Kuluttaja-lehti on testannut vuonna 2007 (lehden numerossa 5, s. 17-19) proteiinipatukoita. Lehti testasi 12 patukkaa, mutta selvitti vain niiden hiilihydraattimäärän, ei pelkkiä sokereita. Testin mukaan patukoiden hiilihydraattimäärät sataa grammaa kohden vaihtelivat 23:sta 61:een.
Mtv:n Kevyesti testattu -blogi testasi viisi proteiinipatukkaa. Niissä oli sokereita 2-28 grammaa 100 grammaa kohden:
http://blogit.mtv.fi/kevyestitestattu/2013/05/03/patukat-syynissa/
Sokereiden määrä patukkaa kohden vaihtelee siis suuresti, eikä keskimääräinen määrä ehkä kerro kovin paljon.
Laskusi on varmaankin koulutehtävä. Apua sen ratkaisemiseen kannattaa kysyä opettajalta.
Jyväskylän kaupunginkirjastosta ei löydy juuri sinun erikoisalaasi liittyvää kirjallisuutta. Kokoelmistamme löytyy kuitenkin useita teoksia hakusanoilla koulutus ja laatu esim. teokset Oppimisen ja laadun kiasma (1998) ja Syrjäläinen, Arvioinnin avulla laatua kouluihin (1997). Olisikohan näistä apua?
Asiasanoilla laatu, mittaus, mittarit löytyy mm. teos Mittaamisen parantaminen (1999), jossa kerrotaan yleisesti laadun mittareista. Myös artikkelitietokanta Aleksista kannattaa etsiä samoilla hakusanoilla.
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisessa sanakirjassa (2013) kerrotaan, että sanan hallita sanavartalo on vanha germaaninen laina. Tätä vanhaa kantamuotoa edustaa nykyisissä germaanisissa kielissä esimerkiksi saksan halten ja ruotsin hålla. Kirjassa mainitaan, että suomen kirjakielessä hallita on esiintynyt Agricolasta ja samanaikaisista käsikirjoituksista alkaen.
Veijo Meren teoksessa Sanojen synty (1991) hallita-sanan taustalla oleva, vanha germaaninen laina on rekonstruoitu muotoon halthan-. Indoeurooppalainen sanavartalo oli Meren mukaan qel-, panna nopeaan liikkeeseen. Alkumerkitykseltään tämä tarkoitti karjan ajamista. Erkki Itkosen toimittamassa teoksessa Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja (1992) …
Runot ja aforismit ovat jo kirjallisuudenlajina yleensä aika syvällisiä ja pohtivia. Tässä kuitenkin joitakin vinkkejä.
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen sivustolla esitellään Timo Salon toimittama Tiedeaforismikirja. Myös esittelystä voi lukea kirjan aforismeja:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Vinkit/Pienten_lajien_maailmat_mita_aforismi_ti(130445)
Eeva Kilven uusi Sininen muistikirja (2019) sisältää kustantajan mukaan ajatuksia, päiväkirjamerkintöjä ja aforismin kaltaisia oivalluksia. Sinisen muistikirjan sivut täyttyvät olemassaoloa, rakkautta, luontoa, vanhuutta ja yksinäisyyttä koskevista pohdinnoista.
https://www.wsoy.fi/kirja/eeva-kilpi/sininen-muistikirja/9789510439432
Runot,…
Vuonna 1735. Boltonin tarkemmasta syntymäajasta ei ole varmaa tietoa, mutta hänet kastettiin vuonna 1735, erään lähteen mukaan kastepäivä oli 23.11.1735.
https://en.wikipedia.org/wiki/James_Bolton
https://www.first-nature.com/fungi/~biog-bolton.php
Elokuvan teosta löytyy viljalti kirjallisuutta niin suomeksi kuin muillakin kielillä.
