Suomen kansallisbibliografian (Viola-tietokanta) mukaan "Tanssi vielä hetki" on Petri Munckin säveltämä ja sanoittama laulu, josta ei löydy muita tulkintoja kuin tämä Hanna Talikaisen laulama.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Tyvärr förstår jag inte riktigt din fråga. Det finns böcker på biblioteket som behandlar närvårdaryrket, bl.a. "Olen ammatiltani Lähihoitaja" (2008), "Lähihoitajana yhteiskunnassa" (2011) och så finns det förstås kurslitteratur, också på svenska. Men om du behöver historik blir det knepigare, har inte hittat något som direkt skulle ge svar på dina frågor.
Sitaatti on Sir Thomas Brownen teoksesta Religio Medici, joka on suomennettu nimellä Lääkärin uskonto (1921, Karisto). Virke, josta sitaatti on irrotettu, kuuluu alkuteoksessa näin:
The severe Schooles shall never laugh mee out of the Philosophy of Hermes, that this visible world is but a picture of the invisible, wherein, as in a pourtract, things are not truely, but in equivocall shapes; and as they counterfeit some more reall substance
in that invisible Fabrick.
Tuntematon kääntäjä on suomentanut kohdan näin:
Ankarammat filosofi-koulukunnat eivät milloinkaan saata minua pilateollansa hylkäämään sitä Hermeen filosofista käsitystä, että tämä näkyväinen maailma on vain näkymättömän kuva, jossa, niin kuin konsanaan muotokuvassa, asiat eivät…
Jos kysyjä tarkoittaa, salliiko tekijänoikeuslaki bulgariankielisten kirjojen myymisen tai lahjoittamisen kirjastolle, vastaus on lyhyesti: kyllä sallii. Kirjasto voi ostaa tai vastaanottaa minkä tahansa EU:n alueella laillisesti valmistetun ja hankitun kirjallisen teoksen.
Kokonaan eri asia on, miten innokkaita kirjastot ovat hankkimaan bulgariankielistä aineistoa, jota osaava lukijakunta on Suomessa varsin pieni (en löytänyt tarkkaa lukua, mutta ilmeisesti puhutaan ehkä joistakin sadoista henkilöistä). Helsingin kaupunginkirjasto on perinteisesti tarjonnut kirjallisuutta varsin monilla kielillä (HelMet-tietokanta tarjoaa tällä hetkellä 185 kaunokirjallista nimekettä), joten ehkä on järkevintä ottaa yhteyttä Monikieliseen kirjastoon,…
Kokkolan kaupunginkirjastosta löytyy (luokasta 93) mm.: Halila: Tanskan ja Norjan historia, Jutikkala: Pohjoismaisen yhteiskunnan historian juuria, Kan: Skandinavian maiden historia, Viikingit (toim. Almgren). Käsikirjaston tietosanakirjoista (luokassa 03) on viikingeistä paljonkin tietoa. Katso esim. Otavan suuri ensyklopedia. Netissä voit kokeilla esim. http://www.google.com/ hakusana: viikingit. Sama hakusana Anders webkirjastossa http://webkirjasto.kpnet.fi/ antaa n. 20 viitettä viikinkiaiheisiin kirjoihin.
Kyseessä lienee egyptiläinen laulajatar Sherine ja hänen esittämänsä kappale Garh Tani.
Yleisten kirjastojen kokoelmista ei Sherinen levyjä löydy mutta Internetistä löytyy tietoa artistista sekä hänen musiikkivideoitaan ja musiikkiaan katsottavaksi ja kuunneltavaksi.
Sherinen virallisen kotisivun osoite on http://www.sherineabdelwahab.com/
Wikipediassa kerrotaan artistista http://en.wikipedia.org/wiki/Sherine
Musiikkivideon voi katsoa esimerkiksi MySpacessa http://www.myspace.com/
Emme pysty antamaan luotettavia lainopillisia neuvoja, joten tämä on pelkästään maallikkotietämyksen perusteella laadittu vastaus. Vastausta ei siis kannata ottaa pätevänä laintulkintana.
Tekijänoikeuslaki jättää teoksen määrittelyn avoimeksi. Teoksen määritelmää on kuitenkin lähestytty alan kirjallisuudessa ns. teoskynnyksen käsitteellä. Ajatuksena on, että jos teos on tarpeeksi omaperäinen, jotta kukaan muu ei sattumalta voisi päätyä samanlaiseen lopputulokseen, kyseessä on silloin teoskynnyksen ylittävä teos. Rajanvetona esimerkiksi satunnainen kauppalappu ei välttämättä ylitä teoskynnyksen rajaa, mutta jo kohtalaisen lyhytkin runo voi olla tarpeeksi omaperäinen ollakseen teos.
Oma näkemykseni olisi, että lautapeli mitä luultavimmin…
Kyseessä on varmaankin Raimo ja Rauni Paakkunaisen teos ”Avain Arposiin” (2007). Sodankylän kirjastossa ei valitettavasti näytä olevan kirjaa eikä muissakaan Sompion kirjastoissa tai Lapin kirjastoissa. Kirja on kuitenkin mahdollista saada lainaan kirjaston kaukopalvelun kautta muualta Suomesta, joskin se on maksullista. Kirjaa on saatavilla esimerkiksi Varastokirjastosta. Jos kaukolainamahdollisuus kiinnostaa, kannattaa tiedustella asiaa omasta lähikirjastosta.
