa netissä. Tämän linkin takaa löytyy haastattelu: http://www.kirjastokaista.fi/soila-ojanen/. Ojasella näyttäisi olevan myös julkinen instagram-profiili nimellä soilaska.
Ystävällisin terveisin,
Porvoon kaupunginkirjasto
Valitettavasti en onnistunut löytämään vastausta kysymykseesi.
Asiaa tiedusteltiin raisiolaisilta kirjastonhoitajilta sekä yhtyeen asioista hyvin perillä olevilta tahoilta. Heistä kenelläkään ei ollut tietoa asiasta.
Kävin läpi myös teoksia jotka listaavat suomalaisia sanontoja, loruja ja leikkejä.
Kyseessä saattaa hyvinkin olla sanoittajan oma keksintö.
Omistat joitakin viimeisen suomenmarkan setelipainoksen seteleitä. Suomen rahaliikenteen sivuilla seteleitä myydään hintaan 9,90-4,90 € https://suomenrahaliike.fi/suomen-viimeinen-1-mk-seteli-1963-suomi
Joillakin sarjanumeroilla on kuitenkin suurempi arvo. Yritys Finntimo.com kertoo niistä sivuillaan. https://finntimo.com/index.php?main_page=index&cPath=113_193_479
Suomen numismaatikkoliitto voisi auttaa arvon määrittelyssä. http://www.numismaatikko.fi/
Kuva on otettu Mikkelin vanhalta kasarmialueelta. Kuva löytyy kirjasta Wanhan Wäen kasarmeista jalkaväkimuseoksi. Toim. Kalevi Salovaara sivulta 6. Siinä ei ole mainittu vuosilukua, mutta ensin vuodesta 1881-1901 siinä oli Suomen 6. Mikkelin tarkk´ampujapataljoona. Ns. Vanha väki lakkautettiin 1901, minkä jälkeen venäläiset joukot asettuivat kasarmille ja poistuivat vuonna 1918.
Kuvateksti kertoo "Tarkk´ampujat valmistautuvat äksiisin Mikkelin kasarmeilla." Eli sen mukaan kyse suomalaisista joukoista.
Jalkaväkimuseo on toiminut vuodesta 1982 vanhalla kasarmialueella.
Valitettavasti Helmet-alueen kirjastoissa ei näytä tällä hetkellä olevan muita kuin Oodin rintanappikone. Helsingissä näyttää toimivan joitain yksityisiä palveluita, jotka tarjoavat rintanappikoneen vuokrausta; voit etsiä näitä palveluita esimerkiksi Googlesta hakusanoilla "rintanappikone helsinki".
Opetusministeriön sivuilla on tietoa yleisten kirjastojen henkilökunnan koulutuksesta ja pätevyysvaatimuksista
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi .
Kirjastonhoitajan ammattia koskevia kysymyksiä on ollut aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Aiemmat vastaukset löytyvät palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx .
Ilmeisesti kyseessä on Pat Conroy. Saat luettelon hänen suomeksi ilmestyneistä teoksistaan Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta https://finna.fi Klikkaa haku auki ja kirjoita hakusanat-kenttään nimi Conroy, Pat. Valitse hakutyypiksi tekijä. Klikkaa sitten hakunappulaa. Hakutuloksen ylimmällä rivillä näkyy Pat Conroyn nimi. Klikkaa osumien määrän ilmaisevaa numeroa (kirjoittajan nimeä ei voi Fennicassa klikata), jolloin saa eteesi luettelon Conroyn suomeksi ilmestyneistä teoksista. Niitä on ilmestynyt vain neljä. Luettelossa näkyvät teosten kaikki painokset.
Lahden kaupunginkirjastosta löytyvät Conroyn teokset löydät näin: klikkaa auki Lastu http://www.lastukirjastot.fi/lahti/. Klikkaa linkkiä Tarkennettu haku ja kirjoita…
Muistelmateoksessaan Matti Ahde : sähkömies (WSOY, 2013) Ahde kiteyttää asuinpaikkahistoriansa näin: "Muistoni kaksikymmentävuotiaaksi saakka liittyvät tiiviisti Ouluun ja sen lähiympäristöön. Vuoden 1970 eduskuntavaaleista alkoi edelleen jatkuva Helsinki-vaihe. Näiden jaksojen väliset pari vuotta Kauniaisissa [1966-68] olivat siirtymävaihe kahden maailman välillä." (s. 83)
Kauniaisissa Ahde opiskeli Työväen akatemiassa, mistä hänen oli tarkoitus jatkaa Tampereen yliopiston yhteiskunnalliseen opetusjaostoon. Perhesyyt saivat Ahteen kuitenkin luopumaan tästä suunnitelmasta: " -- tunsin velvollisuudekseni palata Ouluun ja unohtaa Tampereen". Hän onnistui saamaan työpaikan Sosialidemokraattisen nuorison keskusliiton (SNK)…
Tammenterhon idättämisestä ja taimen kasvattamisesta löytyy tietoa esim. seuraavista artikkeleista:Kotiliesi: https://kotiliesi.fi/koti/huonekasvit/tammen-kasvatus-terhosta/Metsälehti: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/lukijakysymys-miten-idatan-tammen/#632548b1Molemmissa jutuissa viitataan terhojen keräämiseen tuoreeltaan syksyllä, sillä kuivuneet terhot eivät idä.
Valitettavasti kirjastokortin katoamisilmoitusta ei voi tehdä internetin kautta. Ilmoita välittömästi kortin katoamisesta lähikirjastosi toimipisteeseen joko puhelimitse tai käymällä paikalla. Samalla tarkistetaan, onko kirjastokorttia jo käytetty väärin. Kortilla, joka on ilmoitettu kadonneeksi, ei saa lainata.
Jos kadonneeksi ilmoitettu kortti löytyy tulee asiakkaalla olla henkilötodistus mukanaan kun hän haluaa "aktivoida" kortin uudelleen.
Valitettavasti Helsingin kaupunginkirjastolla ei ole pianonsoiton harjoitustilaa. Töölön kirjastosta voi varata käyttöönsä sähköpianon, mikä ei kuitenkaan liene sinulle avuksi.
Kiitos kiitoksista :)
Yksittäisen näytelmän tekstejä ei monesti löydy yleisistä kirjastoista, ei myöskään tätä Tennessee Williamsin näytelmää, ei suomeksi eikä ruotsiksi.
Se on kuitenkin, molemmilla kielillä, näytelmämonisteena Teatterikorkeakoulun kirjastossa. Kirjaston yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.teak.fi/Kirjasto/Yhteystiedot
Först är det nödvändigt att du kollar vilka databaser finns i Luleå Universitets- bibliotek. t. ex. vilka finländska artikel- eller universitetsbibliotekernas databaser.
Address till samlingsdatabaser av vetenskapliga biblioteker i Finland är http://hul.helsinki.fi/tilke/ . Där finns f.ex. Svenska handelhögskolans databas http://www.shh.fi/link/bib/
Jag sökte i Aleksi, finsk artikeldatabas, med sökord NOKIA och YHTEISKUN* (samhäll*), fick några träff: Anttila, Timo: ”Suomi Nokian kännyssä” (Talouselämä 1999: 9); Hiilamo, Heikki : ”Suomi on maa Nokian varjossa. Onko Nokia valtio valtiossa?” (Taloustaito 1999: 12) ; ”Markkinatalous ei halua osallistua hyvinvointivaltion kustannuksiin, mutta tulokset kelpaavat” (Selostus Nokian…
