Kaikenkattavaa ajantasaista listaa ei liene vähään aikaan tehty, mutta reilut sata teosta löytyy pääkaupunkiseudun kirjastojen Plussa -aineistohausta kirjoittamalla asiasanaksi selkokirjat. Vanhempien asiasanoittamattomien teoksien kohdalta hakua saattavat täydentaa Kari Vaijärven teokset: Selkokirjat (1982) ja Selkokirjat - selko- ja helppolukuiset kirjat (1988). Aineistohaku löytyy osoitteesta http://www.libplussa.fi/
Suomen Numismaattisen yhdistyksen sivuilta löytyy tietoa virhelyönneistä https://tietopankki.snynumis.fi/yleista/virhelyonnit/
Heiltä voi tiedustella mahdollista arvoa https://snynumis.fi/huutokauppa/arviointipalvelu/ (maksullinen)
Pennasella oli kiinnitys Lappeenrannan kaupunginteatteriin 1953–57 ja Kotkan Kaupunginteatteriin 1957–63. Hän valmistui Tampereen Yhteiskunnallisen korkeakoulun draamastudiosta vuonna 1962, ja siirtyi Tampereen Teatteriin vuonna 1963. Pennanen kiinnitettiin 1969 Helsingin Kaupunginteatteriin ja liittyi lopulta vuonna 1973 Suomen Kansallisteatterin kaartiin, josta hän jäi sairauseläkkeelle vuonna 1985.Lähteitä:Martti Pennanen | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Finna.fiilona.tinfo.fi/tekija_tieto.aspx?id=16961
Hei,Vaitettavasti meillä ei ole pääsyä yksityishenkilöitä paremmin Taideyliopiston Sörnäisen kampuskirjaston aineistoon. Suosittelen olemaan suoraan yhteydessä sinne, jos heillä olisi aikaa tarkistaa tuo käännös. Näyttäisi olevan kolmannen näytöksen jälkipuolella. Toki Itse kääntäjällä lienee tallessa käännösteksti. Tuohan tehtiin Yleisradiolle kuunnelmaa varten, mutta ainakaan tällä hetkellä ei kuunnelmaa ole kuultavissa Yle Areenassa.Netistä löytyy Hannu Palosuon blogi, jossa kyseinen käännös on ”Kaikki kieriskelemme katuojassa, vain toiset meistä katsovat tähtiin.” Käännös M.W.Kääntäjä on mahdollisesti Mika Waltari, mutta en uskalla varmasti sanoa, kun en löytänyt vahvistusta asialle. Käännös voi olla jostain sitaattikokoelmasta…
Laulun nimi on Laulu on iloni ja työni. Se on suomalainen kansansävelmä, johon Alfred J. Tanner on tehnyt sanat. Se on monen laulajan, mm. Vesa-Matti Loirin, levyttämä. Laulu löytyy myös useammalta hänen levyltään, ainakin näiltä:
Vesku Helismaasta
Vesku Suomesta
20 suosikkia: Lapin kesä
Vesa-Matti Loiri
Naurava kulkuri: Veskun parhaat
Kultainen kansio
Parhaat palat
"Enkeliakatemia"-sarjan kustantajan eli WSOY:n syksyllä ilmestyvien kirjojen listalla sarjan 5. osaa ei mainita. Näillä näkymin uutta osaa ei siis ole tulossa. Todennäköisesti sarjan julkaiseminen kuitenkin vielä jatkuu. Englanniksi sarjassa on tullut jo 9 osaa.
Hankimme mahdollisesti ko. dvd:n kokoelmiimme edellyttäen, että saamme siihen oikeudet. Hankintaehdotuksista kerrotaan helmet.fi-sivuilla seuraavaa :
Otamme mielellämme vastaan hankintaehdotuksia verkossa. Voit myös kertoa hankintatoiveesi kirjaston henkilökunnalle. Kaikkia hankintaehdotuksia emme voi toteuttaa. Yhdessä voimme kuitenkin huolehtia siitä, että kirjaston kokoelma on mahdollisimman kattava. Ennen kuin teet ehdotuksen, tarkista HelMet-hausta, onko toivomasi teos jo jossakin kirjastossa. Huomaa, että teoksesta riippuen hankintaprosessi saattaa kestää kuukausia.
DVD voidaan hankkia kirjastoon vain, jos taho, joka hallitsee DVD:n tekijänoikeudet, on myöntänyt sille kirjastojen tarvitsemat lainausoikeudet.