Pari lehtiartikkelia löytyi
Kuortanelaiset länget. Käsiteollisuus 1917, nro 1, s. 59
Lehtimäki, maamme kuuluisimpia länkipitäjia. Kotiteolllisuus 1948, nro 2. s.9
Artikkelit voi tilata kaukolainaksi Varastokirjastosta, ota yhteys lähikirjastoosi.
Yksi lehtileike Historiallisesta Sanomalehtikirjastosta kertoo längistä:
http://digi.lib.helsinki.fi/digi/aurora/fileviewer.jsp?tyyppi=mq&master…
Tässä uudempia artikkeleita:
Suomenhevosten länkitilanne ja niiden valmistukseen liittyvä koulutus
Korkeamäki, Hannu;
Työhevonen 2003 : 1 s. 12-14
Helsinki : Suomen työhevosseura,
Vinkkejä valjastukseen
Honkonen, Ira;
Työhevonen 2002 : 3 s. 26-29
Helsinki : Suomen työhevosseura,
Valjaat ja valjastus v. 1962
Ruotsalainen, Kirsi;
Työhevonen 2002 : 4…
Radoslaw Grytasta löytyy tietoa teoksista Kuvataiteilijat 1991 sekä Sculptor 90 (Suomen kuvanveistäjäliiton 80-vuotisnäyttely).Teoksia on useissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa, sekä laina- että käsikirjastokappaleina. Saatavuuden voi tarkistaa HelMet-haulla, osoitteessa www.helmet.fi.Internetistä hänestä löytyy tietoa esim. hakemalla Googlesta (www.google.fi) taiteilijan nimellä. Hänestä löytyy tietoa myös verkossa olevasta taiteilijamatrikkelista, www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi
Ms-taudista on saatavana runsaasti tietoa. Tässä muutamia kirjoja, jotka löytyvät myös Lappeenrannan maakuntakirjastosta: Ruutiainen, Juhani: Minulla on Ms. - 2. täysin tark.p. 1997., Wikström, Juhani: Multippeliskleroosi vuodelta 1985. , Suomalainen lääkärikeskus osa 3., Terveysfacta osa 3., Neurologia toim. Jorma Palo et. al - 5.p. 1996 sekä Käytännön neurologia vuodelta 1999. Lisäksi internetistä esim. http://search.fi.soneraplaza.net/ hakusanoilla ms-tauti tai multippeliskleroosi mm. Suomen Ms-liiton kotisivut: www.ms-liitto.fi
Myöskin maakuntakirjastojen yhteisluettelosta Mandasta ja tieteellisten kirjastojen yhteisluettelosta Lindasta löytyy kirjoja ja tutkimuksia. Lehtitietokannoista: Aleksi, Arto, Kati ja Medic on saatavissa…
Valitettavasti kattavaa kaukolainahinnastoa ei ole, vaan tiedot löytyvät kirjastojen omilta sivuilta. Tietoja ei ylläpidetä keskitetysti, vaan jokainen kunta vastaavat itse omien tietojensa päivittämisestä.
Anna Sahlstenin romaani Tuulantei löytyy Joensuusta, Helsingistä ja Varastokirjastosta, mutta kaarinalainen saa sen helpoimmin lainaksi oman kirjaston kautta tilaamalle Turun pääkirjaston varastosta.
Heikki Poroila
Sanan mahti 4 –lukemisto (toim. Vilho Haila ja Eino Kauppinen, 1961. 3., uus p. ) sisältää Pentti Haanpään novellit Jätkä ja jätkän onnea, Sisu ja Huhtikuinen yö.
https://finna.fi/Record/kyyti.334943#componentparts
Suomen kansallibibliografiasta Fennicasta tai Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämästä käännöstietokannasta ei löydy viitetietoja siitä, että etsimänne Jaakko Kiven teos olisi käännetty englanniksi.
Lähteet:
order=author&asc=1&lang=FINhttps://finna.fi
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?
Tässä muutama linkki Unicefin ja EPCD:n sivuille. Valitettavasti tiedot eivät ole aivan viime vuodelta.
Education from the Bottom Up: UNICEF's Education Programme in Somalia 2015
https://www.econstor.eu/handle/10419/93689
Unicef
https://www.unicef.org/somalia/education.html
EPDC Education policy and Data Center http://www.epdc.org/
http://www.epdc.org/sites/default/files/documents/EPDC%20NEP_Somalia.pdf
Euroopan juutalaisten systemaattisesta tuhoamisesta kertovia kirjoja on Helsingin kaupunginkirjastossa koottu kirjastoluokkiin 323.209 ja 946.3. Esimerkiksi keväällä 2006 ilmestynyt Sybille Steinbacherin kirja "Auschwitz - lyhyt historia" ja Hannu Rautkallion "Holokaustilta pelastetut" löytyvät luokasta 323.209. Luokkatunnuksia voi käyttää hakiessa Helmet-tietokannasta kaupunginkirjaston kokoelmiin kuuluvia teoksia.
Helsingin juutalaisen seurakunnan kirjastosta kannattanee kysellä lisää, mutta kirjasto avataan kesän jälkeen vasta syyskuussa.
Esimerkiksi osoitteesta www.kirjastot.fi löytyvät kaikki Suomen kirjastot ja sähköpostiosoitteet. Postituslista on sitten rakennettava itse. Ainakaan meillä ei ole tietoa, että kukaan myisi sellaista valmista listaa. Netissä löytyy monia sähköpostimarkkinointifirmoja ihan googlella sanoilla sähköpostimarkkinointi tai postilistat tai postituslistat.
