Otavan kirjallisuustieto, Keuruu 1990, s. 128, mainitaan seuraavaa: Canth, Minna----kävi tyttökoulua ja aloitti Jyväskylässä seminaarin, mutta keskeytti opinnot ja avioitui 1865 opettajansa Johan Ferdinand Canthin kanssa. Keskeytyneistä seminaariopinnoista voi lukea myös teoksesta Frenckell-Thesleff, Greta von: Minna Canth, Keuruu 1994 (2.p), sivulta 46 alkaen.
Helsingin Sanomat on mikrofilminä luettavissa ja kopioitavissa Helsingin yliopiston kirjastossa ja Espoon Leppävaaran kirjastossa. Lehden mikrofilmiversio on myös Helsingin kaupungin pääkirjastossa, mutta kirjasto on remontin takia suljettuna, joten se ei ole käytettävissä.
Täältä löytyy tietoa Helsingin yliopiston mikrofilmatuista lehdistä:
http://www.lib.helsinki.fi/palvelut/Kokoelmat/mikroffk.htm
Täältä Espoon Leppävaaran kirjaston mikrofilmeistä:
http://www.espoo.fi/xsl_taso1_ilmanajank.asp?path=1;606;607;7119;7224;2…
Unkarilainen harjoittelijamme Edit löysi suomenkieliset ohjeet kirjasta
(s. 140-141)
Unkarilaisten vieraana : / Eszter Vuojola, Tuomo Molander, Kari Sallamaa. - Taifuuni, 2003.
Googlettamalla löytää monia toisenlaisiakin ohjeita. Jotkut niistä ovat englanniksikin
WWW-osoitteesta http://booknet.cultnet.fi/huomaa/palkitut/pystit1.htm
löytyy tietoa suomalaisista kirjallisuuspalkinnoista ja kirjallisuuspalkintojen saajista; myös Eino Leinon palkinnon saajat löytyvät sivun kautta.
Bibliografiaa Eino Leinon palkinnosta kertovista lehtiartikkeleista ei tietääkseni ole, joten kannattaa tulla kirjastoon tekemään hakuja artikkeliviitetietokannoista Aleksi ja Arto, joista löytyy suomalaisissa lehdissä julkaistuja artikkeleita varsin kattavasti.
Duodecimin Terveyskirjaston mukaan tavalliset Ixodes-puutiaiset kuolevat nopeasti huoneilman kuivuuden takia. Suomeen on kuitenkin ilmaantunut Välimeren alueelta ruskea koirapunkki, Rhipicephalus sanguineus, joka on tottunut kuivaan ja kuumaan ilmastoon. Se saattaa selviytyä sisäilmassa ja munia huonekaluihin ja seinänrakoihin.
Alla linkki sivustolle:
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=kpp00004#s24
Kirjastot.fi ja siellä Frank monihaku antoi tulokseksi mm. Piki-kirjastot, joista kyseinen elokuva löytyy useista toimipisteistä. Saadaksesi DVD:n kaukolainaksi, ota yhteyttä omaan kirjastoosi.
https://monihaku.kirjastot.fi/
https://piki.verkkokirjasto.fi/
Kreivitär du Barry (syntymänimeltään Jeanne Bécu) oli Ludwig XV:n viimeinen virallinen rakastajatar vuodesta 1768 aina kuninkaan kuolemaan vuonna 1774. Ludwig XV:n pojanpojalla Ludwig XVI:lla ei ollut rakastajattaria.
Lähteet:
Château de Versailles -sivusto: https://en.chateauversailles.fr/discover/history/great-characters/madam…
Adams, Christine & Adams, Tracy: The Rise and Fall of the French Royal Mistress (https://ageofrevolutions.com/2021/06/07/the-rise-and-fall-of-the-french…)
kNote näyttäisi vielä olevan hieman keskeneräinen windowskoneessa. "Olemme paraikaa toteuttamassa Kontactia Windowsiin. Haluatko auttaa? Katso miten ottaa osaa ja ota yhteyttä!" kertoo sivusto Linkki https://kontact.kde.org/fi/download/
Helmet kirjastojen koneet ovat myös kaikki suojattuja eli niihin ei voi ladata omia ohjelmistoja.
Etsin tiedon Kansanvalistusseuran kalenterista vuodelta 1883. Tämä kalenteri kuten monet muutkin pienpainatteet löytyvät sähköisinä Kansalliskirjaston verkosta. ne löytyvät helpoiten finna.fi -sivuston kautta. Vuonna 1883 ensimmäinen helluntaipäivä oli 13.5. ja toinen helluntaipäivä 14.5.
Linkki Kansanvalistusseuran kalenteriin:
https://www.doria.fi/bitstream/10024/98438/1/Kansanwalistusseuran_kalenteri.pdf
Kyseessä voisi olla patricia C. Wreden Lumotun metsä kronikat, neliosainen sarja, jonka alkuteokset ovat ilmestyneet 90-luvulla. Kirjat on käännetty 2000-luvun alussa suomeksi.Sarjan osat ovat:Lohikäärmeen prinsessaLohikäärmeen etsintäLohikäärmeen retkikuntaLohikäärmeen kummilapsiRisingshadow-sivustolta löytyy kuvaukset kirjojen juonesta:https://www.risingshadow.fi/book/712-lohikaarmeen-prinsessa
Tekijänoikeuslain mukaan elokuvan lainaaminen yleisölle kirjaston kautta on luvanvaraista. Laki ei sano mitään korvauksista tai niiden suuruudesta. Toisin sanoen se, jolla on oikeus päättää lainaamisesta, voi päättää korvauksen suuruudesta ja sen ehdoista.