Tässä linkki…
Kysymässäsi asiassa sinun varmasti olisi viisainta kääntyä sen yrityksen puoleen, joka valmistaa HAKAS HM 200:a. Sieltä saat varmasti parhaan ja asiantuntevimman palvelun kysymykseesi.
Rivimies-niminen runo löytyy Klaus U. Suomelan toimittamasta runokirjasta (s. 79) Suomalaista urheilurunoa, joka ilmestyi vuonna 1958. Runo on Klaus U. Suomelan kirjoittama. Kirjassa on myös Antero Kajannon runoja, mutta ei tämän nimistä.
On mahdollista, että myös Antero Kajannolla on samanniminen runo, mutta ainakaan varastomme hänen yhdestätoista runokirjastaan sellaista ei löytynyt. Kaikkia hänen laajasta julkaisustaan meillä ei ole:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Antero_Kajanto
Hämeenlinnan kirjastossa Suomalaista urheilurunoa -kirjaa ei ole, mutta voit halutessasi pyytää sen kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
Espoon kaupungin hankesivusto kertoo:"Viherkallion päiväkodin tontille toteutetaan Viherkallion ja Viherrannan päiväkodit korvaava uudisrakennus. Hanke korvaa samalla tontilla sijainneen, vuonna 1974 käyttöönotetun huonokuntoisen Viherkallion päiväkodin sekä läheisen, vuodesta 2018 poiskäytöstä olleen Viherrannan päiväkotirakennuksen. Molemmat rakennukset on purettu uudisrakennuksen tieltä." Linkki sivulle
eli päiväkoteja on vain kaksi. Kenties terassitieto jakoi isojen ja pienten puolen erikseen yhdessä päiväkodissa?
Kirja löytyy yliopistonkirjastoista:
Åbo, Helsingin kauppakorkeakoulu, HYK, Lappi, Tampere, Vaasa, Varastokirjasto, Joensuu, Oulu, Turku, Lappeenranta ja varmaan monesta kaupunginkirjastosta
Selailin Microsoft -ohjelmiston tuottajan sivustoja, joissa kerrotaan, että ohjelmiston ostajalla on oikeus kahteen maksuttomaan puhelin- tai online-tukitapahtumaan ostamansa Microsoft-ohjelmiston teknisten kysymysten ja ongelmien ratkaisemiseksi. Kirjastonhoitajan tekninen asiantuntemus ei valitettavasti riitä kyseisen ongelman ratkaisemiseen.
Paras teknistä tukea antava taho on luultavimmin tietokoneen ja ohjelmiston toimittaja. Lisätietoja saat seuraavilta sivustoilta http://support.microsoft.com ja http://www.tietokone.fi/foorumi/hakutulos.asp?hakusana=word
Seuraavista kirjoista on sinulle varmasti hyötyä.
Horn Effi, Tuoksujen kirja – hajuvesien lumoava maailma. Karisto 1968.
Drostel Janina, Laventeli, kaneli ja ruusupuu : aistillisten tuoksujen maailma. Arkki 2007
Wildwood Chrissie, Tuoksujen lumoa : luo yksilöllisiä tuoksuja eteerisistä öljyistä. Karisto 1995.
Ehkä kannattaa aloittaa Effi Hornin Tuoksujen kirjasta.
Jos aikaa ja kiinnostusta riittää, myös seuraavat kannattaa muistaa:
Ackerman Diana, Aistien historia. WSOY 1991.
Süskind Patrick, Parfyymi : erään murhaajan tarina’, mainio romaani hajuvesien maailmasta.
Otava 1986.
Kaikkia kirjoja löytyy Helsingin kaupunginkirjastosta, saatavuuden voit tarkistaa Helmet-aineistotietokannasta www.helmet.fi
Voihan toki.
Tarkoitat ilmeisesti Book On Demand -kustantamon julkaisuja. Kirjoita HelMet-aineistohaun hakukenttään "books on demand" (lainausmerkeissä), niin saat 380 teosta luettaviksesi.
Varmaankin ensimmäinen lähde olisi Sotasurmaprojektin sivusto
https://sotasurmat.narc.fi/fi/
Sivuilta löytyy myös tietoja asiaa koskevista arkistolähteistä.