Ehdotuksia Satakirjastojen kokoelmista esimerkiksi :
Lumet, Sidney: Elokuvan tekemisestä (2004)
Pirilä, Kari & Kivi, Erkki: Elävä kuva - elävä ääni. Ensimmäinen osa, Otos (2017)
Pirilä, Kari & Kivi, Erkki: Elävä kuva - elävä ääni. Toinen osa, Leikkaus (2008)
Pirilä, Kari & Kivi, Erkki: Elävä kuva - elävä ääni. Kolmas osa, Teos (2010)
Pölönen, Markku: Elokuvailmaisun ja videokuvauksen perusteita (1990)
Lisää erikoistuneempaa kirjallisuutta aiheesta on mahdollista etsiä ja tilata kaukolainaan esimerkiksi Kansallisen audiovisuaalisen instituutin tai Aalto-yliopiston kokoelmista.
Tähän ei valitettavasti löytynyt vastausta, vaikka kysyin apua kollegoiltakin. Kävin itsekin vielä läpi Risto Rasan kootut runot, mutta kyseistä runoa ei löytynyt.
Kollega ehdotti Elina Karjalaisen kirja Ensiaapinen (1991). S-kirjaimen kohdalla on runo Sininen sika sai siivet. Runo alkaa seuraavasti: "Sininen sika sai unessa siivet..."
Linkki kirjan tietoihin Helle-kirjastoissa:
https://helle.finna.fi/Record/helle.35145?sid=4102831844
"Elonkirjasta" ei näytä olevan virallista nuottijulkaisua. Sen sijaan nuottikäsikirjoitus ilmeisesti on yhä olemassa. Asiasta puhutaan tämän aiemman sävellystä koskevan kysymyksen kommenttiketjussa:Kuka tietää "Elonkirja" sanoihin nuotit tai sävellyksen.
Hotelliluokituksesta löytyy tietoa kirjasta
Hotellivaraukset : majoitusala tutuksi / Mirja Rautiainen, Mika Siiskonen
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1977325__Shotellivaraukset…
Lisää tietoa kansaivälisistä hotellien luokitusjärjestelmistä löytyy esim. seuraavilta sivuilta:
http://www.hotelstars.eu/en/ - HOTELSTARS.EU
http://www.hotelstars.eu/userfiles/files/en/downloads/Criteria_2010-201… - Luokitus, PDF
http://www.hotelstars.org/ - HOTREC
http://www.hotelstars.eu/userfiles/files/en/downloads/21_HOTREC_princip… - 21 HOTREC principles, PDF
Hei,
Kansalliskirjasto on digitoinut Savon Sanomia tähän mennessä vasta vuosilta 1907-1910, joten digitoitua lehteä ei valitettavasti ole vielä saatavana, mutta Savon Sanomia löytyy mikrofilmattuina vuodesta 1908 eteenpäin mm. Kuopion kaupunginkirjastosta, josta voi myös pyytää filmejä/kopioita kaukolainaksi. Tässä linkki kirjaston kaukopalveluun.
http://kirjasto.kuopio.fi/Kaukolainat
Nämä hahmot esiintyvät Topo Taviomaan kirjoittamassa ja Camilla Mickwitzin kuvittamassa satukirjassa Kapina Karhumaassa (Sanoma, Lasten oma kirjakerho, 1977). Topo Taviomaa on kirjailija Ilmari Ihalaisen salanimi.
Wikipedian mukaan suomalaisia taidemaalareita, joiden nimeen sopisivat alkukirjaimet H. ja W. ei juuri ole. Helena Westermarck (1857-1938) olisi elinaikansa puolesta mahdollinen, mutta ilmeisesti keuhkotauti esti häntä maalaamasta enää 1900-luvun puolella. Jos "H. W." taas ei ole suomalainen, etsittävä alue laajenee dramaattisesti. Nopeasti samaa Wikipediaa tutkimalla ei tosin sopivia ehdokkaita löydy ainakaan pohjoismaista eikä myöskään muista Euroopan maista, joiden kieliin W sisältyy. Jos kyseessä on ns. amatöörimaalaus, nimikirjainten takana olevaa ihmistä voi olla mahdoton jäljittää.