Useimmat elokuvien välittäjät myyvät yksittäisiin teoskappaleisiin liittyviä lainausoikeuksia, jolloin kyseisen kappaleen rikkoutuessa myös siihen ostettu lainausoikeus päättyy. On kuitenkin mahdollista, että oikeudenhaltija ei sido lainausoikeutta täsmälliseen teoskappaleeseen. Tämä olisi kuitenkin poikkeuksellinen menettely, jollaisesta en ole itse aiemmin kuullut.
Kysymyksen toisessa osassa puhutaan esitysoikeuksista, jotka ovat eri asia kuin lainausoikeus. Oikeudenhaltija voi antaa…
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kokoelmista viimeinenkin kappale Kaija Juurikkalan vuonna 2004 ohjaamasta Laura-elokuvasta tehtyä kuvatallennetta on valitettavasti jouduttu poistamaan. DVD on saatavissa muualta Suomen kirjastoista, joten voit halutessasi tilata sen kaukolainaan omaan lähikirjastoosi.
Kaukopalvelu on maksullista. Helsingissä kaukolaina Suomesta maksaa neljä euroa. Mikäli sinulla on voimassa oleva Helmet-kortti ja lainausoikeus, voit tehdä itsekin kaukopalvelupyynnön alla olevasta linkistä löytyvällä lomakkeella. Kaukopalvelupyynnön voi toki tehdä myös omassa lähikirjastossa.
https://finna.fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/…
Ystävällinen ja avulias Eira Pättikangas vastasi kirjastonhoitajan uteluihin seuraavasti: Teoksen karjalan murre ei ole minkään tietyn alueen "aitoa" murretta, vaan pikemminkin kuvitteellinen, viitteellinen yhdistelmä eri karjalaismurteita. Pättikangas on koonnut hahmojen murteen murrekirjoista poimimalla, sillä tietyn murteen tarkkuutta olennaisempaa on ollut luoda selkeä kontrasti karjalais- ja pohjalaismurteiden välille.
Helsingin Sanomien etälukumahdollisuus eMagz-palvelussa päättyy tänään, 30.6.20.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Lue_kotimaisia_elehtia_missa_ja_milloin_(184802)
Tarkkoja summia ja tietoja kirjoituskilpailujen tuomarien palkkioista on vaikea selvittää. Voisi olettaa, että kirjoituskilpailutuomarien palkkiot vastaisivat suhteessa samoja summia, mitä kirjallisuuspalkintoraatien jäsenet saavat. Rahasummina kirjallisuuspalkintoraatilaisten palkkiot liikkuvat nollan ja kahdentuhannen euron välillä.
Koska palkinnon jakaja on usein säätiö, suuria varoja raatilaisten palkkioihin ei useinkaan ole. Käytettävissä olevat rahat halutaan käyttää voittajan palkintosummaan. Kirjallisuusraatilaisten vaivannäkö kerryttää pankkitilin sijasta heidän kirjahyllyjensä kokoelmia. Yleensä arvioitavat kirjat toimitetaan raatilaisille maksutta ja he saavat ne pitää itsellään. Jos arvioitavaan …
Vaikkaa tiedonhakuun valjastettiin tämän kysymyksen kohdalla useampi kirjastonhoitaja ja haimme tietoa useammasta tietokannasta, etsimäsi tarina jäi valitettavasti tällä kertaa mysteeriksi. Lisätietona kerroit, että tarina on luettu joskus noin 45-50 vuotta sitten ja että kyseessä saattaisi olla esimerkiksi jokin kouluissa 70 -luvulla äidinkielen tunneilla käytössä ollut novellikokoelma. Erään kollegan muistin mukaan 1970-luvulla ilmestyneessä Kontakti-kirjasarjassa saattaisi olla muistelusi mukainen tarina.
Kontakti-sarja on Kauppiaitten Kustannuksen julkaisema kirjasarja, jossa julkaistiin nuorten kirjoittajien pienoisromaaneja (Lähde: Kirjasampo). Sarjaan kuuluu kymmeniä teoksia, jotka ovat ikänsä vuoksi…
Voisikohan tämä olla Dominique Sigaudin kirja Aavikkoromaani, joka on ilmestynyt suomeksi 2001. Ranskankielinen alkuteos L'Hypothèse du désert on ilmestynyt vuonna 1996. Kirjasammossa kirjaa kuvataan seuraavasti https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_4530
Näyttää siltä, että ainoa kysymäsi runon suomennos sisältyy kokoelmaan : FERLIN, Nils : Surkimuksen lauluja ; Outolainen ; Lasit. Tornio 1990. (Niin nukkuu kuolleet. Suomentaja Leo Saukkoriipi.)Runo on ilmestynyt alunperin kokoelmassa Goggles v. 1938. Aale Tynni on suomentanut joitakin Ferlinin runoja ainakin antologiaan Tuhat laulujen vuotta ja Aappo I. Piippo kääntänyt kokoelman Dan Andersonin ja Ferlinin runoja (Lauluja elämälle. 1980). Lisäksi Leena Krohnin suomentamaan ja toimittamaan ruotsalaisen ja suomenruotsalaisen runouden valikoimaan Runon portilla (1985) sisältyy Ferlinin runoja. Näistä ei kuitenkaan tarkoittamaasi runoa löydy.
