Här är en: på Finska Historiska Samfundets websida, http://www.histseura.fi, finns det Nationalbiografin och där är det möjligt att söka information om en person.
Och några till: http://home.swipnet.se/mobigym/runeberg.htm
http://130.236.254.25/runeberg/svlihist/runeberg.html
http://www.kirjasto.sci.fi/runeberg.htm (på engelska)
Kirjasto voi ottaa vastaan joitakin korvaavia niteitä kirjastossa loppuunkuluneiden tilalle. Mitään isoja määriä kirjoja ei oteta vastaan. Kirjaston lehtisalissa on vaihtohylly, johon voi tuoda tarpeettomaksi käyneitä kirjoja. Yksittäisistä kirjoista voi olla yhteydessä kirjastoon.
Hei,
Suomen kielen etymologisen sanakirjan (Itkonen, Joki ja Peltola, 1975, s.1623) mukaan 'vallettua' sana on lähellä lounaismurteinen valli-sanaan. Kirjan mukaan vallettua-sanaa käytetään Kustavissa ja tarkoittaa 'aaltoilla, lainehtia'. Sanan pohjana on todennäköisesti ruotsinkielen sana 'svall' (hyrsky, tyrsky, hyöky, kuohu) tai 'svalla' (tyrskyä, hyökyä, kuohua).
Lähde: Erkki Itkonen, Aulis J.Joki ja Reino Peltola: Suomen kielen etymologinen sanakirja. V. Sarjassa Lexica societatis fenno-ugricae XII, 5. Helsi 1975. Suomalais-ugrilainen seura.
Varsinaisia kertomuksia ei löytynyt, mutta tässä Helmet-hausta löytyviä kirjoja, joista voisi olla apua:
Elämänkerran kirjoittaminen ja julkaiseminen : ohjeita käytännön esimerkin muodossa / Salme Räsänen ja Ahti Planman
Sanat elämän puuhun : matkalla kirjoittajaryhmän kanssa / Alli Kantola
Kirjoittamisen hinku : muistelma harrastuksesta ja työstä / Markku Tanttu
Suomalaisten salatut elämät : päiväkirjojen ominaispiirteiden tarkastelua / Miia Vatka
Lauri Uusi-Hakimon tuotannosta ei löydy kummallakaan nimellä teosta. Pääskyset lentävät korkealla niminen teos on olemassa, mutta sen on kirjoittanut Elin Wägner ja se on julkaistu vuonna 1945.
Lähteet
Lauri Uusi-Hakimo Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175924444088
Elin Wägner: Pääskyset lentävät korkealla https://finna.fi/Record/helka.993526823506253?sid=4042907492
Voisit kokeilla esimerkiksi seuraavia teoksia: Vivian Gornick: Toisissamme kiinni ja Erikoisen naisen kaupunkiHelen MacDonald: H niin kuin haukka Hilary Mantel: Vain varjo häälyväinen Roxane Gay: Bad feminist James Baldwin: Kukaan ei tiedä nimeäni Caitlin Moran: Naisena olemisen taito Patti Smith: Ihan kakaroitaNina Barton: Elämän ohuet seinätPatrik Svensson: Ankeriaan testamentti ja Meren kutsuJos englanniksi lukeminen onnistuu, kannattaa tutustua Eve Babitziin. Maya Angeloun I Know Why the Caged Bird Sings on klassikko. Muita englanninkielisiä suosituksia: Annie Dillard: An American Childhood ja Ann Patchett: These Precious Days.Didionin tyyliä on kuvailtu englanniksi termillä "creative nonfiction",…
Teoksessa Haltsonen, Sulo & Puranen, Rauni Kaunokirjallisuutemme käännöksiä (SKS, 1979)ainoana suomenkielestä arabiaksi käännettynä kaunokirjallisena teoksena mainitaan Mika Waltarin teos Vieras mies tuli taloon.
Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskuksen Internetsivuilla (http://dbgw.finlit.fi/fili/)on käytettävissä käännöskirjallisuuden tietokanta. Haku 'käännöksen kieli : arabia' tuottaa tulokseksi 11 viitettä, esim. Aleksis Kivi Seitsemän veljestä ja Veijo Meri Manillaköysi.