Tällaisissa jäljitystapauksissa - jotka varmaan sujuisivat taidehistorian erikoisasiantuntijoilta paljon paremmin kuin kirjastonhoitajajilta -, on…
Palme-nimestä on kysytty aikaisemmin Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi-palvelussa. Vastauksessa kerrotaan, että nimi on peräisin Keski-Euroopasta. Arvellaan, että nimi johtuu saksan kielen pajunkissaa tarkoittavasta sanasta palme tai balme. Nimi saattaa olla myös muutos Palmatius-pyhimyksen nimestä.
http://www.kysy.fi/kysymys/mita-tarkoittaa-sukunimi-palme
Olisikohan kyseessä itävaltalainen body art –taiteilija Rudolf Schwarzkogler (1940-1969), jonka huhutaan kuolleen leikatessaan peniksensä irti esityksessä. Todellisuudessa hän sai surmansa hypätessään ”taiteen nimissä” ikkunasta. Oulun kaupunginkirjastossa olevista kehotaidekirjoista ei Schwarzkoglerista löytynyt tietoa, mutta googlettamalla voi hakea netistä. Osoitteesta http://www.galerie-krinzinger.at/kuenstler/schwarzkogler/schwarzkogler_… löytyy myös joitakin kuvia hänen esityksistään.
Hei
Suurin osa kirjastomme käsi- ja taideteollisuusaineistoa on suomeksi joko kirjoina (suurin osa) tai lehtinä (pienempi osa).
Voit tehdä hakuja kotisivullamme: http://kirjasto.kuopio.fi//
Sinun kannattaa valita Tarkennettu haku, jossa voit tehdä erilaisia tarkennuksia haullesi.
Valitse asiasanoiksi käsiteollisuus tai taideteollisuus ja voit valita myös kielen ja/tai aineistolajin.
Kutakin hakutulosta voit muokata vielä klikkaamalla kohtaa Valitse lajittelulaji ja painamalla Hae. Esim. valitsemalla siihen julkaisuvuosi, saat uusimman aineiston näkymään listan alkuun, vanhimmat loppuun.
Sinua kiinnostavia uusia tietokirjoja löydät kotisivultamme, klikkaamalla kohtaa Vinkkitori (punaiset palkit) ja sitten vasemmalta kohtaa Uutuudet -…
Kantatie 66 on Orivedeltä Virtain, Alavuden ja Kuortaneen kautta Lapualle kulkeva kantatie, jonka historia ulottuu aina 1600-luvulle asti. Maanteiden rakentaminen liittyi tuohon aikaan usein uusien kaupunkien perustamiseen. Kun Uusikaarlepyy oli perustettu Pohjanlahden rannalle vuonna 1620, sen ja sisämaan välille alettiin suunnitella maantieyhteyttä. 1600-luvun lopulla saatiin maantie Uudestakaarlepyystä Ruovedelle. Se on 1700-luvulla piirretyssä Wikarin kartassa merkitty Uudestakaarlepyystä Kauhavan ja Lapuan kautta Kuortaneelle ja edelleen Alavuden kappelille. Sieltä eteenpäin maantietä ei ole piirretty.Suomen kanta- ja valtatieverkosto määriteltiin ja numeroitiin vuonna 1938. Tuolloin kyseinen kantatie sai numeron 66, joka sillä on…
Mahdollisuudet päästä työllistetyksi tai oppisopimukseen Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastoon ovat valitettavasti hyvin pienet. Työllistetyksi päästäksesi ensiaskel on ottaa yhteyttä Helsingin työ- ja elinkeinotoimistoon: http://www.mol.fi/toimistot/helsinki/
Maanpuolustuskorkeakoulun kirjaston yleisistä rekrytointiasioista vastaa kirjastonjohtaja Tiina Järvinen, puh. 0299 530 170, e-mail. tiina.jarvinen [at] mil.fi .