Kirjallisuutta:
Paavolainen, Jaakko
Poliittiset väkivaltaisuudet Suomessa 1918 - 1 : Punainen terrori. - Tammi, 1966
Paavolainen, Jaakko
Poliittiset väkivaltaisuudet Suomessa 1918 - 3 : Valkoinen terrori. - Tammi, 1968
Paavolainen, Jaakko
Vankileirit Suomessa 1918. - Tammi, 1971
Roselius, Aapo
Amatöörien sota : rintamataisteluiden henkilötappiot Suomen sisällissodassa 1918. - Valtioneuvoston kanslia, 2006
Roselius, Aapo
I bödlarnas fotspår : massavrättningar och terror i finska inbördeskriget 1918. - Leopard, 2009
Roselius, Alpo
Teloittajien jäljillä : valkoisten väkivalta Suomen…
Aallon kirjastossa (Koulukatu 21, Seinäjoki) on digitointia varten tila, johon voi varata aikoja. Laitteiden käyttöön on mahdollista saada myös opastusta tiettyinä aikoina. Ajan voi varata soittamalla p. 06 416 2638 tai pääkirjastossa käymällä.
Lisätietoja digitoinnista osoitteessa https://kirjasto.seinajoki.fi/asiointi/digitointi/
Nuottikokoelma Finnish Folk Song Favourites = Die schönsten finnischen Volkslieder = Kauneimmat kansanlaulumme (Fazer Music, 1992) sisältää tuttuja suomalaisia lauluja, myös kansanlauluja. Laulujen sanat ovat suomeksi, englanniksi ja saksaksi.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1026047__Sd%3A%28kansanlaulut%29%20d%3A%28Suomi%29%20l%3Ager__P0%2C19__Orightresult__U__X3?lang=fin&suite=cobalt
Kaj Chydenius on säveltänyt myös saksankielisiä tekstejä kuten Spartacus ja Einmal unterm hohen Sommer. Suomeksi kirjoitoitetuista teksteistä ainakin Viimeisestä illasta (= Olet kaunis Margareta on käännetty saksaksi nimellä Vom letzten Abend. Laulu sisältyy ainakin levyyn Schicksalstango :…
Runo on Friedrich Hölderlinin "Kuolema" ja sen on suomentanut Elina Vaara (1903-1980). Runo alkaa: "Meitä hän kauhistaa". Muistit aivan oikein, runo sisältyy kirjaan "Lukiolaisen äidinkieli. 3, Kirjallisuus aikansa ilmentäjänä" (Weilin + Göös, 1996, s. 91). Tosin tällä sivulla runon tekijäksi on merkitty virheellisesti "Heinrich Hölderlin" ja suomentajan nimen yhteydessä on vuosiluku 1967, mutta Elina Vaaran käännös sisältyy jo vuonna 1945 ilmestyneeseen Hölderlinin runokokoelmaan "Vaeltaja" (WSOY). Vuosiluku 1967 viittaa mahdollisesti Maunu Niinistön toimittamaan kirjaan "Maailmankirjallisuuden mestarilyriikkaa" (WSOY, 1967), johon runo myös sisältyy.
Sain seuraavat ehdotukset lastenkirjallisuutta tuntevalta kollegaltani: Tunnetaitoja ja omien rajojen vetämistä käsitellään Julia Pöyhösen ja Heidi Livingstonin Fanni ja kiusattu kaveri -kirjassa ja Mervi Juusolan kirjassa Kuinka minusta tuli rohkea: opi tunnetaitoja.Pija Lindenbaumin Henna hiipii piiloon -kirja sopisi osin aihepiiriltään tähän tilanteeseen: kirjassa lapsi mokaa, ja sen seurauksena lastenhoitaja korottaa ääntään kun menettää malttinsa/säikähtää. Näiden lisäksi lapsen ja aikuisen riitoja käsittelee ainakin Vesta-Linnea ja hirviöäiti, sekä Memmuli karkaa sirkukseen, mutta näissäkin riita päättyy aina sovintoon...Tom Percivalin Amandan huoli, Deborah Marceron Purkista, sekä Petra Heikkilän Huolisyöppö voivat…
Kirjastot.fi-sivustossa on Ammattikalenteri, jossa julkaistaan ilmoituksia avoimista työpaikoista, ks. http://www.kirjastot.fi/fi-FI/ammattikalenteri/avoimet_tyopaikat/ . Palveluun voi myös jättää työpaikan hakuilmoituksen veloituksetta.
Kirjastolehti julkaisee myös työpaikkailmoituksia. Kirjastolehden nettiversio on täällä:
http://kirjastoseura.kaapeli.fi/
Sanomalehdet julkaisevat työpaikkailmoituksia. Tietoa avoimista ja avoimista kirjastovirkailijan työpaikoista saa tietoa luonnollisesti myös työvoimatoimistosta.
Myös esim. Makupalojen allaolevista linkeistä pääsette katsomaan eri mahdollisuuksia käyttää nettiä työpaikkojen katseluun ja hakuun.
http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=0292d102-19a7-4a93-b76c…
sekä
http://www.…