Jyväskylän kaupunginkirjasto -
Keski-Suomen maakuntakirjasto
Tietopalvelu
Vastausta kysymykseesi voi miettiä korkeintaan teoreettisella tasolla. Kuinka monta kertaa olet nähnyt siamilaiset kaksoset bussissa - tai ylipäänsä missään? Yhteenkasvaneet kaksoset selviävät harvoin hengissä edes synnytyksestä, puhumattakaan, että he kasvaisivat aikuisiksi asti. Suosittelen, että tutustut vaikkapa seuraaviin linkkeihin:
http://zygote.swarthmore.edu/cleave4b.html
http://www.twinstuff.com/conjoined.htm
Googlella ( http://www.google.com/ ) löydät lisää linkkejä sanoillla "conjoined twins".
Kyseiset lehdet löytyvät Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston tieto-osastolta. Tarkemmin sanoen tieto-osaston avovarastosta, josta ne voi vapaasti lainata. Laina aikaa on 14 vrk.
Seuraavassa hieman tietoa kirjaston lehdistä:
Kijaston kotisivuilta löytyvästä varastolehtiluettelosta näkyvät pääkirjaston varastoon siirretyt lehdet sijoituspaikkoineen. Pääkirjaston tieto-osaston avovarastossa olevat lehdet ovat asiakkaiden vapaasti käytettävissä.
Kellarivarastossa sijaitsevista lehdistä tehdään varastotilaus. Ma-to tilatut lehdet ovat noudettavissa seuraavana päivänä klo 14 alkaen, pe-su tilatut lehdet seuraavana maanantaina pääkirjaston vastaanotosta.
Linkki varastolehtiluetteloon: http://vallu.turku.fi/
Sukan kutomisohjeita löytyy varmasti monestakin käsityökirjasta tai-lehdestä. Ainakin kirjoissa Jaacks: Nyt neulomaan ja Mitronen: Suomalainen sukkakirja on helpot ja yksityiskohtaiset ohjeet, joita seuraamalla onnistut varmasti.
Makupalat.fi:stä löytyi kaksi hyvää ja selkeää perusohjetta http://www.makupalat.fi/fi/search/node/villasukat
Ensimmäinen on Marttojen video, https://www.kirjastokaista.fi/tikkurilan-martat-villasukan-neulominen-2/ ja toinen Punomo.fi:n valokuvin havainnollistettu ohje, https://punomo.fi/valmistusohjeita-ja-ideoita/asusteet-ja-vaatteet/suka…
Sukunimen alkuperää ei löytynyt tutkimistani sukunimikirjoista. Arvelisin, että se on otettu joko ruotsista tai englannista, mutta tosiaan tarkempaa sukutaustaa tietämättä on vaikea sanoa varmempaa. Siitäkään ei siis ole tietoa, miten nimi on sukunimeksi omaksuttu ja mitä kautta se on kulkenut Suomeen.
Englannissa Spring esiintyy myös etunimenä. Dictionary of first names (Chambers, 2009) kertoo, että on otettu ’kevättä’ merkitsevästä vuodenajasta. Chambers dictionary of etymology (Chambers, 1988) kertoo, että vuodenaikamerkitys on lyhentynyt vahvasta ilmauksesta ’spring of the leaf’, joka viittaa lehtien versomiseen (”spring up”). Se taas liittynee merkitykseen ’hypätä’, joka on edellä mainitun lähteen mukaan vanha germaaninen laina.…
Eeva-Liisa Mannerin runo Oli naapuri, jolta meni mitat ja puntit sekaisin on kokoelmasta Kamala kissa (1976) sikermästä Mörököllin ajatuksia.
Runon voit lukea myös Mannerin kootuista runoista Kirkas, hämärä, kirkas (toim. Tuula Hökkä, 1999) sivulta 491.
Ota yhteyttä suoraan Helsingin kirjastoautoon. Varmimmin heidät tavoittaa sähköpostilla kirjastoautot@hel.fi. Voit tietysti myös yrittää soittaa, mutta työn liikkuvan luonteen vuoksi kirjastoauton henkilökuntaa ei aina tavoita puhelimitse.
Kirjastoauto-osasto 09 310 85002
Lastenkirjastoauto Skidi 09 310 28387
Lastenkirjastoauto Stoori 09 31071313
Valmistaudu kertomaan kirjastokorttisi numero yhteydenotossasi.
"Hyvä kirjasto" täyttää kirjastolaissa (904/1998) (http://www.minedu.fi/opm/kulttuuri/kirjastolaki.html ) mainitut tavoitteet: "Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Kirjastotoiminnassa tavoitteena on edistää myös virtuaalisen ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittymistä."
"Hyvä kirjasto" huomioi myös Paavo Lipposen II hallituksen ohjelman (http://www.vn.fi/vn/suomi/vn141f.htm ) seuraavat kohdat: "Yleinen kirjasto on kansallisen sivistys- ja…
Helsingin kaupungin kiinteistöviraston asuntoasiain sivulta (http://www.hel.fi/wps/portal/Kiinteistovirasto/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CON… ) saat tietoa kaupungin asuntoasioista. Vuokra-asunnoilla on omat sivunsa (http://www.hel.fi/wps/portal/Kiinteistovirasto/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CON… ), joilla on tietoja vuokrattavista asunnoista sekä ohjeita kaupungin asunnon sekä asumistuen hakuun.
Ympäristöministeriön ylläpitämälle sivustolle http://www.asuminen.fi/ on koottu asumisasioita käsitteleviä internetsivuja.
Verkostomarkkinoinnista on HelMet-tietokannassa kirjoja, napsauta seuraavaa linkkiä niin saat listauksen niistä: http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=verkostomarkkinointi&m=&l=&Da=… . Näitä kirjoja saat pääkaupunkiseudun…
Etsimääsi Maj Fantin teosta "Att bli mamma till sin mamma" ei valitettavasti löydy Helmet-kirjastojen kokoelmista. Helsingin yliopiston opiskelijakirjastossa sitä näyttää olevan yksi kappale. Opiskelijakirjaston kokoelmat ovat kaikkien tiedonhaluisten vapaasti käytettävissä. Teosta ei voi tilata kaukolainana HelMet-kirjastojen kaukopalvelun kautta, koska se löytyy pääkaupunkiseudulta tieteellisestä kirjastosta.
Allaolevassa linkissä on tarkemmat tiedot opiskelijakirjaston sijainnista ja aukioloajoista.
Lähteet:
https://finna.fi
http://www.helsinki.fi/kirjasto/keskusta/tutustu/opiskelijakirjasto.html
Teos ei ole vielä ilmestynyt ja täten se ei ole vielä kirjastoissa. Kustantajan (WSOY) esittelyteksti kustantajan nettisivuilla:
Hannus, Arno - Hallberg, Pekka - Niemi, Anne:
Kuntalaki (tulossa)
Kuntalaki-teos on alan keskeinen käsikirja, jossa selvitetään perusteellisesti kuntalaki ja myös muita kunta-asioiden hoitoon liittyviä lakeja ja niiden soveltamista. Kirjassa selvitetään säännösten tulkintaa ja oikeuskäytäntöä sekä perehdytään kunnallisoikeuden perusteisiin ja kunnallishallinnon ja talouden käytäntöön.
Tässä uudistetussa painoksessa on otettu huomioon kunta-alan keskeiset muutokset, esim. PARAS-hanke, kunnallisten palvelujen yksityistäminen ja kuntien yhdistymisten vaikutukset toimintaan.
Teos on kauttaaltaan uudistettu painos…
Lapin maakuntakirjaston Lapponica-kokoelmassa Lappi-osastolla on laajahko lehtileikekokoelma 80-luvulta lähtien, osin 70-luvulta lähtien. Lisäksi on leikekirjakokoelma 60-luvulta lähtien mutta ei historian alalta.
Lappi-osastolla on tiedonhaun apuvälineenä edelleen myös (sähköisen rinnalla) vanha pahvikortisto jossa on kirjallisuusviitteet aihepohjaisesti 1970-luvulta lähtien.
60-luvun Lappi-viitteet ovat hajallaan maailmalla esim. erikoisbibliografioissa. Sitä aikaisemmat löytää Pohjois-Suomen bibliografia, osat 1-4 -kirjoista. Tämä on myös sähköisenä haettavissa osoitteessa: www.lapponica.net.
Lapponica-tietokanta sisältää Lappi-osaston kokoelmaviitteet, joitakin digitoituja (kokoteksti) vanhempia Lappi-kirjoja ja internetviitteitä.
Samaan aihepiiriin, josta mainitsemasi teokset kertovat, voit tutustua lukemalla Eunsun Kimin ja Sébastien Fallettin teoksen Pohjois-Korea : yhdeksän vuoden pakomatka helvetistä (2014) ja
Hyeonseo Leen ja David Johnin teoksen Seitsemän nimen tyttö : pakoon Pohjois-Koreasta (2015).
Teokset ovat lainattavissa tai varattavissa HelMet-kirjastojen kokoelmista.
http://www.helmet.fi/fi-FI
